Vesiviljelyn kehittämisohjelma
VEKE
Kotimaista kalatuotantoa on kasvatettava kestävästi, jotta se voi vastata lisääntyvään kalan kysyntään. Samalla on pidettävä kiinni ympäristön hyvälle tilalle asetetuista tavoitteista. Vesiviljelyn kehittämisohjelmalla (Veke) tavoitellaan kasvua elinkeino- ja ympäristötavoitteet yhteensovittamalla sekä kannattavuutta uusista toimintatavoista ja menetelmistä. Toimialan yrityksiltä ja muilta sidosryhmiltä kysytään vuosittain miten Veken toimintaa tulisi suunnata. Sidosryhmien kuuleminen on osa vesiviljelyn kehittämissuunnitelman jatkuvaa päivittämistä.
Ympäristövaikutusten ennakointi ja mittaaminen merialueella tuo välttämätöntä tietoa tavoitteiden yhteensovittamiseen. Ohjelmassa kehitetään uusia menetelmiä ja selvitetään avomerialueen ympäristövaikutusten lisäksi muun muassa uuden poikastuotannon ympäristönsuojelulliset edellytykset sekä rannalla että sisä- ja välisaaristossa. Avomerialueella tieto ja ennusteet paikallisista olosuhteista, kuten tuulesta ja aallokosta, auttavat yrityksiä suunnittelemaan käytännön operaatioita.
Kalojen hyvinvointi on nousemassa merkittäväksi toiminnan kestävyyden kriteeriksi ja kannattavuuden edellytykseksi. Vekessä päivitetään Terve kala -kirja, koulutetaan kalaterveysammattilaisia sekä jalkautetaan hyviä käytäntöjä yrityksiin kouluttamalla kalaterveysvastaavia ja hoitavien eläinlääkäreitä.
Valtaosa Suomen viljellyistä kaloista tuotetaan jatkossakin verkkoaltaissa. Ainakin suojaisten alueiden laitosten kuormitusta saatetaan voida pienentää maailmalla kehitteillä olevilla kiintoainetta talteen saavilla tekniikoilla. Ravinnekuormitusta voidaan hillitä myös kehittämällä edullisempia vettä kierrättäviä ratkaisuja.
Ohjelmassa kehitetään digitaalisia ratkaisuja, jolloin kameroita, kaikuluotausta ja sensoreita voidaan hyödyntää muun muassa ruokinnan ohjaamisessa, petojen havainnoinnissa ja torjunnassa, kalojen hyvinvoinnin seurannassa sekä varhaisten varoitus- ja tuotannonohjaus- tai päätöksentekojärjestelmien rakentamisessa. Vekessä keskitytään myös poikastuotannon ja emokalastojen hallintaan, esimerkiksi RAS-poikasten ympärivuotiseen tuotantoon suomalaisesta mädistä ja RAS-poikasten menestymiseen meressä. Lisäksi selvitetään uusien rehuraaka-aineiden vaikutusta kalan aistinvaraiseen laatuun.
Hankkeen partnereita ovat Luonnonvarakeskus, Suomen ympäristökeskus, Ilmatieteen laitos, Ruokavirasto, Suomen Kalankasvattajaliitto, Metsähallitus, ammattiopisto Livia sekä Turun ja Jyväskylän yliopistot.
Rahoitus: Euroopan meri-, kalatalous- ja vesiviljelyrahaston tuki 100 % (EU 50 % ja kansallinen 50 %)
