Siirry pääsisältöön

Luken politiikkasuosituksen (2023) mukaan Suomi ei ole saavuttamassa nykyisiä ilmastotavoitteitaan ilman päästöjen vähentämistä, metsien hiilinielujen vahvistamista ja kokonaisvaltaista metsien hoidon ja puun käytön ohjausta. Metsien käytön nopea monitavoitteistuminen sekä metsänhoitosuositusten väljentyminen on lisännyt nopeasti uusia metsänhoidollisia hakkuutapoja. Sopivan hakkuutavan valinta ja sen laadukas onnistuminen vaatii hyvää metsikkökohtaista ennakkosuunnittelua, oikeaa kalustoa ja työmenetelmää sekä ammattitaitoisia toteuttajia.

Metsänhoidon monipuolistamisessa jatkuvapeitteinen metsänkasvatus on avohakkuuttoman metsänhoidon periaate, jonka vahvuus on sen joustavuus, sillä sen erilaisia metsänhoitoperiaatteita voidaan käyttää tilanteen ja tavoitteen mukaan. Jotta jatkuvapeitteinen kasvatus kykenee vastaamaan moniin eri tavoitteisiin, tarvitaan käytännön toteutukseen ja metsänomistajille entistä tarkempaa kohdennettua metsikkökohtaista tietoa puuston rakenteesta ja maaperästä parhaiden hakkuukohteiden valintaan ja hakkuutavan ennakkosuunnitteluun ja toteutukseen. Tieto jatkuvapeitteisen metsäkasvatuksen käytännön toteutuksesta on vielä vähäistä, ja hakkuumäärien lisääntyminen vaatii merkittävää panostusta tutkimus- ja kehittämistyöhön.

Suuressa osassa Pohjois-Karjalan metsiä tarvitaan siirtymähakkuita, joissa metsän rakennetta muutetaan kohti jatkuvapeitteisen metsän puuston eri-ikäisrakennetta. Vuonna 2021 Luken tekemän kyselyn mukaan Pohjois-Karjalassa metsäomistajilla on kiinnostusta jatkuvapeitteiseen metsäkasvatukseen, mutta kokemuksia ja hyviä käytäntöjä on vielä liian vähän, jotta jatkuvapeitteinen kasvatus olisi vielä aidosti vaihtoehto ja parhaat kohteet tunnistettaisiin. Myös metsäalan yrityksen tunnistavat tämän haasteen. Itä-Suomessa siirtymähakkuille otollisia metsiä ovat ennen muuta ojitetut suometsät sekä osa hyvin taimettuneista kivennäismaista ja hoitamattomat nuoret metsät, joita tässä hankkeessa kehitetyt menetelmät kykenevät entistä tarkemmin löytämään metsäomistajien päätöksenteon tueksi sekä käytännön toteutusta tekevien yritysten toiminnan helpottamiseksi.

Hanke jalostaa aikaisempaa tutkimus- ja kehittämistietoa ja tuottaa metsäomistajia ja metsäpalveluyrityksiä palvelevia käytännön digitaalisia menetelmiä jatkuvapeitteisen metsänkasvatuksen metsiköiden kohdennukseen, hakkuualueen rajaukseen sekä hakkuukonetyön toteutukseen. Kehittämistyö kohdennetaan 1) ojitettuihin varttuneisiin suometsiin, joita on merkittävä osa Pohjois-Karjalan metsistä, 2) kivennäismaiden varttuneisiin metsiin, joissa on jo tuleville puusukupolville kehittymiskelpoinen taimiaines ja 3) nuoriin hoitamattomiin metsiin, joihin on kehittynyt jatkuvapeitteiselle kasvatukselle otollinen eri-ikäisrakenteinen puusto.

Hankkeessa lisätään metsäalan toimijoiden tietämystä metsänomistajien metsällisistä tarpeista, vahvistetaan metsänomistajan roolia oman metsänsä hoitajana sekä metsäalan palveluyritysten toimihenkilöiden osaamista. Jatkuvapeitteisen metsänkasvatuksen lisäämisessä yksi merkittävä tekijä on metsänomistajan aktiivisuus ja vuorovaikutus metsäalan palveluyrityksiin.

KESTO-hankkeessa 2022–2023 testattua digiosaamista ja kehitettyjä korjuumenetelmiä jatketaan ja viedään käytäntöön. Hankkeen toteuttamien koulutusten ja materiaalien avulla lisätään metsäpalveluyrittäjien ja metsänomistajien jatkuvapeitteisen metsänkasvatuksen osaamista.