Siirry pääsisältöön

Sustainable Multispecies Relations in the Arctic (SPECIES)

SPECIES

Tämä hanke tutkii ja vaikuttaa arktisen ympäristön ja kulttuurin kestävyyteen monilajisesta näkökulmasta. Se tarkastelee seitsemää ympäristökonfliktia, jotka liittyvät ikonisiin, arktisiin eläinlajeihin ja populaatioihin kolmessa maassa: 1) porot, kiviravut ja eri sorsalajeja Norjassa, 2) pohjoissuomenkarja ja Itämeren hylkeet Suomessa sekä 3) jääkarhut ja myskihärät Grönlannissa. Kussakin tapauksessa yhdistetään eri tutkimusaloja (antropologia, biologia, ekologia, teknologiatutkimus, genetiikka, audiovisuaalinen taide). Tutkimuksessa painotetaan tutkijoiden vuoropuhelua paikallisten ja alkuperäiskansojen edustajien kanssa. Yhteistyössä he tarkastelevat konflikteja, näkökulmien yhtäläisyyksiä ja eroja, ja liittävät nämä erilaisiin ympäristö- ja monilajisiin ontologioihin.

Suomen tutkimusosuudessa yhteistyötä tekevät Lapin yliopiston Arktinen keskus ja Luonnonvarakeskus. Perinteistä hylkeenpyyntiä tarkastellaan antropologisista ja ekologisista näkökulmista. Hylkeenpyynnillä on ollut vuosisatojen ajan merkittävä rooli, mutta sen merkitys Perämeren alueen paikallisille yhteisöille ja ekologisille suhteille on edelleen huonosti ymmärretty. Paine hylkeenpyynnin lisäämiseksi on suuri. Kysymys kuuluu: millainen hylkeenpyynti on sopusoinnussa muuttuvien säädösten kanssa?

Hankkeessa keskitytään niin ikään alkuperäiseen nautarotuun, pohjoissuomenkarjaan (lapinlehmä), sekä sen geneettisiin, yhteiskunnallisiin ja kulttuurisiin arvoihin. Perinteisesti suomalaisen Lapin elinkeinot perustuivat monilajiseen omavaraisuuteen, johon kuuluivat kalastus, poronhoito ja metsästys. Kun suomalaiset maaseutuyhteisöt ja saamelaiset kohtasivat vuosisatoja sitten, monilla tiloilla oli myös kestävä pohjoissuomalainen karjarotu, lapinlehmä. Genetiikan avulla pyritään selvittämään, mitkä geenit erityisesti vaikuttavat siihen, että tämä alkuperäisrotu on sopeutunut arktiseen ympäristöön, ja miten tämä liittyy paikallisiin kulttuurisiin näkemyksiin.