Puun energiakäyttö -tilaston laatuseloste

Tilaston tuottaja: Luonnonvarakeskus 1.1.2015 lähtien. Aikaisemmin tilaston tuotannosta on vastannut Metsäntutkimuslaitos (Metla).

Tilaston laadintaperuste: Tilaston tuottaminen perustuu lakiin Luonnonvarakeskuksesta (561/2014), lakiin ruoka- ja luonnonvaratilastoista (562/2014) sekä tilastolakiin (280/2004).

Tilaston rahoituspohja: Tilaston tuottaminen rahoitetaan Luonnonvarakeskuksen varoista.

1. Tilastotietojen relevanssi

1.1.  Tietosisältö ja käyttötarkoitus

Puun energiakäyttö -tilasto kattaa vuositiedot lämpö- ja voimalaitoksissa käytetyistä kiinteistä puupolttoaineista. Tiedot ilmoitetaan puupolttoainelajeittain, maakunnittain (vuodesta 2010 alkaen; vuoteen 2014 asti Suomen metsäkeskuksen toimialuejaolla) ja käyttökohteittain (laitostyyppi). Metsähakkeesta esitetään sen valmistukseen käytetyt raaka-aineet.

Tietoja käytetään puupolttoaineiden käytön seurannassa ja yhdessä metsäteollisuuden puunkäyttötietojen kanssa puun kokonaiskäytön seurannassa. Tietoja hyödynnetään mm. Tilastokeskuksen energiatilastoissa, Kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa sekä Kansallisessa metsästrategiassa ja siihen liittyvissä alueellisissa metsäohjelmissa. Tilaston tietoja toimitetaan myös kansainvälisten järjestöjen (Eurostat, UNECE/FAO) tilastoihin.

1.2.  Käsitteet ja luokitukset

Lämpölaitokset polttavat erilaisia energialähteitä ja tuottavat lämpöä joko paikallisesti tai lämpöverkostoon. Voimalaitokset ovat yleensä yhteistuotantolaitoksia, jotka tuottavat lämmön lisäksi myös sähköä.

 Lämpö- ja voimalaitosten käyttämillä kiinteillä puupolttoaineilla tarkoitetaan tässä metsähaketta, metsäteollisuuden sivutuote- ja jätepuuta sekä muita kiinteitä puupolttoaineita, jotka kaikki voivat olla kotimaista tai tuontipuuta.

Metsähake on polttohaketta tai -mursketta, jonka valmistukseen voidaan käyttää kaikkea metsästä saatavaa puuta, kuten runkopuuta, latvuksia, oksia, neulasia, lehtiä, kantoja ja juurakoita. Metsähake jaetaan raaka-aineisiinsa seuraavasti:

a)    Runkopuusta (raakapuusta) tehty metsähake:

• Karsittu ranka: karsitusta pieniläpimittaisesta runkopuusta tehty hake (rankahake). Tavallisesti nämä rangat kaadetaan kunnostettavista taimikoista tai nuorista harvennusmetsistä, tai karsitaan näiden hakkuiden hakkuutähteistä. Tähän kuuluu myös avohakkuualalta saatu karsittu latvakuitupuu ja muu karsittu pieniläpimittainen puu.
• Karsimaton pienpuu eli kokopuu: puun koko maanpäällisestä osasta (runkopuu, oksat, neulaset) tehty hake, joka valmistetaan yleensä taimikonhoidossa tai nuoren metsän harvennuksessa/kunnostuksessa syntyneestä pieniläpimittaisesta runkopuusta. Tähän luetaan myös teiden ja ojien varsilta, pelloilta, tielinjoilta, tonteilta yms. haketettu kokopuu.
• Kuitupuu: massateollisuuden mitoilla tehty karsittu ja katkottu kuitupuu; alun perin massateollisuuteen tarkoitettu, mutta mennyt energiantuotantoon.
• Järeä runkopuu: hake, joka valmistetaan puunkorjuun yhteydessä kaadetusta ja kerätystä järeästä viallisesta tai pystykuivasta runkopuusta, joka ei kelpaa metsäteollisuuden raaka-aineeksi (esim. tukkipuuksi). Tällaista puuta on mm. järeä tyvilahoinen runkopuu eli lumppi.

Karsittu ranka, karsimaton pienpuu ja kuitupuu esitetään Puun energiakäytön tilastojulkistuksessa yhteisellä nimikkeellä 'Pienpuu'.

b)   Metsäjätepuusta tehty metsähake:

• Hakkuutähdehake tai -murske: hakkuu- eli metsätähteestä tehty hake. Hakkuutähdettä on lähinnä avohakkuun yhteydessä syntyvä ja metsään jäävä puuaines, kuten oksat ja latvukset lehtineen ja neulasineen (oksa- ja latvusmassa) sekä alueelle jääneet yksittäiset hylkypölkyt. Tähän luetaan myös avohakkuualalta polttohakkeeksi korjattu karsimaton latvakuitupuu. Haketettava puu voi olla irtonaista tai risutukeista ja hakkuutähdepaaleista valmistettua.
• Kantomurske: kannoista ja juurakoista valmistettu hake tai murske. Vuodesta 2020 alkaen tähän eivät enää kuulu turpeennoston yhteydessä maasta kaivetut liekopuut ja suokannot, jotka luokitellaan turvepolttoaineiksi.

c)    Muu metsähake:

• muu edellä mainitsematon ja erittelemätön raaka-aine. Tähän kuuluvat esimerkiksi lyhytkiertoviljelyllä energiakäyttöön kasvatetut energiapuulajit kuten energiapaju.

Metsäteollisuuden sivutuote- ja jätepuu muodostuu seuraavista puupolttoainelajeista:

• Teollisuuden puutähdehake tai -murske: hake ja puumurske, joka valmistetaan sahateollisuuden tai muun puutuoteteollisuuden (esim. vaneri- ja muu puulevyteollisuus sekä puusepänteollisuus) sivutuotteista.
• Sahanpuru: sahauksessa tai muussa puunjalostuksessa syntynyt sahanpuru.
• Kutterinlastut, hiontapöly yms.: puutavaran höyläyksessä tai muussa puunjalostuksessa syntynyt höylän- ja kutterinlastu ja muu lastu ja puru sekä hiontapöly.
• Kuori: sahauksessa ja muussa puunjalostuksessa syntynyt kuorintatähde.

Muita kiinteitä puupolttoaineita ovat:

• Kierrätyspuu: biopolttoaineeksi luokiteltava puhdas puutähde tai käytöstä poistettu puu tai puutuote, johon ei sisälly muovipinnoitteita tai halogenoituja orgaanisia yhdisteitä eikä raskasmetalleja. Tähän kuuluvat esimerkiksi uudisrakentamisen puutähde, puiset kuormalavat ja puupakkaukset.
• Puupelletit ja -briketit: pääosin sahanpurusta, kutterinlastusta tai hiontapölystä tehtyjä puupuristeita. Sisältää myös erilaisista metsähakkeista tehdyt pelletit ja briketit.

Jätteeksi luokiteltavan purkupuun käyttötiedot eivät sisälly tilastoon.

1.3. Tutkimuskohde ja tiedonantajat

Tilaston perusjoukon muodostavat kaikki merkittävät kiinteitä puupolttoaineita energiantuotantoonsa käyttävät teollisuuden ja energiantuotannon lämpö- ja voimalaitokset. Mukana ovat myös ns. lämpöyrittäjien hoitamien pienten lämpölaitosten ja suurkiinteistöjen puupolttoaineiden käyttötiedot sekä kasvihuoneiden energiapuun käyttö. Varsinaisten energiantuotantolaitosten lisäksi tilasto kattaa myös muita kiinteitä puupolttoaineita kuluttavia yksiköitä, kuten lastunkuivaamot ja meesauunit. Kaikkiaan tilasto sisältää tiedot noin 1 300–1 400 laitoksesta.

1.4. Käyttäjien näkökulmien huomiointi

Tilaston käyttäjiltä kerätään palautetta tilastotuotantoa käsittelevien kokousten, kirjallisten kommentointipyyntöjen sekä asiakastyytyväisyyskyselyiden yhteydessä. Palautetta saadaan myös suorina yhteydenottoina. Saatua palautetta seurataan ja se otetaan huomioon tilastoa kehitettäessä.

2. Tietojen tarkkuus ja luotettavuus

2.1 Tilaston tutkimusmenetelmä

Käyttötiedot kerätään pääosin postikyselyllä tai vaihtoehtoisesti internetin kautta web-lomakkeella pääosin suoraan energiantuotantolaitoksilta. Kyselyä täydennetään tarvittaessa puhelinhaastatteluin.

Käyttötiedot kerätään vuosittain valtaosalta tietojen toimittajista kunnittain laitoksen sijaintipaikan mukaan. Osalta kaikkein pienimmistä laitoksista tiedot kysytään liukuvasti muutaman vuoden välein, minä ajanjaksona niiden tiedot pysyvät tilastossa muuttumattomina.  Vuonna 2019 harvemmin kuin kerran vuodessa kysyttyjen yritysten käyttämän puupolttoaineen osuus oli 1,0 prosenttia kiinteiden puupolttoaineiden kokonaiskäytöstä.

Osa lämpöyrittäjien hoitamien laitosten (pienimmät lämpölaitokset ja suurkiinteistöjen lämpökeskukset) puupolttoaineiden käyttömääristä perustuuu TTS Työtehoseuran tekemiin alueittaisiin laskelmiin.

Kiinteiden puupolttoaineiden käyttötiedot kerätään tilavuusyksikkönä (irtokuutiometri, i-m³) ja/tai energiasisältönä (megawattitunti, MWh) ja esitetään kiintokuutiometreinä (m³) sekä eräissä taulukoissa gigawattitunteina (GWh). Joissakin tapauksissa tiedot saadaan myös massayksikkönä eli tonneina. Puupellettien ja -brikettien määrät kerätään aina tonneina. Metsähakkeen raaka-ainejakauma tiedustellaan tilavuusyksikkönä, energiasisältönä tai prosenttiosuuksina metsähakkeen kokonaiskäytöstä. Eri yksiköiden välisissä muunnoksissa käytetään seuraavia kertoimia:

2.2 Tilaston luotettavuuteen vaikuttavia tekijöitä

Tilaston perusjoukko kattaa kaikki merkittävät kiinteitä puupolttoaineita käyttävät laitokset. Perusjoukkoa päivitetään jatkuvasti eri lähteistä. Tilastosta puuttuu todennäköisesti pienten puutuoteteollisuusyritysten yhteydessä toimivia lämpölaitoksia sekä suurkiinteistöjen hake- ja pellettilämpölaitoksia, millä ei kuitenkaan ole merkittävää vaikutusta tilastoon.

Tilastokyselyllä kerättyjä laitoskohtaisia tietoja verrataan aina edellisvuonna saatuihin tietoihin. Mikäli käytetyn puupolttoaineen määrä tai puupolttoainelajijakauma on muuttunut merkittävästi, selvitetään vaihtelun syy. Puupolttoaineiden käyttömääriä verrataan myös laitoksen KPA-kattilan nimellistehoon (MW).

Laitoksen käyttämän puupolttoaineen määrän ja vastaavan energiasisällön välillä on aina tietty suhde eli energiatiheys (MWh/i-m³). Mikäli laitoksen ilmoittama energiatiheys poikkeaa merkittävästi yleisestä standardista, selvitetään poikkeaman syy.

Energialaitokset käyttävät joissain tapauksissa teollisuuden puutähdehaketta, purua ja kuorta erilaisina ostettuina puupolttoaineseoksina. Näiden jakaminen varsinaisiin puupolttoainelajeihin saattaa laitostasolla olla joissain tapauksissa arvionvaraista.

Arvio tuontihakkeen käytöstä lämpölaitoksissa on laskettu metsäteollisuuden ulkomaankauppatilastosta saadun hakkeen tuonnin ja metsäteollisuuden puunkäyttötilastossa ilmoitetun tuontihakkeen käytön erotuksena. Laskelmassa on oletettu, että ylijäänyt puumäärä on mennyt energiantuotantoon metsähakkeeksi tilastoituna. Oletusta tukee se, että metsäteollisuuden puutähdehakkeen energiakäyttömäärät ovat pysyneet suhteellisen vakioina lähes koko tilastointiajanjakson ajan.

2.3. Virheiden oikaisumenettelyt

Tilastossa havaitut virheet pyritään korjaamaan mahdollisimman nopeasti ja korjatut tiedot julkaistaan tilaston kotisivulla.

3. Tietojen ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus

Tilastovuotta (kalenterivuosi) koskevat tiedot kerätään aina seuraavan vuoden alkupuoliskolla ja julkaistaan Luonnonvarakeskuksen tilastojen julkistamiskalenterissa esitettynä ajankohtana. Tilastosta julkaistaan ennakkotiedot kunkin vuoden maaliskuun loppupuolella.

4. Tilastojen yhtenäisyys ja vertailukelpoisuus

Kiinteiden puupolttoaineiden käyttötietoja keräävät myös mm. Tilastokeskus, Ympäristöministeriö, Energiavirasto, Energiateollisuus ry ja Kuntaliitto.

Luonnonvarakeskuksen Puun energiakäyttö -tilasto on näistä ainoa totaaliaineistoon perustuva. Muita tilastoja koskee yleensä jokin rajoite, joka voi olla esim. energialaitoksen omistus- tai hallintasuhteet tai laitoksen nimellisteho. Lisäksi muiden organisaatioiden keräämiä tietoja ei pääosin julkaista erikseen alueittain. Eri tilastoissa käytetyt puupolttoainemäärittelyt saattavat myös poiketa toisistaan sekä termistöltään että sisällöltään. Yhteistä kaikille tilastoille on, että ne kohdistuvat kalenterivuoteen.

Mikäli jonkun muuttujan osalta tilastossa ei ole mitään ilmoitettavaa, on se esitetty tilaston tietokannassa kaksoispisteellä (..). Samaa merkintätapaa on käytetty myös niissä tapauksissa, kun tieto on salassa pidettävä, epälooginen esitettäväksi tai jos tietoa ei ole saatu.

5. Tietojen saatavuus ja selkeys

Tilasto julkaistaan vuosittain julkistamiskalenterissa ilmoitettuna ajankohtana Luonnonvarakeskuksen verkkopalvelussa. Tiedot ovat saatavilla myös Luonnonvarakeskuksen tilastotietokannasta.