Mallinnustyökalut suden kannanhoitoon

Matemaattinen malli on kuin pienoismalli eläinyhteisön toiminnasta. Sen avulla voidaan hahmottaa lajien monimutkaisia vuorovaikutussuhteita ja ottaa ne huomioon suteen liittyvissä päätöksissä.

Suomen luontoon kuuluvat niin suurpedot (eli karhu, susi, ilves ja ahma) kuin sorkkaeläimetkin, (kuten hirvi, valkohäntäpeura, metsäkauris ja metsäpeura). Lajit ovat vuorovaikutuksessa keskenään: toiset saalistavat toisia, toiset kilpailevat esimerkiksi ravinnosta. Monilajinen kannanhoito huomioi lajien keskinäiset riippuvuus- ja vuorovaikutussuhteet. Esimerkiksi hirvenmetsästyksen suunnittelussa huomioidaan, että susi ja karhu saalistavat hirviä.

Voi olla suhteellisen yksinkertaista hahmottaa, miten susilauma vaikuttaa reviirinsä hirviin. Mutta mitä jos samalla alueella elää myös karhuja tai valkohäntäpeuroja? Mitä tapahtuu susille, jos hirven metsästyskiintiötä muutetaan? Mitä enemmän yhtälöön lisätään lajeja, alueita tai muita yksityiskohtia, sitä vaikeampaa kokonaiskuvan hahmottaminen on.

Matemaattinen malli on aivojen jatke. Mallinnus, matematiikka ja tietokoneohjelmointi ovat apuvälineitä koostamaan tietoa, jota muuten olisi vaikeaa käsittää. Jos malli on rakennettu riittävän tarkaksi kuvaukseksi nykytilanteesta, sitä voidaan käyttää ennustamaan tulevaa ja arvioida päätösten seurauksia eläinyhteisössä.

Tavoite: 

Kehittää tietomassojen yhdistämiseen ja hahmottamiseen kaksi työkalua viranomaisten, hallinnon ja päättäjien työn tueksi. Näistä ensimmäinen havainnollistaa erilaisten kannansäätelytoimien vaikutusta hirvieläin- ja suurpetokantojen kannanvaihteluun ja toinen kokoaa suteen liittyvää tietoa erävalvontaviranomaisten tueksi.

Toimenpiteet:

• Hankkeessa rakennettiin monilajipeli eli malli, joka havainnollistaa erilaisten kannansäätelytoimien vaikutusta hirvieläin- ja suurpetokantojen kannanvaihteluun. Monilajipeli on kaikille avoin verkossa.
• Erävalvonnan tueksi ja susien aiheuttamien erilaisten konfliktien ennalta estämiseen luotiin viranomaistyökalu.

Monilajipeli kuvaa lajien muodostamaa ravintoverkkoa

Monilajipeli on vuorovaikutteinen työkalu, jossa käyttäjä voi valita kaksi hirvieläinlajia ja kaksi niitä saalistavaa suurpetoa ja kokeilla erilaisia tilanteita: esimerkiksi mitä tapahtuisi, jos eläimiä ei metsästettäisi lainkaan tai jos jokin laji katoaisi alueelta. Käyttäjä voi myös asettaa toivotut tavoitekoot hirvieläimille ja suurpedoille ja tarkastella, voiko kaikkien lajien tavoitteet saavuttaa samanaikaisesti.

Monilajipeli antaa yleiskuvan siitä, kuinka monilajinen kannanhoito toimii ja millaisia vuorovaikutuksia lajien välillä voi esiintyä. Peli on suunnattu erityisesti metsästyksen suunnittelijoille ja muille aiheesta kiinnostuneille.

Vaikka monilajipeli havainnollistaa eläinten välisen ravintoverkon toimintaa, se perustuu yksinkertaistuksiin. Peli ei sovellu suoraan käytännön metsästyssuunnitteluun.

Monilajipeli suunniteltiin yhteistyössä ja sitä on esitelty laajasti

Monilajipelin suunnitteluun osallistui monipuolinen joukko sidosryhmiä. Edustettuina olivat viranomaiset, hallinto, luonnonsuojelu, metsästys, poronhoito ja kotieläintuotanto. Kahdessa yhteisessä tapaamisessa puntaroitiin, mihin haasteisiin työkalun pitäisi vastata sekä mitä muuttujia ja toimenpiteitä työkalu mittaa.

Monilajipeliä esiteltiin ja hyödynnettiin riistakeskuksen järjestämissä kokouksissa hirvitalousalueilla. Kokouksia järjestettiin alueellisille riistaneuvostoille ja muille sidosryhmille, ja peliä esiteltiin myös hirvikannan verotussuunnittelun kokouksissa ja muissa koulutustilaisuuksissa. Vuosina 2021–2024 eri tilaisuuksiin osallistui yhteensä noin 2 200 henkeä.

Riistakeskuksen henkilöstö arvioi, että monilajipelistä saatiin jonkin verran apua suurriistalajien vuorovaikutussuhteiden havainnollistamiseen. Peto- ja saalislajien monipuolinen joukko sekä eläinkantoihin vaikuttavat useat tekijät tekevät työkalusta kuitenkin haastavan ottaa haltuun.

Viranomaistyökalu helpottaa susiin liittyvää erävalvontaa

Viranomaistyökalu on käytössä osalla poliisin, Metsähallituksen, rajavartiolaitoksen ja tullin työntekijöistä. Vaikka työkalu on kehitetty Lukessa, työkaluun on pääsy vain teknisillä pääkäyttäjillä.

Työkalu kokoaa kartalle aineistot, jotka erävalvontaviranomaisten on aiemmin täytynyt hakea eri järjestelmistä. Tällaisia aineistoja ovat esimerkiksi susihavainnot, kanta-arvion susireviirit, DNA-analyysien tulokset ja susihavaintojen arvioitu etäisyys asuinrakennuksista.

Viranomaistyökalun tarkempi sisältö on salassa pidettävää Julkisuuslain 24 § 4 kohdan mukaan kuten moni muukin poliisin ja muiden lainvalvojien käyttämä järjestelmä.