Mailasista monipuolisuutta nautakarjatilojen nurmirehuvalikoimaan
MaNu
Maatalouden kustannuskriisin taustalla on nopeat korotukset monien tuotantopanosten, varsinkin energian, rehuviljan ja lannoitteiden hinnoissa. Lisäksi useiden tuotantopanosten, erityisesti teollisten typpilannoitteiden, saatavuudessa on ollut vaikeuksia. Seurauksena on havahduttu suomalaisen ruoan- ja rehuntuotannon riippuvuuteen teollisten typpilannoitteiden käytössä, joiden raaka-aine ammoniakki on täysin tuonnin varassa. Palkokasvien viljely on keino vähentää riippuvuutta kemiallisesti tuotetusta lannoitetypestä, edistää valkuaisomavaraisuutta ja pienentää rehuntuotannon kustannuksia. Palkokasveilla on myös monia positiivisia ympäristövaikutuksia. Puna-apila on tyypillisin nurmipalkokasvimme. Mikäli nurmipalkokasvien viljely lisääntyy, kannattaa viljelyyn liittyvien riskein hajauttamiseksi monipuolistaa kasvivalikoimaa. Maailmalla yleisesti viljeltävät mailaset tarjoavat tähän hyvän vaihtoehdon, mutta niiden viljelystä, säilönnästä, rehukäytöstä sekä kannattavuudesta ja ympäristövaikutuksista Suomen oloissa on vähän tutkimustietoa. Ensisijaisina tavoitteina on tuottaa kestäviä ratkaisuja nautakarjatiloilletuotannon kannattavuuden parantamiseksi ja kemiallisesti tuotetun lannoiteriippuvuudenpienentämiseksi. Lisäksi pyritään turvaamaan rehu- ja valkuaisomavaraisuutta. Hankkeessa tutkitaan mailaslajien ja -lajikkeiden sadontuottokykyä, koostumusta ja rehuarvoja kahdella eriviljelyvyöhykkeellä. Tutkimustietoa tuotetaan mailasia sisältävän säilörehun säilönnästä. Loppukasvatettavien sonnien ruokintakokeessa tutkitaan mailasten käyttöä karkearehuna ja sen vaikutuksia tuotantotuloksiin. Tuotettujen tulosaineistojen perusteella lasketaan mailasten viljelyn ja rehukäytön kannattavuutta ja arvioidaan ympäristövaikutuksia. Kenttäkokeet tehdään Luke Siikajoen ja Jokioisten toimipisteissä ja ruokintakoe Siikajoella. Hanke edistää nautakarjataloudenkannattavuutta ja kilpailukykyä kestävällä tavalla eläinten hyvinvointi sekä tuotannon ympäristövaikutukset ja luonnon monimuotoisuus huomioiden.
