Poronhoidon tuottavuuden ja kannattavuuden parantaminen poronhoitomenetelmiä sekä laidunten käyttöä ja turvaamista kehittämällä

Viimeisten 15 vuoden aikana vasatuotto, eloporoa kohti laskettu teurastuotto ja teurasporojen kokonaismäärät ovat pudonneet merkittävästi kaikissa Suomen poronhoitoalueen osissa. Koko poronhoitoalueen teurasmäärissä keskimääräinen putoamistrendi on ollut noin 45 000 teurasporoa (Kuva 1). Tällainen putoaminen poronhoidon tuottavuudessa on heikentänyt merkittävästi elinkeinon kannattavuutta ja elinvoimaa. Huolestuttavan kehityksen pysäyttämiseksi ja sen suunnan muuttamiseksi tarvitaan tutkimusta, jossa poronhoidon tuottavuuden putoamisen syitä selvitetään monipuolisesti ja kattavasti poronhoitoalueella ja sen eri osissa. Samalla tulee kehittää myös sellaisia työkaluja, joiden avulla poronhoidossa voidaan suunnitella ja kehittää omaa toimintaa tuotannollisesti ja taloudellisesti entistä kestävämmäksi. Näiden työkalujen avulla tulisi pystyä arvioimaan myös maankäytön vaikutuksia laitumiin ja poronhoitoon paliskunnissa.

Petraus -hankkeen läpileikkaavana tavoitteena on tuottaa tietoa ja työkaluja joilla, voidaan tukea ja edistää poronhoidon toimintaa ja laidunten käytön suunnittelua entistä kestävämmäksi, tuottavammaksi ja kannattavammaksi. Hankkeen ensimmäisenä päätavoitteena on tuottaa kattavaa tutkimustietoa siitä, mistä syistä poronhoidon tuottavuus on pudonnut erilaisissa paliskunnissa ja eri osissa poronhoitoaluetta. Hankkeen toisena päätavoitteena on kehittää tutkimuksessa kehitetystä poronhoidon systeemimallista alustava yksinkertaisempi Porosysteemit-laskentatyökalu, jolla voidaan arvioida ja vertailla erilaisten laidunten käyttötapojen sekä ruokinta- ja hoitomenetelmien vaikutuksia poronhoidon tuottavuuteen ja kannattavuuteen sekä laidunten kuntoon. Työkalun avulla on myös mahdollista arvioida erilaisten maankäytön hankkeiden vaikutuksia laitumiin ja poronhoitoon. Hankkeen kolmantena päätavoitteena on yhdistää SYKE:n Liiteri-palvelun ja Porosysteemit-laskentatyökalun käyttö suunniteltaessa erilaisia laidunten käyttötapoja ja arvioitaessa maankäytön vaikutuksia poronhoitoon erilaisissa paliskunnissa.

Luonnonvarakeskus ja Suomen ympäristökeskus toteuttavat hankkeen vuosina 2024-2026 kolmena työpakettina, joista Luke vastaa TP1:n ja TP2:n toteuttamisesta ja SYKE TP3:n toteuttamisesta. Työpaketeissa 1 tuotetaan tietoa poronhoidon tuottavuuteen vaikuttavista tekijöistä viimeisen 15 vuoden ajalta keräämällä kaikista paliskunnista aineistoja tuottavuuslukujen lisäksi mm. laitumista, hoito- ja ruokintamenetelmistä, maanäytöstä, petoeläimistä ja lumi- ja sääolosuhteista. Eri tekijöiden vaikutuksia poronhoidon tuottavuuteen analysoidaan tilastomalleilla. Saatua tietoa hyödynnetään työpaketissa 2 päivitettäessä ja kehitettäessä poronhoidon bioekonomista systeemimallia ja sen avulla rakennettua Porosysteemit-laskentatyökalua. Systeemimalli ja laskentatyökalu mahdollistavat erilaisten vertailujen tekemisen mm. siitä, miten erilaiset laidunten käyttötavat sekä porojen hoito- ja ruokintatavat vaikuttavat laitumiin kuntoon poronhoidon tuottavuuteen ja kannattavuuteen. Työpaketissa 3 yhdistetään Liiteri-palvelun ja Porosysteemit-työkalun käyttö siten, että erilaisten laidunten käyttötapojen ja poronhoitomenetelmien vaikutuksista laidunten kuntoon sekä poronhoidon tuottavuuteen ja kannattavuuteen voidaan vertailla paliskunnissa. Laskentatyökalun ja Liiteri-palvelun avulla on myös mahdollista arvioida aikaisempaa kattavammin ja paremmin erilaisten maankäyttöhankkeiden vaikutuksia poronhoitoon.

Kun tiedetään, mistä eri tekijöistä tuottavuuden heikentyminen eri alueilla ja paliskunnissa nykytilanteessa johtuu, voidaan paremmin suunnitella, edistää ja toteuttaa korjaavien, tuottavuutta ja kannattavuutta parantavia toimenpiteitä kussakin paliskunnassa ja poronhoidon hallinnossa. Edellisen tiedon lisäksi tarvitaan myös erilaisia suunnittelutyökaluja ja aineistoja entistä toimivimpien laidunten käyttö- ja poronhoitomenetelmien toteuttamiseksi. Näitä työkaluja ja aineistoja voidaan samalla hyödyntää myös arvioitaessa eri maankäyttömuotojen ja niiden suunnitelmien vaikutuksia poronhoitoon.

Lapin ELY-keskus rahoittaa 70 % Petraus-hankekuluista PoroMakera-tutkimus- ja kehittämishankevaroista.