Usein kysyttyjä kysymyksiä turvepellon vettämisestä
Turvepellon vettäminen kiinnostaa, mutta mitä se tarkoittaa käytännössä ja miten se vaikuttaa esimerkiksi maataloustukiin. Olemme koonneet vastauksia yleisimpiin kysymyksiin vettämisestä ja Tarjoke-hankkeen vettämispilotista.
Omistan turvepeltolohkon, joka on ollut luonnonhoitopeltona vuodesta 2010. Olen kiinnostunut poistamaan sen viljelystä korvausta vastaan ja tarjoamaan sitä tähän hankkeeseen. Miten toimin ja miten asia etenee?
Voit jättää Lukelle pellon lohkotunnuksen ja yhteystietosi osoitteessa http://www.luke.fi/vettamispilotti sijaitsevan verkkolomakkeen avulla. Luke selvittää maaperätieto-, valuma-alue ym. kartta-aineistoihin perustuen yleisellä tasolla, voisiko lohko soveltua vetettäväksi ilmastokosteikoksi ja saat tämän tiedon käyttöösi. Jos vesiolosuhteet mahdollistavat kosteikoksi rakentamisen, olemme tarkemmin yhteydessä ja kohde voidaan kartoittaa maastokäynnein. Vetettäviksi soveltuvista kohteista voi esittää korvauspyynnön lohkon siirtämisestä tähän tarkoitukseen.
Mistä tarjouskilpailussa on kysymys?
Peltolohkot, jotka paikkatietoanalyysin perusteella arvioidaan olosuhteiltaan ja sijainniltaan vedenpinnan tason nostoon sopiviksi, voivat osallistua tarjouskilpailuun, jossa maanomistaja pääsee esittämään haluamansa korvauksen lohkon käyttötarkoituksen muuttamisesta. Tarjouskilpailussa huomioidaan tarjotun korvausvaatimuksen lisäksi lohkon arvioitu soveltuvuus vedenpinnan nostamiseen ja maassa olevan turvekerroksen paksuus, joiden perusteella valitaan kokonaisuudessaan paras kohde. Yleisellä tasolla tarjouskilpailu on tehokas keino valita kohteita tämänkaltaisiin ympäristötoimiin. Pilotissa kerättyjä kokemuksia hyödynnetään mahdollisesti tulevaisuudessa vastaavien toimien toteuttamisessa.
Mitä lohkolle tapahtuu vettämisessä?
Lohkolle tehdään vettämissuunnitelma asiantuntijan toimesta. Lopputulokseen vaikuttavat kohteen vesitalous, ympäröivä maasto sekä maanomistajan toiveet. Lähtökohtana on, ettei vedenpinnan nostamisesta aiheudu haittaa ympäröivään maastoon, kuten naapurilohkoille tai metsäpalstoille, eikä vettäminen heikentäisi alapuolisen vesistön tilaa. Yhdessä maanomistajan kanssa hyväksytyn suunnitelman mukaisesti veden pinta nostetaan lohkolla lähelle maanpinnan tasoa esimerkiksi ojia patoamalla. Ilmastokosteikon tavoitteena on, että turvemaa pysyisi veden kyllästämänä ympäri vuoden, myös kuivaan kesäaikaan. Tavoitteena on saada mahdollisimman suuri osa turvekerroksesta vedenpinnan alapuolelle pysyvästi, jotta turpeen hajoamisesta johtuvat päästöt vähenevät.
Mitä vettäminen tarkoittaa maataloustukien näkökulmasta?
Vettämisen jälkeen lohko ei enää ole maatalousmaata eikä tukikelpoinen. Lohkon korvauskelpoisuuden voi siirtää omalle korvauskelpoiselle pellolle tai myydä toiselle viljelijälle saman ELY-keskusalueen sisällä nykyisen käytännön mukaisesti. Nykyinen korvauskelpoisuuden siirtomahdollisuus tilojen välillä ja ELY-keskusalueittain on voimassa vielä vuonna 2024 ja poistuu vuonna 2025.
Kumoavatko ilmastokosteikolta syntyvät metaanipäästöt turpeen hajoamisen estämisen hyödyt?
On totta, että ilmastokosteikoista voi syntyä metaanipäästöjä. Tutkimusten mukaan metaanipäästöjen mittaluokka on yhteismitallisesti laskettuna huomattavasti pienempi kuin turpeen hajoamisen estämisestä aiheutunut päästöjen vähennys. Hallitustenvälisten ilmastonmuutospaneelin IPCC:n mukaan ennallistetun turvepellon päästöt ovat noin 2,8 hiilidioksidiekvivalenttitonnia hehtaarilta, joka muodostuu käytännössä metaanipäästöistä. Vastaavasti viljelyssä olevan pellon päästö on 25–35 hiilidioksidiekvivalenttitonnia hehtaarilta, joka muodostuu hiilidioksidista ja typpioksiduulista. Kokonaisuudessaan ilmastolle aiheutuva hyöty on siis reilusti positiivinen. Aihetta tutkitaan kuitenkin edelleen ja myös TARJOKE-hankkeessa vetetyillä lohkoilla tullaan mahdollisesti tekemään päästöjen mittauksia muissa Luonnonvarakeskuksen hankkeissa.
Mitä hyötyä vettämisestä on?
Ensisijaisesti turvepeltojen vettämisellä tavoitellaan ilmastohyötyjä, sillä turvemaiden vettäminen on tehokas keino vähentää maatalousmaiden päästöjä. Ilmastohyötyjen lisäksi hyvin suunnitellulla ja toteutetulla vettämisellä tavoitellaan vesistöjen tilan parantamista ja tulvasuojeluun liittyviä hyötyjä. Tapauskohtaisesti mahdollisia ovat myös hyödyt vesilinnustolle, jos ilmastokosteikon osana voidaan toteuttaa myös riistakosteikoksi soveltuva alue. Hyödyt riippuvat kohteen ominaisuuksista ja käytettävissä olevista resursseista. Suunnittelussa maanomistajan toiveet huomioidaan, mutta hanke vastaa lähtökohtaisesti vain ilmastokosteikon toteuttamiseen liittyvistä kustannuksista.
