Väitöskirja: Ilmastoviisaan metsänhoidon tehostaminen lannoituksen avulla

Onko talousmetsien lannoitus ilmastoviisas metsänhoitokeino? Millainen rooli lannoituksella voisi olla osana monitavoitteista metsänhoitoa? Missä, miten ja miksi metsiä kannattaa lannoittaa?

Näihin kysymyksiin etsin vastauksia väitöskirjassani, jossa perehdyn metsien lannoituksen vaikutuksiin yhdessä kokeneen tutkimusryhmän kanssa. Tutkimusmenetelmänä käytämme puiden rungoista saatavia kairalastunäytteitä, joiden avulla luomme näkymän puiden menneisyyteen koko niiden elinkaaren ajalta. Vuosilustot kertovat tarinaa puiden kasvusta ja yhteyttämisestä ennen lannoitusta ja sen jälkeen. Tutkimuksen keskiössä ovat hiilen isotooppianalyysit (12C/13C), jotka yhdessä muun tausta-aineiston kanssa auttavat tekemään päätelmiä lannoituksen vaikutuksista puiden fysiologiaan ja rungon kasvuun.

Kivennäismailla, jossa metsien kasvua rajoittaa usein typen puute, typpilannoitus tehdään yleensä kerran tai kahdesti ennen uudistushakkuuta. Tämä on käytännön metsätalouden keino maksimoida tukkipuun määrä ja taloudellinen tulos. Tutkimukset ovat kuitenkin osoittaneet, että typpilannoitus voi lisäksi tehostaa metsien maaperän hiilensidontaa ja jo 80-luvulla on suositeltu toteuttamaan typpilannoitus pienellä annoksella typpeä muutaman vuoden välein. Tutkimuksessa selvitämme typpilannoituksen toimintamekanismeja hyödyntämällä ainutlaatuista koesarjaa, jossa metsikköjä on lannoitettu kymmenen vuoden välein yli kuuden vuosikymmenen ajan.

Turvemailla typpi ei useimmiten rajoita kasvua, mutta muiden ravinteiden niukkuus on jatkuvan puunkorjuun myötä alati paheneva ongelma. Samalla kun energiapuun kerääminen ja polttaminen lisääntyy energiantuotannon siirtyessä pois uusiutumattomista luonnonvaroista, polttoprosessissa syntyvä ravinnerikas puutuhka voitaisiin ottaa käyttöön kiertotaloutta edistävänä turvemetsien lannoitteena, jolla ravinteet voidaan palauttaa takaisin kiertoon. Tuhkalannoituksen vaikutusmekanismeja tunnetaan kuitenkin huonosti ja etenkin kuusivaltaisten turvemaiden kohdalla on suuri tietoaukko. Tutkimuksessa tuotamme lisää tietoa sekä mänty- että kuusivaltaisten turvemaiden tuhkalannoituksesta.