Järvilohen ja -taimenen geneettinen vahvistaminen kantaristeytyksin
HYBRIS
Uhanalaisten vaelluskalavarojen säilyttämisen ja elvyttämisen ensisijaisena tavoitteena on turvata niiden geneettinen monimuotoisuus ja siten sopeutumiskyky luonnonvalintaa varten. Vuoksen vesistöalueella hoidettavien järvilohi- ja järvitaimenkantojen perinnöllinen muuntelu on hyvin heikko ja sukusiitosriski ilmeinen, mikä voi hankaloittaa niiden luonnonkierron synnyttämistä alkuperäisille tai uusille elinalueille. Populaatioiden perinnöllistä kapeutta voidaan laajentaa ainoastaan tuomalla niihin uusia geenimuotoja kantaristeytysten keinoin. Tässä hankkeessa edistetään Suomen puolella lisääntyvän Hiitolanjoen järvilohikannan mukaan ottamista osaksi Saimaan järvilohen geneettistä elvyttämistä. Lisäksi kokeellisissa selvityksissä haetaan vastauksia siihen, kuinka järvilohen risteyttäminen vieraiden merilohikantojen perimää kantavien kalojen kanssa vaikuttaa syntyvien jälkeläisten elinkykyä määrittäviin ominaisuuksiin toisessa ja kolmannessa risteytyspolvessa. Taimenen osalta hankkeessa tuetaan kantaristeytysten ja tuki-istutusten keinoin Pieliseen laskevien pienten virtavesien potentiaalia villin vaeltavan taimenen palauttamiseksi. Siinä tuotetaan ja istutetaan järvi- ja purotaimenen risteymämateriaalia muutamiin valikoituihin jokiin, joista purotaimenia on pyydystetty laitosemokalastoksi. Tällä pyritään lisäämään geneettistä monimuotoisuutta ja vaeltavan muodon esiintymistä pienissä ja paikalliseksi muuttuneissa taimenkannoissa. Istutusten tuloksellisuutta seurataan näissä kohteissa sähkökalastuksin ja geneettisten selvitysten avulla.
Tässä hankkeessa tehdään selvityksiä säilytysviljelynvaraisten Vuoksen vesistön järvilohen ja -taimenen geneettisen vaihtelun lisäämiseksi ja elinkelpoisuuden parantamiseksi kantaristeytysten keinoin.
Kokeellisissa selvityksissä keskitytään mädin haudonta- ja poikasvaiheiden vertailuun järvilohen sekä järvi- ja merilohen välisten risteymien kesken (ensimmäinen ja toinen takaisinristeytyspolvi, F2+F3). Koeympäristössä tehdyillä kokeilla haetaan vastauksia siihen, kuinka järvilohen takaisinristeyttäminen vieraiden lohikantojen perimää kantavien hybridien kanssa vaikuttaa syntyvän jälkeläistön elinkykyyn (mäti- ja poikasvaiheiden selviytyvyys, suoriutuminen järvivaelluksella). Kokeelliset työt toteutetaan yhteistyössä Itä-Suomen ja Jyväskylän yliopistojen kanssa, ja risteymälohien järviseuranta-aineistoa kerätään PIT-merkityiltä istukkailta Elinvoimainen järvilohi ry:n koordinoiman tiedonkeruun kautta (Puulavesi). Osa tutkimuksen kokeellisesta aineistoista on jo valmiiksi kerätty aiemman hankkeen aikana.
Molempien lohikalalajien risteytyksistä tuotetaan laajapohjaiset emokalareservit, joilla luodaan valmius risteytysohjelman edistämiseen ja edelleen kalamateriaalin ottamiselle tuotannolliseen käyttöön kannanhoidollisissa ja/tai muutoin tutkimustarkoituksissa tehtävissä istutuksissa. Järvilohen risteytysohjelman työt tehdään pääsääntöisesti Luken Keminmaan ja Taivalkosken viljely-yksiköissä, joihin ensimmäisen takaisinristeytetyspolven vuosiluokat on perustettu syksyllä 2022-24. Useamman koevuosiluokan perustaminen mahdollistaa risteytysohjelman edistämisen toiseen takaisinristeytyssukupolven (takaisinristeymien kasvatus emokaloiksi). Järvilohen risteytykset ja siihen liittyvät selvitykset käynnistetään myös sen ekologisesti lähimmän sukulaisen, Laatokan (Hiitolanjoen) kannan kanssa.
Hankkeen toisena työpakettina tuetaan kantaristeytysten ja tuki-istutusten keinoin Pieliseen laskevien pienten virtavesien potentiaalia villin vaeltavan taimenen palauttamiseksi. Siinä tuotetaan ja istutetaan koemielessä järvi- ja purotaimenen risteymämateriaalia muutamiin Pieliseen laskeviin tai siihen vapaasti yhteydessä oleviin jokiin, joista purotaimenia on pyydystetty aiemmin laitosemokalastoksi. Tällä pyritään lisäämään geneettistä monimuotoisuutta ja vaeltavan taimenmuodon esiintymistä pienissä ja oletettavasti paikalliseksi muuttuneissa kannoissa. Koska istutuksissa käytetään eri taimenkantojen risteytysmateriaalia, toimenpiteelle on tehty Luken sisäinen kokeellisen tutkimuksen eettinen arviointi. Istutusten tuloksellisuutta seurataan jokikohteissa tehtävin sähkökoekalastuksin ja kerättävien näytteiden geneettisten selvitysten avulla. Lisäksi hankkeessa tuotetaan toinen geneettisesti monimuotoinen järvi- ja purotaimenten risteymävuosiluokka (F1) sekä ensimmäinen takaisinristeytetty sukupolvi (F2), joista perustetaan laitosemokalasto Enonkosken ja Taivalkosken kalanviljelylaitoksille jatkokasvatettavaksi. Alueelliset toimet tehdään yhteistyössä Itä-Suomen yliopiston sekä vesialueiden omistajien ja Pielisen-Karjalan kalatalousalueen kanssa.
