Yhteispohjoismaisessa hankkeessa tutkitaan monivuotisen viljan, Kernzan (Thinopyrum intermedium) soveltumista ja menestymistä Suomessa. Kasvi on kotoisin Euroopasta tai Euraasiasta ja sen kasvinjalostus aloitettiin 1980-luvulla USA:ssa. Kasvin siemensatoa voidaan käyttää elintarvikkeena tavanomaisten viljojen tapaan ja varsisto soveltuu eläinten rehuksi. Kernza on erityisen syväjuurinen ja siksi sen eroosion estopotentiaali ja maan orgaanisen aineksen ja hiilensidonnan lisäysmahdollisuudet kiinnostavat. Yhteispohjoismaisessa NordForsk -hankkeessa selvitetään Kernzan perustamista yksin ja yhdessä palkokasvien kanssa, kernzan typpilannoituksen optimointia sekä sadon muodostusta kolmena-neljänä kasvukautena. Kokeet tehdään Luke Jokioisilla ja lisäksi kasvia kokeillaan myös Tervolan koulutilalla. Kokeista havainnoidaan kasvustojen alkuunlähtöä keväällä, tiheyttä ja tähkimistä. Lisäksi otetaan ennen sadonkorjuuta kasvustonäytteitä satokomponenttimäärityksiä ja kemiallisia analyysejä varten. Maanäytteiden avulla seurataan maan hiilipitoisuuden muuttumista. Sidosryhminä on alan kouluja ja Maa-ja kotitalousnaiset Ry. Kenttäkokeet tehdään samansisältöisesti viidessä maassa (Liettua, Norja, Ruotsi, Suomi, ja Viro). Hanketta vetää SLU eli Ruotsin maatalousyliopisto (Swedish University of Life Sciences). Hanke alkoi vuonna 2023 ja se päättyy alkuvuonna 2027.
Hankkeessa on seitsemän työpakettia, joista Luke on mukana neljässä:
WP 1 Kernza cultivation systems for grain production
WP 3 Winter hardiness and adaptation to growth conditions in Nordic Baltic countries