Suositukset rantalaiduntamiseen – Sopimuskäytännöt

21.11.2023

Rantaniittyjen hoito on suunnitelmallista ja pitkäjänteistä työtä. Hoitotyötä tehdään yhteistyössä eri tahojen kanssa. Tavoitteena on jokaista osapuolta hyödyttävä, mahdollisimman kestävä ja taloudellinen toteutus. Hoitotoimenpiteenä on yleisimmin laidunnus, mutta myös niittokohteita on haettu sopimusten piiriin. Sujuva luonnon monimuotoisuuden eteen tehtävä työ vaatii etukäteen suunnittelua, sopimista ja tiedottamista. 

Rantaniittykohteiden hoidon toteutus perustuu aina kohteen luontoarvoihin ja rahoitusehtojen tuomiin mahdollisuuksiin. Päähoitomuoto rantaniityillä on laidunnus CAP 27 mukaisten ympäristösopimusten turvin. Viimeisen kymmenen vuoden aikana tehdyt perinnemaisemien päivitysinventoinnit ovat tuoneet runsaasti uutta tietoa suunnittelijoille ja rantaniittyjen hoitajille. Inventointitietojen myötä on tullut esiin paljon kohteiden hoitoon liittyviä onnistumisia, mutta myös tehostamistarpeita luonnonhoidon näkökulmasta. 

Tärkein merenrantaniittyjen hoidon syy ovat rannikon ainutlaatuiset luontoarvot. Ilman säännöllistä hoitoa rannat kasvavat umpeen ja matalakasvuisten niittyjen lajit häviävät. Merenrantaniityt ovat tärkeä pesimäympäristö esimerkiksi monille uhanalaistuneille lintulajeille kuten kahlaajista suokukolle, mustapyrstökuirille ja etelänsuosirrille, vesilinnuista tukkasotkalle, jouhisorsalle ja lapasorsalle, sekä varpuslinnuista kiurulle. Luontoarvojen säilymiseen hoitokohteilla liittyy erilaisia tekijöitä, joita tulee tarkastella sekä 5-vuotisten sopimuskausien välillä että vuosittain sopimuskauden aikana. Näitä tekijöitä ovat laidunkauden aloitus, sopiva laidunpaine, laidunalueen lohkottaminen, puuston ja pensaikon poisto ja täydennysniitot. 

Maatalousluonnon ja maisemanhoitoon liittyvää sopimusta hakiessa: 

• Sopiva ja vapaana oleva laidunkohde voi löytyä esimerkiksi neuvonnan, paikallisen ELY-keskuksen luonnonsuojeluyksikön, osakaskuntien (ranta-alueiden suurimpia maanomistajia) tai laidunpankin kautta. Selvitystyöt kannattaa aloittaa hyvissä ajoin ennen ympäristösopimuksen hakuajankohtaa, joka on muun tukihaun yhteydessä 15.6. mennessä. Jo pitempäänkin hoidossa olleita kohteita saattaa vapautua uusille laiduntajille ja näiden kohteiden säilyminen hoidossa on luonnon monimuotoisuuden ja maiseman kannalta tärkeää. Laidunpankki, www.laidunpankki.fi yhdistää laitumet ja eläimet sekä laiduntamiseen liittyvät palvelut. Laidunpankissa voit ilmoittaa vapaista laitumista tai laiduneläimistä tai etsiä eläimiä maisemanhoitajiksi. Laidunpankista löytyy paljon hyödyllistä tietoa sopimus- ja laidunkäytäntöihin liittyen. 
• Uusien laidunten sijoittamista on hyvä harkita huolellisesti huomioiden mahdolliset ristiriidat ja haitat esimerkiksi rantojen virkistyskäytön suhteen. Laidunnussuunnitelmista on suositeltavaa keskustella alueen asukkaiden ja muiden käyttäjien kanssa, jotta laidunnus päästään toteuttamaan hyvässä hengessä eri näkemykset huomioiden.
• Hyödynnä hoitokohteiden selvittelyyn ja hoitosuunnitelman laatimiseen NEUVO -palvelua. Se on EU:n maaseuturahaston kautta tuettua maatilojen neuvontaa. Voit valita neuvojarekisteristä kunnan, neuvontaosion tai asiasanan mukaan sopivan neuvojan. Neuvojarekisteri löytyy sivulta https://www.ruokavirasto.fi/tuet/maatalous/maatilojen-neuvonta/. Neuvontaa on mahdollista käyttää myös sopimuskauden aikana esille tulleisiin tarpeisiin, kuten hoitotavoitteiden saavuttamiseen liittyviin arvioihin tai hoitotoimenpiteiden tarkentamiseen. Huomioi, että neuvontakorvaus voidaan hakea tilatunnuksen omaavalle tilalle tai rekisteröityneelle yhdistykselle. 
• Aloita vuokrasopimuksiin liittyvät neuvottelut hyvissä ajoin. Merenrantakohteilla on tyypillisesti useita maanomistajia. Alueen hallinnoijia voivat olla valtio, jakokunnat, osakaskunnat ja yksittäiset maanomistajat. Jakokuntien kokousaikataulut voivat vaikuttaa vuokrasopimuksen laatimiseen. Vuokrasopimukseen kannattaa kirjata esimerkiksi laidunkauden pituuteen liittyvät käytännöt, kuka huolehtii puuston poistosta ja kuka ottaa hyödynnettävän puuaineksen. Myös sopimuskauden päättymiseen jälkeen tehtävät toimet, kuten vanhan aitamateriaalin poistaminen kannattaa kirjata sopimukseen.
• Kohteiden luontoarvot ovat hoidon suunnittelun kannalta tärkeää tietoa. Laji.fi -palvelussa voit hakea tietoa muun muassa alueen uhanalaisista lajeista. Kaikki luontoarvotieto ei kuitenkaan ole julkista. Selvitä ELY-keskuksesta tai lintuyhdistyksestä hoidettavan rantaniityn luontoarvot. Eräiden uhanalaisten lintulajien pesimäalueita on tutkittu pitkään ja saatavilla on tietoa pesinnän turvaavista hoitokäytännöistä.  Suunnittele yhdessä asiantuntijoiden kanssa, miten lintujen tärkeät pesimäalueet huomioidaan laidunjärjestelyissä, esimerkiksi laidunnuksen aloitus ja lohkottaminen. Osalla laidunkohteista voi olla tarpeen tehdä täydennysniittoja tai rannan yläosan pensaikkovyöhykkeiden raivauksia. Niitto- ja raivaustoimenpiteillä vaikutetaan positiivisesti kohteen monimuotoisuusarvoihin kuten uhanalaisen lajiston säilymiseen alueella. Jos kohde on ollut hoitosopimuksessa aiemmilla sopimuskausilla, keskustele hoitoon liittyvien tahojen kanssa hoidon tavoitteiden onnistumisesta jo sopimuskauden aikana 1-2 kertaa. 
• Selvitä työn taloudellinen kannattavuus. Kannattavuuteen vaikuttaa esimerkiksi laidunalueen sijainti tilakeskuksesta, peruskunnostustoimenpiteiden tarve ja oman konekannan käyttömahdollisuudet kunnostus- ja hoitotoimenpiteissä. Kohteella tehtäviin hoitotoimiin voi olla tarpeen hankkia tekijä ostopalveluna. Rantaniittyjen niitto- ja raivaustyö voi vaatia kosteammilla kohteilla erityiskalustoa. Selvitä milloin sopimuksiin tehdään päätökset ja millainen on tukien maksuaikataulu.
• Huomioi, että ELY-keskuksen tekemä päätös tuen myöntämisestä on tärkeä sopimusasiakirja, missä on täsmennetty hoitokohteella tehtävät toimenpiteet ja hoidon tavoitteet. Ne on hyvä päivittää myös hoitosuunnitelmaan ja lohkokohtaisiin toimenpiteisiin. Ennen lopullista päätöstä ELY-keskus lähettää päätöksen lausunnolle. Lausuntovaiheessa kannattaa vielä tarkastaa asiakirjassa esitetyt hoitotavoitteet ja toimenpiteet, jotta sopimuksen käytännön toteuttaminen onnistuu hyvässä yhteistyössä koko sopimuskauden ajan. 
• Ympäristösopimushaun muututtua sähköiseksi hoitosuunnitelmaan liittyvät asiakirjat tallennetaan VIPU-palveluun. VIPU-palvelun käyttöön voi myös valtuuttaa esimerkiksi neuvojan.  Ruokaviraston VIPU-mobiilia kannattaa jatkossa hyödyntää hoidon raportointiin eli hoitopäiväkirjana. VIPU-mobiiliin voi ottaa sopimusalueelta valokuvia, joihin tallentuu myös sijaintitieto. Tallennetun valokuvan yhteyteen voi kirjata muistiinpanoja kohteelta. Esimerkiksi laidunkauden aloituksesta voi ottaa valokuvan, jossa näkyy päivämäärä ja sijaintitieto. Kuvan yhteyteen voi kirjata muitakin tarvittavia huomioita. Hoitopäiväkirja voi edelleen olla myös erillinen lomakepohja, jolle vuosittain kirjataan hoitotoimet ja hoidon vaikutukset. Toimenpiteiden ja niiden vaikutusten seuranta ovat tärkeää tietoa kohteiden arvoluokkaa arvioidessa. Arvoluokka vaikuttaa tuen määrään. Sopimukseen liittyvät dokumentit on hyvä tallentaa tiettyyn paikkaan kuten VIPU-mobiiliin, Ympäristökioski-sovellukseen tai käytössä olevan viljelysuunnitelmaohjelmiston dokumenttipankkiin.
• Keskustele mahdollisista sopimuskauden aikaisista muutostarpeista ELY-keskuksen kanssa. Näitä ennalta-arvaamattomia muutoksia voivat olla esimerkiksi sääolosuhteiden (kuivuus, tulvat) tuomat haasteet laidunkauden kestoon liittyen. Kuivalla kasvukaudella voi niityn kasvuston tuotto olla heikkoa ja eläimille ei riitä ravintoa koko laidunkauden ajaksi. Myös petovahingot voivat tuoda muutostarpeita laidunnuksen toteuttamiseen. 

• Viesti tekemästäsi työstä koko sopimusprosessin ajan. Rantaniittykohteen laidunnusta suunnitellessa on hyvä tiedottaa alueen mökkiläisiä, metsästäjiä ja muita alueen käyttäjiä suunnitelluista toimenpiteistä. Rantalaidun -hankkeessa on tuotettu tiedotusmateriaalia, jota toivotaan hyödynnettävän myös laidunnuksen vaikutuksista kerrottaessa. Nämä tiedotusmateriaalit löytyvät sivulta: https://www.luke.fi/fi/projektit/rantalaidun/materiaaleja.  Laidunnuksen tuomat positiiviset vaikutukset eläinten hyvinvointiin, luonnon monimuotoisuuteen, maisemaan ja talouteen kannattaa nostaa esiin tilan omissa tiedotuskanavissa. Laidunnuksen vaikutuksista kertominen lisää arvokkaan työn hyväksyttävyyttä. Lisätietoa rantalaidunnukseen, luonnon monimuotoisuuteen ja sopimuskäytäntöihin löydät myös Ympäristöviisas viljelijä -hankkeessa tehdystä Ympäristökioski -sivustolta https://www.ymparistokioski.fi/.  Ympäristökioskista saat käytännönläheistä opastusta erilaisiin maatilan vesistö- ja ilmastovaikutuksia pienentäviin, sekä luonnon monimuotoisuutta ja maan kasvukuntoa lisääviin valintoihin.