Nautakarjatalouden huoltovarmuuden, resilienssin ja ilmastoviisauden vahvistaminen (Nero)

Typpi on maataloudessa eniten satoon ja sitä kautta maankäytön tehokkuuteen vaikuttava ravinne. Noin 60–65 prosenttia Suomen pelloilla käytettävästä typestä on peräisin teollisesti valmistetuista mineraalityppilannoitteista, joiden valmistukseen käytetyn ammoniakin tuotanto perustuu lähes täysin fossiilisen maakaasun käyttöön. Teolliset typpilannoitteet ovat kuitenkin välttämättömiä satotason turvaamiseksi monien viljelykasvien kohdalla. Erityisesti kriisitilanteissa, mutta myös hiilineutraalisuustavoitteisiin pääsemiseksi on tärkeää kohdentaa teollisten typpilannoitteiden käyttö tärkeimpiin kohteisiin hävikkiä välttäen, samalla vähentäen niiden käyttöä siellä missä se on mahdollista. Karjatiloilla näitä mahdollisuuksia on enemmän kuin monella muulla tuotantosuunnalla.

Nautakarjatalouden huoltovarmuuden, resilienssin ja ilmastoviisauden vahvistaminen (Nero) -hankkeen ensimmäisenä päätavoitteena on tuottaa tutkimustietoa aiheista, joilla on suurin potentiaali kehittää nautakarjatilan typpikiertoa edellä kuvatun tavoitteen toteuttamiseksi. Näitä teemoja ovat 1A) typpeä ilmasta sitovien nurmipalkokasvien, kuten puna-apilan, viljelykäytäntöjen kehittäminen, 1B) nurmipalkokasvien käyttö ruokinnassa, 1C) puna-apilan siemenviljelyn edistäminen, 2) turvepeltojen typpi- ja kaliumlannoitus, 3A) typen ja fosforin huuhtoumariskit karjatilan viljelykierrossa, 3B) ammoniakin haihdunnan ehkäiseminen karjanlannan happokäsittelyllä ja 3C) typpioksiduulipäästöjen (N2O) syntymekanismit. Käyttöön otettuna viljely- ja ruokintaohjeet ja -suositukset tukevat ilmastoresilienssin vahvistamista turvaamalla sadontuottoa sekä vähentämällä typen hävikkejä ja niiden negatiivisia ympäristövaikutuksia ilmastonmuutoksesta johtuvien sääriskien yleistyessä. Ilmastokestävyys ja huoltovarmuus vahvistuvat kotoisten typenlähteiden (nurmipalkokasvit, karjanlanta) käytön edistämisellä, mikä vähentää riippuvuutta teollisista typpilannoitteista.

Toisena päätavoitteena on kehittää eteenpäin N-Fiksu-hankkeessa luotua karjatilan typenkiertomallia, jossa otetaan huomioon peltoviljelyn ja eläinravitsemuksen tehokkuus, sekä tuotannon ympäristökuormituksen eri kategoriat (kasvihuonekaasut, vesistökuormitus, ammoniakin haihtuminen). Mallin avulla voidaan tarkastella karjatilalla tehtävien tuotantopäätösten vaikutusta typen kiertoon ja löytää kustannustehokkaimpia ratkaisuja. Jo olemassa olevia, typenkierrossa eri osa-alueisiin keskittyviä malleja kehitetään hyödyntämällä eri hankkeista koottua dataa. Mallit yhdistetään toimimaan kokonaisuutena, jolla karjatilojen typenkiertoa saadaan tarkasteltua tavalla, jollaista ei ole tehty Suomessa aiemmin.Kolmantena päätavoitteena on viestiä hankkeen teemoista vahvalla yhteistyöllä tutkimuksen ja neuvonnan asiantuntijoiden välillä, osallistaen myös maatalousalan oppilaitoksia, yritysten ja hallinnon edustajia sekä maatalousyrittäjiä. Ilmatieteen laitoksen sää- ja ilmasto-osaaminen kytketään mukaan viestintään. Hiilineutraali Pohjois-Savo-kokonaisuuden kanssa on vahva yhteistyö. Tutkimustiedosta muokataan helposti lähestyttävää ja käytäntöön sovellettavaa, jotta tieto siirtyy käytännön toimiksi tiloilla. Tutkimustulokset ovat hyödynnettävissä tieteellisen julkaisemisen kautta mallinnuksessa ja hallinnon tarpeisiin.

Hanke tukee Pohjois-Savon maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelman 2025–2026 ja Pohjois-Savon ilmastotiekartan painopisteitä, EU:n ympäristöpolitiikkaa, kestävän kehityksen periaatteita ja Itämeren alueen strategiaa.

Hanke toteutetaan pääasiassa Pohjois-Savon alueella vuosina 2026–2027. Ryhmähankkeen päähankkeen toteuttaa Luonnonvarakeskus ja osahankkeet Savonia-ammattikorkeakoulu, Maanmittauslaitoksen Paikkatietokeskus, ProAgria Itä-Suomi ja Ilmatieteen laitos. Hankkeen päärahoittaja on Euroopan unionin rakennerahasto (EAKR, Uudistuva ja osaava Suomi 2021–2027, Pohjois-Savon liitto). Päähanketta rahoittavat lisäksi Valio, Nautasuomi, HKFoods Finland, Snellmanin Lihanjalostus, Boreal Kasvinjalostus, MTK Pohjois-Savo ja Olvi-säätiö.