Suomalaisten ulkoiluaktivisuus säilynyt korkeana – luontoalueet entistä aktiivisemmassa ja monipuolisemmassa käytössä

Ulkoiluharrastukset ovat uusimman tutkimuksen mukaan edelleen keskeinen osa suomalaisten elämäntapaa. Suomalaisesta aikuisväestöstä 96 prosenttia eli lähes kaikki harrastavat ulkoilua. Retkeilyn suosio on kasvanut 20 vuoden aikana, ja koronapandemia on lisännyt etenkin lähialueiden virkistyskäyttöä.

− Suomalaiset ulkoilevat keskimäärin 3 kertaa viikossa ja 182 kertaa vuoden aikana. Naiset ovat hieman aktiivisempia ulkoilun harrastajia kuin miehet, kertoo ulkoilututkimuksen projektipäällikkö Marjo Neuvonen Luonnonvarakeskuksesta (Luke).

Suurin osa ulkoilukerroista suuntautuu lähiluontoon. Lähivirkistyskerroista noin 30 % kohdistuu enintään 300 metrin päähän kotoa lähiluontoon ja noin 85 % enintään kymmenen kilometrin päähän kotoa. Lähiluonnon merkitys korostui koronapandemian aikana.

− Koronapandemian alkaminen lisäsi ulkoilukertojen määrää ulkoilua harrastavien keskuudessa. Suomalaisilla oli noin 18 % enemmän lähivirkistyskertoja keväällä ja kesällä 2020 toteutetussa mittauksessa kuin ennen pandemiaa tai 2021 toteutetuissa mittauksissa, tutkimusprofessori Liisa Tyrväinen Lukesta kertoo.

Tärkeitä syitä lähteä lähiluontoon olivat fyysisen kunnon ylläpitäminen, stressistä palautuminen ja rentoutuminen sekä luonnon rauha ja hiljaisuus. Suomalaiset nauttivat lähiluonnon kauniista maisemista sekä luontokokemuksista. Luonnossa viihdytään myös yhdessä perheen ja ystävien kanssa.

Lähivirkistyskerroista yli puolet suuntautuu kuntien ylläpitämille ulkoilualueille tai ulkoilureiteille ja runsas kolmasosa (35 %) pääasiassa yksityisille maa- ja vesialueille.

Vähintään yhden yön yli kestäneiden luontomatkojen määrä on kasvussa ja tyypillisin kohde oli vapaa-ajan asunto. Maantieteellisistä alueista Lappi ja järvialue olivat suosittuja.

Sekä lähikohteiden että luontomatkakohteiden valinnassa korostuvat helppo saavutettavuus, alueiden vetovoimaisuus ja mahdollisuus monipuoliseen ulkoilun harrastamiseen.

Suosituin ulkoiluharrastus luonnossa oli kävely. Vuonna 2020 kävelyä luonnossa harrasti noin 80 % suomalaisista, kun vuonna 2000 sitä harrasti 69 %.

− Lyhyehkön lähiympäristöön suuntautuneen kävelyn lisäksi myös pitempien päiväretkien ja yöpymisen sisältävän patikoinnin suosio on kasvanut. Vuonna 2020 päiväretkiä oli tehnyt noin 37 % suomalaisista, kun vuonna 2000 määrä oli noin 23 %, Neuvonen toteaa. 

Muista perinteisistä ulkoiluharrastuksista uinti, mökkeily, marjastus ja pyöräily ovat edelleen suosittuja ja niitä harrastaa yli puolet 15−80-vuotiaista. Niiden rinnalle ovat nousseet luonnon tarkkailu tai luonnon nähtävyyksien katselua, joita harrastaa noin puolet suomalaisista. Myös luontovalokuvauksen ja -maalaamisen sekä lintuharrastuksen suosio ovat kasvussa.

− Ulkoiluharrastuksien suosiossa näkyvät myös uudet tavat liikkua luonnossa. Ensimmäistä kertaa tutkimukseen sisällytetyistä aktiviteeteista esimerkiksi frisbee-golfia harrastaa noin 20 %, maasto- tai polkujuoksua 18 % ja SUP-lautailua 12 % aikuisväestöstä. Myös maastopyöräilyn ja lumikenkäilyn suosio on kasvanut selvästi 20 vuodessa, Neuvonen kertoo.

Virkistys- ja luontomatkailuaktiviteettien kirjo monipuolistuu tulevaisuudessa. Se voi tarkoittaa myös virkistyskäytön laajenemista uusille alueille.

− Hyvällä suunnittelulla voidaan turvata sekä luontoarvojen säilyminen että mahdollisuus riittävään väljyyteen ja laadukkuuteen ulkoilussa. Pitkällä aikavälillä vain riittävä virkistysalueiden ja -palvelujen tarjonta mahdollistaa erilaisten ulkoilijoiden tarpeiden yhteensovittamisen, Tyrväinen sanoo.

Lapset ulkoilevat pääasiassa vanhempiensa kanssa. Heille erityisesti lähimetsät ovat tärkeitä, sillä ne mahdollistavat leikkimisen ja liikkumisen luonnossa. Nuorille myös rakennetut ympäristöt, kuten ulkoliikuntakentät ja erilaiset puistot, ovat tärkeitä. Kyselyyn vastanneista nuorista 70 % oli ulkoillut kuluneen viikon aikana. Lapsilla ulkoiluaktiivisuus oli hieman suurempi.

Yli 90 prosenttia perheistä, joilla oli alle 7-vuotiaita lapsia, ja noin 64 prosenttia perheistä, joilla oli 7–16-vuotiaita lapsia oli ulkoillut vuoden aikana yhdessä lasten kanssa.

Luonnon virkistyskäytön valtakunnallinen inventointi LVVI-tutkimuksen tulokset on koottu ’Luonnon virkistyskäyttö 2020’-raporttiin. Tulokset pohjautuvat vuosina 2019–2021 tehtyyn kyselytutkimukseen, johon vastasi noin 8700 satunnaisesti tutkimukseen valittua suomalaista. Muutoksia kuvattiin vertaamalla nykytilannetta vuosien 1998–2000 ja 2009–2010 vastaaviin tietoihin. Luonnonvarakeskus teki tutkimuksen tiedonkeruun yhteistyössä Tilastokeskuksen kanssa.

LVVI-tutkimuksen rahoittivat ympäristöministeriö, opetus- ja kulttuuriministeriö, maa- ja metsätalousministeriö sekä Luonnonvarakeskus.