Kolmivuotisen tutkimushankkeen tavoitteena on lisätä metsäteollisuuden alkutuottajien sopeutumiskykyä ilmastonmuutokseen valtakunnallisella tasolla. Taimitarha on hyvin erilainen ympäristö verrattuna taimien luonnollisiin kasvupaikkoihin. Tiheästi kasvatetut taimet, ravinteet sekä kasvualustojen aiheuttama korkea kosteus voi tuottaa sienikasvustoja, joilla on haitallisia vaikutuksia kasveihin. Tuholaisten esiintyminen aiheuttaa taimitarhoilla aina taloudellisia menetyksiä, mikä edellyttää torjunta-aineiden käyttöä. Kemikaalien (fungisidien) käyttö sienitautien torjunnassa on rutiininomainen osa metsäpuiden taimituotantoa. Integroitu tuholaistorjunta kuitenkin kannustaa kemikaalien vähentämiseen ja uusien ei-kemiallisten torjuntakeinojen etsimiseen. Kansallisen metsästrategian 2035 keskeisinä tavoitteina ovat metsien kasvun ja hiilensidonnan lisääminen sekä metsien ilmastokestävyyden vahvistaminen. Yksi strategian painopisteistä on laadukas ja välitön metsänuudistaminen.
Hankkeessa kehitetään innovatiivisia ratkaisuja ei-kemialliseen kasvinsuojeluun, joiden avulla mahdollistetaan ja vahvistetaan taimituottajien liiketoimintaedellytyksiä myös muuttuvassa ilmastossa. Hankkeessa selvitetään mahdollisuutta kontrolloida taudinaiheuttajia RNAi-mekanismiin pohjautuvalla RNA-ruiskutteella, Trichoderma-sieniin perustuvalla kasvinsuojeluaineella sekä kasvihormoni- ja terpeenikäsittelyillä. Lisäksi lupaavista kasvinsuojeluratkaisuista kehitetään käytäntöä yhdessä alan toimijoiden kanssa.
Hankkeen rahoittaa Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (Uudistuva ja osaava Suomi 2021–2027, EU:n alue- ja rakennepolitiikan ohjelma, Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR)) ja Luonnonvarakeskus.