Typen hyväksikäytön tehostaminen nautakarjatuotannossa

Tärkein sadonmuodostukseen vaikuttava ravinne on typpi. Ilman typpilannoitusta ravinto- ja rehukasvien sadon määrä ja laatu eivät riittäisi turvaamaan Suomen ruokahuoltoa. Koska typellä on myös haitallisia ympäristövaikutuksia, sen käyttöä tuotannossa tulee tehostaa ja haittoja minimoida.

Mineraalityppilannoitteiden ammoniakista pääosa tulee Venäjältä, joten olemme vahingollisella tavalla riippuvaisia venäläisestä fossiilienergiasta. Tällä hetkellä typen hyväksikäyttöaste lopputuotteeseen maidontuotannossa on vain 30% ja naudanlihan tuotannossa 15%. Monien ympäristövaikutusten osalta suomalainen nautakarjatuotanto on kuitenkin kohtuullista verrattuna ulkomaiseen tuotantoon. Tästä huolimatta hyväksikäyttöä on tärkeää parantaa sekä ekologisten että taloudellisten vaikutusten takia. Typen hyväksikäytön parantaminen ja aiheeseen liittyvä faktapohjainen yhteiskunnallinen keskustelu tuotannon ympäristövaikutuksista on yksi N-Teho -hankkeen keskeisistä tavoitteista.

Typen hyväksikäyttöä voidaan parantaa useilla keinoilla (mm. karjanlannan N vapautumisen huomiointi, nurmipalkokasvien käyttö, dieetin raakavalkuaisen optimointi, turvemaiden N lannoituksen tarkentaminen), jotka yhdessä alentaisivat kustannuksia n. 40 - 90 M€/v. N-Teho tutkii typen käyttöä aidon nurmikierron olosuhteissa. Tämä on oleellista, koska useat maaperä- ja kasvuprosessit - esim. kasvihuonekaasupäästöt (KHK) ja typen vapautuminen orgaanisesta muodosta - ovat vahvasti yhteydessä karjanlannan käyttöön.

MMM:n Makera -varoista rahoitettu N-Teho on osa kolmen hankkeen konsortiota. N-Tehon kanssa samaan kokonaisuuteen kuuluvat N-Fiksu ja Valkuaisviisas. Yhdessä nämä hankkeet kattavat typpikierron kriittiset osat ja kokonaisuuden mallintamisen. N-Tehon osuus kokonaisuudesta on karjanlannan typen hyväksikäytön parantaminen, lannan KHK -päästöjen määrittäminen ja osa mallinnuksen ja viestinnän toteutuksesta. N-Fiksu ja Valkuaisviisas vastaavat mm. turvamaiden typpilannoituksen tarkentamisesta, apilanviljelyn lisäämisestä, tärkeimpien rehukasvien typpihuuhtoumien määrittämisestä ja rehujen valkuaispitoisuuden optimoinnista lypsylehmien ruokinnassa. Nämä hankkeet toteutetaan aluerahoituksella. Hankkeet täydentävät toisiaan typpimallin ja viestinnän osalta.

N-Teho on suunniteltu yhdessä alan keskeisten yritysten kanssa ja ne myös rahoittavat hanketta. Tulokset viedään käytäntöön monikanavaisesti: vastavuoroinen viestintä maatilayrittäjien kanssa toteutetaan pienryhmissä ja lisäksi yhteistyöyrityksillä on suora kontakti sopimustiloihin ja pilottitiloihin ja erinomaiset välineet tiedon siirtoon. Nautakarjatuotannon läpinäkyvyyttä ja yhteiskunnallista keskustelua lisätään viestinnällisin keinoin. Tässä uutena lähestymistapana on sovittelujournalistinen menetelmä, jonka tiimoilta hankkeessa järjestetään mm. viestintään liittyviä työpajoja.