Energiapuun kauppa -tilaston dokumentaatio

Tilaston yleiskuvaus

Energiapuun kaupan tilastossa esitetään tietoja yksityismetsistä metsähakkeen raaka-aineeksi ostetun energiapuun ostomääristä ja keskihinnoista. Tilasto julkaistaan neljännesvuosittain ja kalenterivuosittain.

Luokitukset

Pystykaupat ja hankintakaupat tilastoidaan erikseen. 

Tilastoinnissa käytettävät neljä energiapuulajia ovat kannot, latvusmassa, kokopuu ja rankapuu. Metsäteollisuustuotteiden valmistukseen ostettu teollisuuspuu ja pientalojen polttopuu ei sisälly tilastoon. 

Neljännesvuosittain julkaistavan ennakkotilaston ja lopullisen vuositilaston aluejakona käytetään puukaupan hinta-alueita. Puukaupan hinta-alueiden lukumäärä nousi vuoden 2020 alussa kahdeksaan. Energiapuun kaupan tilastoinnissa käytetään kuitenkin edelleen seitsemää hinta-aluetta, koska aineisto ei riitä tietojen julkistamiseen kahdeksalla alueella.

Kattavuus

Energiapuun ostajien perusjoukkoa ei tunneta kokonaan, joten tilaston kattavuutta ei tiedetä tarkasti. Luke arvioi, että tilastoon aineistoa toimittavat yritykset ja metsänhoitoyhdistykset korjaavat yhteensä noin puolet metsähakkeen raaka-aineeksi Suomesta korjatusta puusta. Tietoja ei laajenneta vastaamaan kaikkea yksityismetsien puukauppaa.

Tilastolliset käsitteet ja määritelmät

Energiapuu tarkoittaa tässä tilastossa sellaista suoraan metsästä saatavaa kotimaista puuta, joka ostetaan lämpö- ja voimalaitoksilla käytettävän metsähakkeen raaka-aineeksi. Metsäteollisuustuotteiden valmistukseen ostettu teollisuuspuu ei sisälly tilastoon, vaikka se ohjautuisi korjuun jälkeen energian tuotantoon.

Tilasto koskee teollisuuspuuta ostavien yritysten pysty- ja hankintakauppoja. Ne koostuvat valtaosin yksityismetsien, eli yksityisten henkilöiden, henkilöyhtymien, perikuntien ja toiminimien puusta. Mukana on kuitenkin myös näillä kauppamuodoilla kunnilta, seurakunnilta ja erilaisilta yhteisöiltä ostettu puu. Mukana voi olla pieniä määriä myös Metsähallitukselta pysty- tai tienvarsikaupoilla ostettua puu, jos sitä ei ole eroteltu yritysten tietojärjestelmissä yksityismetsien puusta.

Tilastoilmoituksen Lukelle tekee se puun ostaja, joka on puukaupan osapuolena puukauppasopimuksessa ja joka tilittää kauppasumman metsänomistajalle. Tilasto kohdistuu puun tai sen korjuuoikeuden ensimmäiseen kauppaan. Aikaisemmin ostetulla puulla tapahtuva yrittäjien tai organisaatioiden välinen kauppa ja vaihto jäävät tilaston ulkopuolelle.

Pystykaupat ja hankintakaupat tilastoidaan erikseen. 

Pystykaupassa (korjuuoikeuskaupassa) myyjä luovuttaa puun ostajalle korjuu- tai hakkuuoikeuden metsäänsä ennalta sovitulla alueella olevaan puuhun. Ostaja huolehtii puun korjuusta/hakkuusta ja kuljetuksesta kaukokuljetusreitin varteen sekä näiden töiden kustannuksista. Puutavaralajien hinnat määritetään pystykauppahintoina tai korjuuoikeushintoina.

Hankintakaupassa (tievarsikaupassa) myyjä vastaa puun korjuusta ja lähikuljetuksesta. Hinnat määritetään hankintahintoina (tienvarsihintoina), ja niihin sisältyvät myös puun korjuu-/hakkuukustannukset sekä kuljetuskustannukset tien varteen. Hankintakaupat sisältävät myös ns. käteiskaupat, jotka tehdään myyjän jo valmiiksi varastopaikalle toimittamasta puuerästä.

Metsänhoitoyhdistysten toimitus- tai korjuupalvelupuuna myytävästä puusta tilastoidaan metsänomistajalle maksettu osuus. Nämä kaupat yhdistetään kauppatavan perusteella pysty- tai hankintakauppoihin.

Metsähake on polttohaketta tai -mursketta, jonka valmistukseen voidaan käyttää mitä tahansa metsästä saatavaa puuta, kuten runkopuuta, latvuksia, oksia, kantoja ja juurakoita. Metsähake on haketuspaikasta riippumatta aina metsästä tulevaa puuta, eikä se sisällä teollisuusprosessien sivutuotteita. Tämä tilasto ei sisällä myöskään polttopuun (mm. asuinpientaloissa, maatiloilla ja vapaa-ajan asunnoissa käytettävät halot, pilkkeet ja hake) raaka-ainetta.

Metsähakkeeksi haketettava energiapuu jaetaan tilastossa seuraaviin energiapuulajeihin:

1. Kannot sisältää puiden kannot, juurakot ja juuret. Mukana voi olla myös turpeennoston liekopuita.
2. Latvusmassa (hakkuutähde) koostuu teollisuuspuun hakkuun oksista ja latvuksista, joissa voi olla mukana myös lehtiä ja neulasia. Käytännössä tämä energiapuuerä voi sisältää myös hakkuualueen pienikokoisia puita, yksittäisiä hylkypölkkyjä ja avohakkuualan karsimatonta latvakuitupuuta.
3. Kokopuu on karsimatonta puuta (runkopuu, oksat, lehdet, neulaset). Se korjataan taimikonhoidossa, nuoren metsän harvennuksessa tai kunnostuksessa, sekä tienvarsien, pellonlaitojen, tielinjojen, rakennustonttien yms. raivauksessa. Tavallisesti puut ovat pieniläpimittaisia, mutta ne voivat olla myös järeitä.
4. Rankapuu on karsittua runkopuuta. Tavallisesti nämä puut ovat pieniläpimittaisia, ja ne kaadetaan kunnostettavista taimikoista ja nuorista metsistä tai karsitaan hakkuutähteistä. Karsinta tehdään puukohtaisesti tai joukkokäsittelyn nippukarsintana. Tähän luokkaan tilastoidaan myös metsänomistajalta energian tuotantoon ostettu järeämpi karsittu puu, mm. kuiva ja ylilaho ainespuu, lumpit ja hylkypuu. Runkopuuksi tilastoitu puu voi käytännössä sisältää vähäisiä määriä karsimatonta kokopuuta.

Energiapuun määrät tilastoidaan kuorellisina kiintokuutiometreinä (m³) ja hinnat euroina kuorelliselta kiintokuutiometriltä (€/m³). Suurin osa energiapuukaupasta tehdään näissä yksiköissä, ja aineiston toimittajia on pyydetty tekemään tarvittavat muunnokset mahdollisimman suurelle osalle lopuistakin kaupoista ennen tietojen toimittamista. 

Energiapuun hinnat tilastoidaan ilman arvonlisäveroa ilman kohteille valtion varoista mahdollisesti maksettavaa nuoren metsän hoidon ja pienpuun keräämisen tukea. 

Tilastoyksikkö

Puukauppatilaston hinnat ja määrät perustuvat puun ostajien ja myyjien tekemiin puukauppasopimuksiin. Puukauppaa koskevat tiedot kerätään puun ostajilta. Metsäteollisuus ry toimittaa jäsenyritystensä puukauppatiedot Lukeen. Lisäksi Luke kerää tietoja energiapuuta ostavilta keskisuurilta yrityksiltä ja metsänhoitoyhdistyksiltä.

Tilaston perusjoukko

Tilaston perusjoukkona ovat kaikki yksityismetsistä energiapuuta ostavat yritykset ja toimijat.

Mittayksikkö

Puukaupan määrät tilastoidaan kuorellisina kiintokuutiometreinä (m³) ja hinnat euroina kiintokuutiometriltä (€/m³). Jos puukauppa tehdään joillakin muilla yksiköillä, niin tiedontoimittajat muuntavat tiedot tilastointiyksiköihin.

Esitettävät keskihinnat ovat kirjattujen hintojen ostomäärillä painotettuja keskiarvoja. Hinnat tilastoidaan ilman arvonlisäveroa ja esitetään euroina sentin tarkkuudella. Mahdolliset muut puukauppaan liittyvät lisät ja palvelut tai myöhemmin tehtävät hinnantarkastukset eivät sisälly tilastoon.

Puukaupan yksikköhinnat tilastoidaan tietokantaan kunkin ajankohdan rahassa käypinä hintoina. Hintamuutoksia tarkastellaan teksteissä ja graafeissa kuitenkin reaalisina, niin että rahan arvon muutos poistetaan elinkustannusindeksillä (1951:10=100). Ennen helmikuuta 2022 tässä laskennassa käytettiin tukkuhintaindeksiä.

Viiteajankohta

Vuosineljännes, kalenterivuosi

Viitealue

Tilaston viitealueena on koko maa Ahvenanmaata lukuun ottamatta. Tilasto laaditaan koko maalle ja puun hinta-alueittain.

Ajallinen kattavuus

Tietoja on saatavilla vuoden 2014 alusta lähtien.

Jakelutiheys

Neljännesvuosittain ja vuosittain.

Perusajankohta

Kyseessä ei ole indeksitilasto.

Tilaston tuottaminen perustuu lakiin Luonnonvarakeskuksesta (561/2014), lakiin ruoka- ja luonnonvaratilastoista (562/2014) sekä tilastolakiin (280/2004). 

Lisää tietoa: Tilastolainsäädäntö

Tietosuoja on tilastotoimen perusperiaate, johon Luonnonvarakeskus on sitoutunut, ja jolla varmistetaan tiedonantajien luovuttaman tiedon luottamuksellinen käsittely.

Lisää tietoa: Tietosuoja – Tilastot

Luonnonvarakeskuksen tilastojulkistukset julkistetaan arkipäivisin kello 9.00 Luonnonvarakeskuksen verkkosivuilla. Tiedot ovat julkisia sen jälkeen, kun ne ovat päivittyneet verkkosivuille.

Julkistamiskalenteri

Tilastojen julkaisuajankohdat vahvistetaan syksyisin toiminnansuunnittelun yhteydessä. Seuraavan vuoden julkistamiskalenteri julkaistaan käyttäjille loppuvuodesta. Tilastojen julkistamiskalenteri sisältää tiedot tulevien julkistusten ajankohdista. Kalenterista on myös suorat linkit jo julkistettuihin tilastojulkistuksiin ja -julkaisuihin.

Pääsy julkistamiskalenteriin

Julkistamiskalenteri | Luonnonvarakeskus

Laadunvarmistus

Luonnonvarakeskus noudattaa tilastoja laatiessaan Euroopan tilastojen käytännesääntöjä (Code of Practice, CoP) ja niihin pohjautuvaa laadunvarmistuskehikkoa (Quality Assurance Framework, QAF). Käytännesäännöt koskevat tilastoviranomaisten riippumattomuutta ja vastuuvelvollisuutta sekä prosessien ja julkaistavan tiedonlaatua. Periaatteet ovat yhteensopivat YK:n tilastokomission hyväksymien virallisen tilaston periaatteiden kanssa ja täydentävät niitä. Myös Suomen virallisen tilaston laatukriteerit ovat yhteensopivat Euroopan tilastojen käytännesääntöjen kanssa. Periaatteet ovat myös yhteensopivat Euroopan laatupalkintoperiaatteiden (EFQM) kanssa.

Laadun arviointi

Tilastossa tarkistetaan tilaston vastausaineistot ja verrataan tilastoarvoja aikaisempiin tietoihin.

Tilaston käyttäjiltä kerätään palautetta tilastouudistuksia käsittelevien kokousten sekä kirjallisten kommentointipyyntöjen yhteydessä. Palautetta saadaan myös suorina yhteydenottoina. Saatua palautetta seurataan ja se otetaan huomioon tilastoa kehitettäessä.

Käyttäjien tarpeet

Tilaston avulla puukaupan osapuolet voivat seurata puumarkkinoiden kehitystä. Tietoja hyödynnetään myös mm. tutkimuksessa, metsäsektoria koskevissa suhdannekatsauksissa ja ennusteissa, Kansallisen metsästrategian 2025 ja alueellisten metsäohjelmien laadinnassa ja seurannassa.

Käyttäjätyytyväisyys

Tilaston käyttäjiltä kerätään palautetta erityisesti tilastojen uudistamisen yhteydessä. Palautetta saadaan myös suorina yhteydenottoina. 

Luonnonvarakeskuksen tilasto-ohjelman päivityksen yhteydessä selvitettiin tilastojen käyttäjien toiveita tilastojen kehittämiseksi syksyllä 2021 ja alkuvuodesta 2022. Saatua palautetta seurataan ja se otetaan huomioon tilastoa kehitettäessä.

Täydellisyys

Tilasto kattaa EU-asetusten vaatimukset ja kansalliset tietotarpeet.

Tarkkuus ja luotettavuus yleisesti

Tilaston yksikköhinnat vastaavat todennäköisesti melko hyvin koko energiapuukaupan hintatasoa. Tilastoon kirjautuvien puumäärien perusteella voidaan tehdä johtopäätöksiä kauppamäärien muutoksista, mutta ei kaupan kokonaismääristä.

Energiapuun ostajien perusjoukkoa ei tunneta kokonaan, joten tilaston kattavuutta ei tiedetä tarkasti. Luke arvioi, että tilastoon aineistoa toimittaneet yritykset ja metsänhoitoyhdistykset korjaavat yhteensä noin puolet metsähakkeen raaka-aineeksi korjatusta puusta.

Energiapuun mittauksessa on sovellettu puutavaran mittauksesta annettua lakia (414/2013) ja tämän perusteella annettuja asetuksia ja määräyksiä vuoden 2014 alusta lähtien. Uusi laki ja mittausta koskevat ohjeet yhtenäistävät energiapuun kaupan ja mittauksen käytäntöjä. Puutavaran mittausta koskevista yleisistä muuntoluvuista säädetään Luonnonvarakeskuksen määräyksillä. Energiapuulla eri ostajien arviointi-, mittaus- ja muunnoskäytäntöjen välillä on kuitenkin enemmän vaihtelua kuin teollisuuspuulla. Keskeistä puutavaran mittaukseen liittyvää tietoa on koottu Luken Puutavaranmittaus-tietopakettiin: 

Puutavaranmittaus: tehdasmittauksen valvonta, virallinen mittaus, muuntoluvut ja neuvonta | Luonnonvarakeskus (luke.fi)

Tilastoon sisältyvät pysty- ja hankintakaupat, joiden puumäärät ja yksikköhinnat on ollut mahdollista muuntaa riittävän luotettavasti tilastointiyksiköihin. Korjuu- tai hakkuuoikeutta koskevissa pystykaupoissa puukauppasopimuksiin kirjatut puumäärät ovat lähes poikkeuksetta ennakkoarvioita. Osassa kaupoista määriä ei edes arvioida, vaan kaupan kohde ja korvaus sovitaan muulla perusteella. Jo korjattua energiapuuta koskevissa hankintakaupoissa kaupan kohde on tavallisesti rajattu selvästi ja puumäärät mitataan tai arvioidaan lähes aina. Tilaston hankintakauppoja koskevat tiedot ovat siksi tarkempia kuin pystykauppoja koskevat tiedot. Pystykaupoissa kokopuu ja rankapuu tilastoituvat tarkemmin kuin kannot ja latvusmassa.

Tilasto ei sisällä yhdistettyä/integroitua puunkorjuuta varten ostettua puuta eikä läpi- tai kokorunkohinnoiteltua puuta, vaikka osa tästä puusta käytetään energiantuotantoon.

Metsäteollisuus ry:n jäsenten toimittama aineisto sisältää kantojen, hakkuutähteen ja runkopuun kauppaa koskevat tiedot. Kokopuu on yhdistetty runkopuuhun. Energiapuuksi ostetun kokopuun määrä on kuitenkin näillä yrityksillä melko pieni, joten menettely ei juurikaan heikennä tilaston laatua.

Otantavirhe

Tilaston aineistonkeruu ei perustu otantaan, eikä sille ole laskettu otantavirhettä. Tilastoinnin kohteena olevien yritysten puukaupat kirjautuvat tilastoon sellaisinaan, eikä kauppamääriä suurenneta vastaamaan teollisuuspuun kaupan kokonaismäärää. Lopulliset markkinoille tulleet puumäärät tilastoidaan myöhemmin Luken hakkuutilastoissa.

Muut virhelähteet

Mittausvirhe

Tilastoidut hinnat perustuvat puun ostajien ja myyjien välisiin puunkauppasopimuksiin kirjattuihin yksikköhintoihin. Mahdolliset muut puukauppaan liittyvät lisät ja palvelut eivät sisälly tilastoituihin keskihintoihin.

Oikea-aikaisuus

Luke julkaisee energiapuun kauppaa käsittelevää tilastoa neljännesvuosittain ja vuosittain. Neljännesvuosittaiset ennakolliset puukauppatiedot pyritään julkaisemaan alle kuuden viikon tilastoviipeellä. Kalenterivuosittaiset tiedot julkaistaan kohdevuotta seuraavan helmikuun aikana. Vuositilaston tiedot ovat lopullisia.

Maantieteellinen vertailukelpoisuus

Tiedot ovat vertailukelpoisia tilaston sisältämillä kansallisilla alueilla, mutta alueluokitus on muuttunut tilastohistorian aikana. Alueellisena luokituksena on käytetty metsäkeskusten alueista ja maakunnista muodostettuja puun hinta-alueita.

Ajallinen vertailukelpoisuus

Neljännesvuosittaiset puukauppatiedot ovat ennakkotietoja. Lopulliset hinta- ja määrätiedot julkaistaan vuositilastossa, johon sisältyvät myös mm. neljännesvuosittain salatut tiedot, näiden aineistontoimitusaikojen määräpäivistä myöhästyneet tiedot sekä korjatut tiedot. Energiapuun kaupan yksikköhinnat ovat samoilla alueilla ajallisesti vertailukelpoisia.

Yhtenäisyys yli tilastoalueiden

Puumarkkinatilastoja laaditaan kahdesta puukaupan vaiheesta: puukaupoista ja hakkuista. Verrattaessa puukauppatilaston puumääriä ja markkinahakkuiden korjuu-/hakkuumääriä on otettava huomioon tilastojen erilainen kattavuus. Energiapuun kaupan tilasto kattaa noin puolet kaikista puukaupoista, eikä tietoja laajenneta koskemaan kaikkea puukauppaa. Hakkuutilasto kattaa kaikki yksityismetsien markkinahakkuut.

Lämpö- ja voimalaitoksissa käytetyn metsähakkeen raaka-aine tilastoidaan vuosittain Luken Puun energiakäyttö –tilastossa ja metsähakkeen tehdashinnat neljännesvuosittain Tilastokeskuksen Energian hinnat –tilastossa.

Energiapuun kauppa, korjuu ja käyttö eivät aina ajoitu samalle kalenterivuodelle, mm. koska korjatun energiapuun annetaan tavallisesti kuivua 1–2 vuotta ennen haketusta. Lämpö- ja voimalaitoksilla käytetään energiapuuksi ostetun ja hakatun puun lisäksi metsähakkeena myös tuontipuuta sekä kotimaasta alun perin metsäteollisuustuotteiden raaka-aineeksi ostettua puuta. Nämä puuerät eivät kuulu energiapuun kauppaa koskevan tilastoinnin piiriin.

Yhtenäisyys osavuosittaisten ja vuosittaisten tilastojen välillä

Neljännesvuosittaiset tiedot ovat ennakollisia ja vuositilasto lopullinen. Kalenterivuoden neljännesvuosittaisten tilastojen ja vuositilaston väliset erot ovat pieniä.

Sisäinen yhtenäisyys

Tilaston tiedot ovat yhtenäiset. Luken energiapuun kauppaa koskeva tilasto on ainoa säännöllisesti toteutettava energiapuun kaupan puukauppamääriä ja yksikköhintoja selvittävä tutkimus Suomessa.

Lähdeaineistot

Metsäteollisuus ry:n jäsenyritysten osalta käytetään Metsäteollisuus ry:n keräämää aineistoa. Muu aineisto kerätään Luken omana tiedonkeruuna.

Tiedonkeruun tiheys

Kuukausittain, neljännesvuosittain

Tiedonkeruumenetelmä

Tilasto perustuu puuta ostavien yritysten toimittamiin puukauppaa koskeviin tietoihin. Metsäteollisuus ry:n jäsenyritysten puukauppatiedot tulevat Lukeen Metsäteollisuus ry:n kautta, muiden tiedonluovuttajien puukauppatiedot toimitetaan suoraan Lukeen. Luke yhdistää puukauppa-aineistot ja laskee puumäärillä painotetut keskimääräiset pystykauppa- ja hankintahinnat. Aineiston keräämisessä ei käytetä otantaa. Tuloksia ei suurenneta koskemaan koko kauppaa, eikä niitä laskettaessa käytetä ostajaryhmittäisiä tai muita suurennuskertoimia tai painoja.

Aineiston/datan validointi

Aineisto tarkistetaan Lukessa ennen tietojen käsittelyä. Aineistoa verrataan saman vastaajan edellisen vuosineljänneksen tietoihin ja yksikköhintoja myös kaikkien vastaajien keskimääräisiin yksikköhintoihin. Mikäli tietojen käsittelyvaiheessa havaitaan poikkeava havainto, niin sen oikeellisuus tarkistetaan.

Tiedon käsittely

Metsäteollisuus ry:n jäsenyritysten puukauppatiedot tulevat Lukeen Metsäteollisuus ry:n kautta, muiden tiedonluovuttajien puukauppatiedot toimitetaan suoraan Lukeen. Luke tarkistaa aineistot, tallentaa ne ja laskee puumäärillä painotetut keskimääräiset pystykauppa- ja hankintahinnat.