Metsäeläinten esiintyminen ja elinympäristöjen käyttö tuulivoimaloiden lähialueilla - Poro

Windlife Poro-osahankkeen esittely
(aiempi nimi Tuuliriista Poro)

Vuonna 2023 poronhoitoalueella oli 19 toiminnassa olevaa tuulivoimapuistoa, joista viisi sijoittuu poronhoitoalueen pohjois- ja keskiosaan ja loput 14 poronhoitoalueen eteläosaan. Eteläosan puistoista suurin osa sijoittuu Perämeren rannikkoalueelle tai sen läheisyyteen. Lisäksi poronhoitoalueen etelä- ja keskiosiin on tulossa lähivuosina uusia tuulipuistoja, jotka ovat joko rakenteilla tai saaneet rakentamisluvan. Myös useita muita uusia tuulipuistoja ollaan poronhoitoalueelle suunnittelemassa (Kuva 1).

Ruotsissa ja Norjassa tehdyissä tutkimuksissa tuulipuistojen on havaittu vähentävän poroilla laidunten käyttöä puistojen lähiympäristössä. Samalla myös ennen puistojen rakentamista käytettyjen vasonta- ja muiden laidunalueiden käytön on havaittu vähenevän useiden kilometrien etäisyydelle erityisesti niillä alueilla, joille tuulivoimalat näkyvät (Skarin & Alam 2017; Skarin ym. 2018, Eftestøl ym. 2023). Toisaalta yhtä selvää välttämiskäyttäytymistä ei poroilla ole havaittu kaikissa tutkimuksissa tai kaikkien tuulipuistojen osalta etenkään vasonta-ajan ulkopuolella (mm. Colman ym. 2013; Tsegayea ym. 2017; Skarin ym. 2021). Tuulipuistojen vaikutukset voivat myös heijastua porojen vuodenaikaisiin siirtymisiin laidunalueiden välillä ja lisätä siten samalla poronhoitotöiden määrää (Skarin ym. 2021; Eftestøl ym. 2023). Saatavilla olevissa tutkimuksissa tuulipuistojen havaitut vaikutukset poronhoitoon vaihtelevatkin alueittain ja vuodenajoittain useiden tekijöiden vuoksi, eikä eri tekijöiden vaikutuksia porojen laidunten käytön muutoksiin ole ollut aina helppo eritellä toisistaan. Näistä vaikutustekijöistä tärkeimpiä ovat tuulipuistojen kulloinkin sijoittuminen niin porojen vuodenaikaisten laidunten käytön ja vaellusten kuin myös poronhoitokäytäntöjen ja -töiden kannalta. Myös vuodenaika, laidunolosuhteet, maisemarakenne ja muu maankäyttö alueella vaikuttivat havaittuihin tuulipuistojen haittoihin poronhoidolle.

Suomen alueella harjoitettava poronhoito poikkeaa monilta osin Ruotsin ja Norjan poronhoidosta laidunten käytön, hoitokäytäntöjen kuin myös laidun- ja maisematyyppien osalta. Näiden erojen vuoksi tuulipuistojen vaikutuksista poronhoitoon tarvitaan tutkimusta myös Suomessa. Tutkimusta tulisi tehdä niin, että myös erilaisten laidunympäristöjen ja poronhoitotapojen merkitys tuulipuistojen vaikutuksiin tulisi esille. Samalla tutkimus ja porojen laidunten seuranta tulisi aloittaa jo ennen tuulipuistojen rakentamista sekä jatkaa sitä tuulipuistojen rakentamisen ja käytön aikana. Vaikutusten toteamiseksi tutkimuksen tulisi kattaa myös eri vuodenajat.

Luonnonvarakeskus on käynnistänyt vuosina 2023–2027 toteutettavan Windlife- tutkimushankkeen, jonka yhdessä osahankkeessa (Windlife Poro) selvitetään tuulivoimarakentamisen vaikutuksia poronhoitoon. Muissa Windlife-osahankkeissa selvitetään tuulivoiman vaikutuksia metsäpeuroihin, metsästykseen, susiin ja maakotkaan. Windlife-hanketta rahoittavat puoleksi 14 tuulivoimayritystä ja puoleksi Luonnonvarakeskus. Tutkimuksista vastaa yksin Luonnonvarakeskus.

Windlife Poro -osahankkeen päätavoitteena on selvittää seuraavia kysymyksiä vuosina 2023–2027.

1. Miten porot käyttävät tai välttävät erilaisissa paliskunnissa ja laidunympäristöissä tuulipuistoja ja niiden ympärille sijoittuvia laidunalueita eri vuodenaikoina ennen rakentamista, sen aikana ja rakentamisen jälkeen?
    
2. Mitkä tekijät vaikuttavat siihen, kuinka laajoja poroilla mahdollisesti havaitut tuulipuistojen ympärille sijoittuvat välttämisalueet ovat?
    
3. Muuttavatko tuulipuistot porojen vuodenaikaisia siirtymiä laidunalueiden välillä ja jos muuttavat, niin miten ja mitkä tekijät vaikuttavat näihin muutoksiin?
    
4. Vaikuttavatko tuulipuistot poronhoitotöiden määrään ja mm. lähistöllä olevien erotusaitojen käyttöön?
    
5. Millaisia kustannuksia ja taloudellisia vaikutuksia tuulipuistojen rakentamisella on poronhoidolle?

Tutkimus tehdään 5 paliskunnassa, joissa on joko rakennettuja, rakenteilla olevia tai rakennusluvan saaneita tuulipuistoja hankkeen toteuttamisaikana (Kuva 1). Pääosin tästä syystä tutkimuspaliskunnat on jouduttu tässä vaiheessa valikoimaan poronhoitoalueen etelä- ja keskiosan paliskunnista. Tutkimuspaliskuntien kanssa on tehty sopimukset hankkeessa mukana olosta ja mm. porojen seurantapantojen aineistojen luovuttamisesta hankkeen käyttöön. Nämä porojen paikannusaineistot hankitaan eri laitevalmistajilta pidemmältä ajalta. Panta-aineistoja analysoimalla selvitetään erityisesti sitä, millä tavalla tuulipuistot vaikuttavat eri vuodenaikoina porojen laidunten käyttöön ja vuodenaikaisiin vaelluksiin laidunalueiden välillä puistojen ympärillä. Porojen laidunten käyttöä ja siinä tapahtuvia muutoksia tuulipuistojen rakentamis- ja käyttövaiheissa verrataan tilanteeseen ennen puistojen rakentamista.

Tutkimuspaliskunnilta kerätään myös tiedot poronhoidon toiminnasta ja laidunten käytöstä sekä päivitetään samalla näiden paliskuntien osalta Liiteri-palvelussa olevat poronhoidon paikkatiedot. Paliskunnilta tiedustellaan myös kokemuksia toiminnassa olevien tuulipuistojen vaikutuksista poronhoitoon. Myös suunniteltujen tuulipuistoalueiden merkitystä ja käyttöä poronhoidossa kartoitetaan. Samalla selvitetään kyselyin ja paliskunnan kirjanpitotietojen avulla, vaikuttavatko tuulipuistot poronhoitotöiden määrään tai erotusaitojen käyttöön niissä osissa paliskuntaa, joihin puistot on rakennettu. 

Tuulivoimaloiden taloudellisia vaikutuksia poronhoitoon tarkastellaan mm. poronhoidon bioekonomista systeemimallia hyödyntämällä. Malliin sisällytetään eri kustannustekijöitä tuulivoima-alueiden vaikutuksista laitumiin, porojen laidunnukseen ja laidunkiertoon sekä myös poronhoitotöihin ja porojen tuottavuuteen. Mallin optimointi- ja simulaatiotulosten pohjalta arvioidaan tuulivoimarakentamisesta poronhoidolle aiheutuvia taloudellisia vaikutuksia erilaisissa laidunympäristöissä ja poronhoitosysteemeissä. 

Hanke tuottaa monipuolista tietoa siitä, millaisia vaikutuksia tuulipuistoilla on poronhoitoon. Hankkeen tuloksia voidaan hyödyntää, kun arvioidaan suunniteltujen ja toiminnassa olevien tuulipuistojen kokonaisvaikutuksia poroihin ja poronhoitoon yhteismitallisesti niin porotalouden toimijoiden, tuulivoimayritysten kuin kaavoitusviranomaistenkin näkökulmasta. Tämä mahdollistaa entistä paremmin myös sen, että tuulipuistojen suunnittelua ja rakentamista voidaan välttää erityisesti sellaisilla alueilla, jossa niiden haitalliset vaikutukset poronhoidolle ja porotaloudelle ovat suuret.

Viitteet: 

Colman J.E., Eftestøl S. & Diress Tsegaye D., Flydal K. & Atle Mysterud A. 2013. Summer distribution of semi-domesticated reindeer relative to a new wind-power plant. European Journal of Wildlife Research 59: 359–370. DOI: 10.1007/s10344-012-0682-7

Eftestøl S., Tsegaye D., Flydal K., Colman J.E. 2023. Effects of Wind Power Development on Reindeer: Global Positioning System Monitoring and Herders’ Experience. Rangeland Ecology & Management 87: 55–68. https://doi.org/10.1016/j.rama.2022.11.011

Skarin A. & Alam M. 2017. Reindeer habitat use in relation to two small wind farms, during preconstruction, construction, and operation. Rangeland Ecology & Management 87 (2023) 55–68. https://doi.org/10.1016/j.rama.2022.11.011

Skarin A., Sandström P. and Alam M. 2018. Out of sight of wind turbines—Reindeer response to wind farms in operation. Ecology and Evolution 8(19): 9906-9919. DOI: 10.1002/ece3.4476

Skarin, A., Sandström, P., Brandão Niebuhr, B., Alam, M., Adler, S., 2021. Renar, renskötsel och vindkraft: vinter- och barmarksbete (No. 7011), Vindval. Naturvårdsverket (Swedish Environmental Protection Agency), Stockholm. https://www.naturvardsverket.se/publikationer/7000/renar-renskotsel-och-vindkraft/

Tsegayea D., Colman J.E., Eftestøl S., Flydal K., Røthe G. & Rapp K. 2017. Reindeer spatial use before, during and after construction of a wind farm. Applied Animal Behaviour Science 195 (2017) 103–111. http://dx.doi.org/10.1016/j.applanim.2017.05.023