Rauduskoivun kestävä kasvatus Suomessa

Kiinnostus rauduskoivun viljelyyn on viime aikoina kasvanut Suomessa ja laajemminkin Pohjoismaissa. Rauduskoivun viljely on ollut hyvin vähäistä viime vuosikymmeninä; vain noin 3 % vuotuisista istutuspinta-aloista on istutettu koivulle. Suomessa vallitsevat metsänhoitokäytännöt talousmetsissä ovat suosineet kuusta ja mäntyä, jotka ovat olleet tuottavampia ja arvokkaampia kuin lehtipuut. Lisäksi hirvieläinten aiheuttamien taimituhojen korkea riski on vähentänyt kiinnostusta rauduskoivikoiden perustamiseen. Puulajikirjon lisääminen kasvattamalla lehtipuiden osuutta parantaa metsien monimuotoisuutta, elinvoimaisuutta ja resilienssiä, mikä tekee metsistä paremmin sopeutuvia ympäristön muutoksiin. Näiden seurauksena kiinnostus lehtipuita, erityisesti rauduskoivua, kohtaan on viime vuosina kasvanut Suomessa.

Taimituotannossa on paineita korvata turve osin tai kokonaan muilla vaihtoehtoisilla kasvualustoilla. Koivun taimituotannossa kasvinterveysasiat korostuvat tuotantomäärien kasvaessa. Metsänviljelyssä tapahtuneet muutokset, kuten pikkutaimien käyttö, maanmuokkaus ja jalostettujen koivuntaimien nopeampi kasvu, ovat johtaneet viljeltyjen rauduskoivikoiden entistä nopeampaan kehitykseen. Myönteisen kehityksen hyödyntämiseen tarvitaan ajantasaiset rauduskoivikon kasvatusmallit metsien käsittelyyn.

Rauduskoivun kestävä kasvatus Suomessa (KOIVU) -hankkeessa on kaksi työpakettia.

Työpaketissa 1: Rauduskoivun taimituotanto

- selvitetään turvetta korvaavia kasvualustoja koivun taimituotannossa, kasvualustojen vaikutusta koivun taimien terveyteen sekä maastomenestymiseen,

- etsitään vaihtoehtoja kemialliselle kasvinsuojelulle.

Työpaketissa 2: Rauduskoivun kasvatus

- selvitetään rauduskoivun uudistamistuloksia, istutusajankohtia sekä taimikoiden varhaiskehitystä,

- selitetään hirvieläintuhojen merkitystä ja kustannusvaikutuksia tutkimalla tuhojen vaikutuksia taimikoiden varhaiskehitykseen ja tuhoriskeihin sekä laatimalla toimenpidesuosituksia hirvieläintuhoilta suojautumiseen,

- laaditaan kokonaiskestävät rauduskoivun kasvatusmallit.

Luonnonvarakeskuksen (Luke) koordinoimassa Public Private Partnership (PPP) -rahoitteisessa KOIVU-hankkeessa on mukana 12 kumppania: Stora Enso Oyj, Metsä Group, UPM-Kymmene Oyj, Koskisen Oyj, Tornator Oyj, Siemen Forelia Oy, Partaharjun Puutarha Oy, Mellanå Plant Oy Ab, Pohjan Taimi Oy, Kekkilä Oy, Lallemand Finland Oy ja Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitto ry (MTK).