Agroekologisten toimenpiteiden kokonaisvaltainen arviointi

EU:ssa peltoviljely perustuu yhä pitkälti erikoistumiseen ja muutamaan taloudellisesti houkuttelevaan kasviin (esim. maissi ja viljat). Tämä jättää usein vähän tilaa agroekologisille toimenpiteille, kuten monipuoliselle nurmiviljelylle tai sekaviljelylle. Ilmastonmuutos, lannoitteiden hinnan nousu ja kasvavat ympäristöodotukset kuitenkin muuttavat asetelmaa: kestävät viljelyratkaisut voivat tulevaisuudessa olla myös taloudellisesti entistä kilpailukykyisempiä.

HEAL-hankkeessa tutkitaan nurmiviljelyn ja sekaviljelyn kokonaisarvoa käytännön olosuhteissa. Tutkimus toteutetaan kuudessa Euroopan maassa (Saksa, Suomi, Viro, Latvia, Irlanti ja Portugali) yhteistyössä viljelijöiden kanssa niin sanotuissa living labeissa ja pilottitiloilla. Kenttäkokeissa verrataan optimoituja nurmi- ja sekaviljelyratkaisuja intensiivisiin monokulttuurikasveihin, kuten maissiin ja viljaan.

Eri ilmastovyöhykkeillä tarkastellaan paikallisesti tärkeitä ratkaisuja: esimerkiksi puna-apilan käyttöä boreaalisissa nurmissa, maissin ja palkokasvien sekaviljelyä etelämmässä sekä uusia nurmituotantotapoja. Tuottavuuden lisäksi mitataan rehulaatua, esikasvivaikutuksia, typpilannoituksen korvaavuutta ja maan rakennetta. Taloudellisessa tarkastelussa huomioidaan myös epäsuorat vaikutukset ja kasvilajien tai toimenpiteiden käyttöönoton esteet.

Tulosten odotetaan vahvistavan agroekologisten menetelmien asemaa varteenotettavana vaihtoehtona intensiiviselle viljelylle ja lisäävän viljelijöiden valmiutta ottaa niitä käyttöön.