Siirry pääsisältöön

Suometsien kunnostusojitustarpeen vaihtelu ja vaikutukset vesistökuormitukseen ja sekä puuntuotantoon metsälö- ja aluetasolla

Suometsien kunnostusojitustarp

Kansallisessa metsäohjelmassa suometsien kunnostusojitustavoitteeksi on asetettu n. 70 000 ha vuodessa, jotta suopuustojen kasvun nykytasoa voidaan pitää yllä. Kunnostusojituksen on todettu keskimäärin lisäävän suopuuston kasvua ja se on myös todettu taloudellisesti kannattavaksi toimenpiteeksi. Toisaalta kunnostusojitus on merkittävimmin vesistöjä kuormittava metsätalouden toimenpide peratuista ojista alapuoliseen vesistöön kulkeutuvan hienojakoisen kiintoaineksen vuoksi. Metsätalouden aiheuttamasta kiintoainekuormasta 90% tulee kunnostusojituksista. Kunnostusojituksen yhteydessä tehtävään vesiensuojeluun on useita menetelmiä, mutta yksikään niistä ei estä vesistökuormitusta kokonaan kaikissa oloissa._x000D_Viimeaikaiset tutkimustulokset ovat osoittaneet, että mikäli pohjavedenpinta on ennen kunnostusta keskimäärin riittävän syvällä (enemmän kuin 35cm maanpinnasta) loppukesällä, kuivatuksen parantamien ei merkittävästi lisää puuston kasvua, vaikka ojat olisivatkin kunnostustarpeessa. Lisäksi on voitu osoittaa, että riittävä puustopääoma pystyy pitämään yllä riittävän kuivatuksen ojien kunnosta riippumatta._x000D_Hankkeessa selvitetään suometsikön kunnostusojitustarpeeseen vaikuttavat tekijät, tehdään niiden kuvaus FEMMA-prosessimalliin ja selvitetään mallisimuloinneilla eri tekijöiden tärkeys ja keskinäinen merkitys eri tilanteissa. Tämän pohjalta laaditaan ilmastotekijät ja maaperän ominaisuudet huomioiva käytännön ohjeistus kunnostusojitustarpeen määrittämiselle ja kohteiden valinnalle. Lisäksi tutkitaan kunnostusojituksen yksityistaloudellista kannattavuutta eri tilanteissa metsälötasolla sekä eri kunnostusojitusmäärien vaikutusta puuntuotantoon, talouteen, ja vesistökuormaan suuraluetasolla (yksi pohjoinen ja yksi eteläinen metsäkeskus).