Forest Business Innovation and Advancement in the Northern Periphery

Yrittäjät puun ja kuoren välissä – miltä näyttää puunkorjuuyritysten huominen?

13.2.2020

Monia puunkorjuuyrityksiä piinaa heikko kannattavuus, työvoiman saatavuuden ongelmat tai vajavainen liiketoimintaosaaminen. Keinoja niiden taklaamiseksi löytyy – näitä esiteltiin FOBIA-projektin Metsäkoneyrittäjyys 2020 -seminaarissa, joka järjestettiin 5. helmikuuta Vuokatissa. Seminaaritallenteisiin ja -materiaaleihin pääset käsiksi artikkelin lopussa olevista linkeistä.

Suuret korjuumäärät eivät takaa leveämpää leipää

Vuosi 2018 oli puunkorjuun ennätysvuosi Suomessa. Monessa puunkorjuuyrityksessä tehtiin töitä kelloon katsomatta, mutta viivan alle ei silti jäänyt juuri sen enempää kuin kehnompanakaan vuonna, kertoi Timo Makkonen Koneyrittäjien liitosta tilannekatsauksessaan. Valtavaan riemuun ei ole aihetta myöskään länsinaapurissa – ruotsalaisten yritysten kannattavuus ei keskimäärin ole sen parempi kuin suomalaisten. Lisäksi kovat tuholaiskesät ja metsäpalot ovat kurittaneet Ruotsin yrityksiä parina viime vuonna.

Miten yrittäjä voi vaikuttaa tilanteeseen?

Yrittäjä ei voi vaikuttaa talouden suhdanteisiin ja asiakkaiden puuntarpeeseen, mutta onneksi jotakin on tehtävissä. Tiedolla johtaminen on mitä suurimmissa määrin tätä päivää, muistuttivat metsäkoneyrittäjä Asko Piirainen ja Tietohippu Oy:n Timo Komulainen. Komulainen vertasi osuvasti pelkkien kirjanpidon raporttien tarkastelua autolla ajamiseen vain peräpeiliin katsoen. Dataa kannattaa seurata tiiviisti, panostaa henkilöstöjohtamiseen ja kehittää liiketoimintaosaamistaan – nämä tekijät jokainen yrittäjä voi laittaa kuntoon.

Sijainti hankala, aikaa vähän – onnistuuko kuntoonlaitto?

Luonnonvarakeskuksen koordinoiman ja EU:n Pohjoinen periferia ja arktinen –ohjelman rahoittaman FOBIA-hankkeen kantavana ajatuksena on ollut rakentaa väylä ajasta ja paikasta riippumattoman osaamisen kehittämiseen. Kun fyysistä läsnäoloa vaativat koulutukset ovat jopa satojen kilometrien päässä työmaista eikä aikaa ole, koulutukseen lähteminen voi olla korkean kynnyksen takana. Työtehoseura, yksi hankkeen toteuttajista, on kehittänyt virtuaalisen oppimisympäristön, BOOST Siten , jota nyt testataan. Tavoitteena on sopivien oppimiskokonaisuuksien helppo haltuunotto kotikoneelta käsin. Kehitystyö on vielä kesken, mutta käyttäjä pääsee jo vilkaisemaan, mitä on tarjolla esimerkiksi johtajuuskoulutusmoduulissa.

Sami Lamminen Riveriasta esitteli toisen tavan kohentaa korjuuyrityksen kilpailukykyä  – metsäkoneenkuljettajille suunnatun koulutuspaketin, joka tarjoaa kuljettajalle mahdollisuuden kehittää työskentelytapojaan. Auditoijat tulevat ensin metsään seuraamaan työntekoa ja antavat räätälöidyn palautteen sekä kehitysehdotukset juuri kyseisen kuljettajan työhön. Myöhemmin annetaan vielä työmallikoulutusta ja seurataan, miten uusia asioita on omaksuttu. Ehkä vielä työskentelyn tehostamista tärkeämpi tavoite on edesauttaa kuljettajan työssä jaksamista karsimalla pois turhaa tekemistä. Katso kokemuksia auditoinnista tästä.

Havaintoja erilaisten metsäpalveluyritysten liiketoimintamalli-innovaatioista

30.3.2020

FOBIA-projektin yhtenä tavoitteena oli lisätä ymmärrystä metsäalan palveluyritysten liiketoimintamalleista ja kehittää toimialaa sen avulla. Liiketoimintamalli kuvaa sitä, miten yritykset tuottavat, markkinoivat ja toimittavat tavaroita tai palveluita asiakkailleen. Liiketoimintamalli-innovaatiolla tarkoitetaan uutta tapaa järjestää ja hallita yrityksen liiketoimintaa. Hyvä tuote tai palvelu on tärkeä, mutta aikaisemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että tapa tuottaa niitä voi olla kannattavuuden kannalta vielä tärkeämpää.

Kahdella samaa tuotetta tai palvelua tarjoavalla yrityksellä voi olla suuria eroja kannattavuudessa. FOBIA-projektissa tehtiin useita tutkimuksia, joissa kartoitettiin ja analysoitiin metsäpalvelujen tuottajien liiketoimintamalleja ja selvitettiin kehittämistarpeita ja kehittämisen esteitä.

Ruotsin maatalousyliopiston (SLU) opiskelija Patrik Hollsten tutki opinnäytetyössään metsäpalveluiden tuottajien tapaa kehittää liiketoimintamallejaan. Tutkimuksen perusteella yrittäjät keskittyvät liiketoimintamallin eri osiin riippuen siitä, onko kehittämisen tavoitteen parantaa yrityksen kannattavuutta, laajentaa yritystä vai käynnistää kokonaan uutta liiketoimintaa.

Kasvua tavoittelevat yrittäjät pyrkivät usein vahvistamaan yrityksensä neuvotteluasemaa ja hajauttamaan riskejä. Kasvuun pyritään asiakkaiden määrää lisäämällä tai vaihtamalla pääasiakas sellaiseksi, joka voisi tarjota suuremman ja paremman sopimuksen. Toinen tapa oli laajentaa palveluvalikoimaa. Tämä vaihtoehto aiheutti muutostarpeita myös kone- ja henkilöstöresursseihin.

Kannattavuuden parantamista tavoittelevat yritykset keskittyivät sisäisten prosessiensa tehostamiseen.  Päämääränä oli muun muassa huolehtia siitä, että asiakasta laskutettiin kaikesta sopimukseen kuuluvasta työstä. Investointi uusiin metsäkoneisiin ja henkilöstön työskentelyolosuhteiden kehittäminen olivat muita tapoja tavoitella parempaa kannattavuutta.

Aloittavat yritykset keskittyivät hyvien asiakassuhteiden luomiseen. Uuden liiketoiminnan käynnistäminen tarkoittaa usein sitä, että liiketoimintamallin osa-alueista joudutaan rakentamaan tyhjästä ja parantamaan niitä ajan myötä. Tämä yrittäjäryhmä toimi eri tavalla kuin edelliset, jotka pystyivät keskittämään kehittämistyön tiettyihin liiketoimintamallin osiin.

Hollstenin tutkimuksen päätulokset sisältyvät raporttiin, joka on synteesi FOBIA-projektin liiketoimintamalliyöpaketissa tehdystä työstä. Raportin kirjoittamisesta vastasi työpaketin koordinaattori Thomas Kronholm. Hän kertoo, että raportissa kuvataan sitä, kuinka metsäpalvelualan innovaatioita voidaan edistää ja viedä käytäntöön selvittämällä yrittäjien motiiveja, heidän käsityksiään rooleista ja vastuista innovoinnissa sekä ja liiketoimintamallin suunnitteluun ja kokeiluun käytettävissä olevista työkaluista.

Raportissa korostetaan myös, että on tärkeää parantaa urakoitsijoiden kykyä innovoida liiketoimintaansa tarjoamalla foorumeita, jotka helpottavat tiedon ja ideoiden vaihtoa keskenään, sekä tarjota urakoitsijoille myös mahdollisuuksia parantaa liiketoimintataitojaan koulutuksen avulla. Esimerkki tällaisesta koulutuksesta on FOBIA Boost Site -sivusto (www.boostsite.org). Kaikkien tutkittujen maiden urakoitsijoiden suuri ongelma on ollut ammattitaitoisen henkilöstön saatavuus. Tämän tärkeän kysymyksen ratkaisemiseksi useiden toimijoiden ja teollisuuden sidosryhmien on tehtävä yhteistyötä lisätäkseen yrityksen houkuttelevuutta. Tällaisella pyrkimyksellä pitäisi olla hyviä mahdollisuuksia kehittää vauraita liiketoimintamalleja myös metsäpalvelualalla.

Lue projektiraportti täältä:

Mahdollisuudet ja lähestymistavat suunnittelun edistämiseen ja uusien liiketoimintamallien omaksumiseen metsäpalveluliiketoiminnassa NPA-alueella

Metsäkonedata vajaakäytössä – hyötyjä saatavissa erityisesti liiketoiminnan johtamisessa

7.2.2019

Tiedote Luonnonvarakeskukselta ja TTS Työtehoseuralta 1.2.2019

Suomessa toimivista metsäkoneyrittäjistä lähes kolmasosa ei pidä metsäkoneen keräämää dataa tärkeänä liiketoiminnassaan, selviää TTS Työtehoseuran toteuttamassa kyselyssä, joka on osa Luonnonvarakeskuksen (Luke) koordinoimaa FOBIA-hanketta. Hankkeessa kehitetään Suomen, Ruotsin, Skotlannin ja Irlannin syrjäseuduilla toimivien metsäpalveluyritysten liiketoimintaosaamista.

Konedata tarkoittaa metsäkoneiden puunkorjuusta tuottamaa tietoa, joka käsittää esimerkiksi ajankäyttöä, puutavaran määrää ja laatua sekä olosuhteita ja sijaintia kuvaavia tietoja.

Konedata hyödyttää sekä metsäkoneen ohjaamossa että sen ulkopuolella. Kuva: TTS Työtehoseura

Konedatan hyödyntäminen vaihtelevaa

Kyselyn mukaan 70 % vastaajista piti konedataa vähintään jossain määrin tarpeellisena liiketoiminnalleen, kun taas 30 % ei pidä sitä lainkaan tärkeänä. Konedatan hyödyntämättä jättäminen saattaa kertoa ajan tai taitojen puutteesta, tai siitä että sopivia työvälineitä datan tulkitsemiseen ei ole saatavilla.

”Konedatasta saadaan arvokasta tietoa mm. puunkorjuun kustannuksista, mistä on hyötyä työn hinnoittelussa” sanoo hankkeen koordinaattori, erityistutkija Paula Jylhä Luonnonvarakeskuksesta.

Kyselyn mukaan konedataa käytetään kuukausitasolla eniten neuvotteluihin puunkorjuun hinnoittelusta ja hinnoittelun tarkistuksiin. Viikoittain useat vastaajat hyödyntävät dataa koneen ylläpitoon ja kuljettajien ohjeistamiseen. Päivittäin dataa käytetään puunkorjuun suunnitteluun. Vähiten yrittäjillä oli käyttöä konedatalle budjetoinnissa.

”Konedataa käytetään vielä melko vähän yritysten talouden ja resurssien johtamiseen. Tähän tarkoitukseen on olemassa joukko toimivia sovellusohjelmia, joiden avulla pienetkin yritykset voisivat hakea parempaa kannattavuutta.”,kertoo erikoisasiantuntija Arto Kettunen TTS Työtehoseurasta.

Irlannissa ja Skotlannissa kirittävää datan käytössä

Vastaava kysely toteutettiin myös Irlannin ja Skotlannin metsäkone- ja metsäpalveluyrittäjille. Kysely paljastaa konedatan olevan vain osan yrittäjistä ulottuvilla: 30–40 prosenttia vastanneista kokee, ettei heillä ole edes pääsyä konedataan. Tämä vaikuttanee myös siihen, ettei konedataa käytetä läheskään niin paljon kuin Suomessa ja Ruotsissa. Vastaajat Skotlannissa ja Irlannissa toivoivatkin paitsi pääsyä dataan, myös koulutusta sen käyttöönottoon. Tarpeeseen vastataan online-koulutusalustalla, jota FOBIA-hankkeessa kehitetään.

FOBIA on kolmivuotinen hanke, jonka 1,9 miljoonan euron rahoitus tulee EU Interreg Northern Periphery and Arctic –ohjelmasta. Hankkeessa ovat mukana Luken ja TTS:n lisäksi Riveria, Tietohippu Oy, Sveriges Lantbruksuniversitet SLU, SE Skogsentreprenörerna, Inverness College-UHI ja Waterford Institute of Technology. Lisäksi mukana on 11 liitännäispartneria, joihin kuuluvat esimerkiksi suurimmat metsäkonevalmistajat Ponsse, Komatsu Forest ja John Deere Forest sekä suomalaisista tahoista Koneyrittäjien liitto ja Metsäkeskus.

Lisätietoja:

Erikoisasiantuntija Arto Kettunen, TTS Työtehoseura (arto.kettunen@tts.fi, 0500454017)

Erikoistutkija, koordinaattori Paula Jylhä, Luonnonvarakeskus (Luke) (paula.jylha@luke.fi, 0295323432)

___

FOBIA Irlannissa: mitä uutta hanke voi tuoda Irlannin kehittyvälle metsätaloudelle?

21.3.2019

FOBIA-hankkeen projektiryhmä kokoontui  helmikuussa Waterfordissa, jossa se tapasi  Irlannin sidosryhmien edustajia. Projektin tulosten esittelyn lisäksi keskustelimme metsäkoneyrittämisen pelikentästä ja projektiin liittyvistä odotuksista.

William Houlihan, metsäkoneyrittäjä 30 vuoden kokemuksella, kertoi yrittäjien ongelmista. Sopimukset ovat lyhytaikaisia, rahoituksen saanti investointeihin on vaikeaa ja uusien yritysten aloituskynnys on korkea. Pienten yritysten kannattavuus on heikko, eivätkä ne menesty suurten asiakkaiden tarjouskilpailuissa. Toisaalta suorat neuvottelut uusien asiakkaiden, yksityisten metsänomistajien, kanssa ovat lisääntyneet, ja heidän asiantuntemuksessaan on puutteita. Monella metsänomistajalla on lähinnä maataloustaustaa, ja siksi myös heille tarvittaisiin opastusta.

Urakoitsijat haluavat toimitusketjuista entistä jäsennellympiä ja avoimempia. Irlannissa esimerkiksi metsäkoneen suorittamaa mittausta ei hyväksytä virallisesti sahoilla. Pienillä urakoitsijoilla ei ole juuri vaikutusvaltaa muuallakaan toimitusketjussa. Jotkut urakoitsijat ovat havainneet, että metsäkonemittauksen tulokset eivät vastaa asiakkaan käyttöpaikalla tekemää mittausta, joka perustuu kuormien punnitukseen. Yrittäjät toivovatkin, että metsäteollisuus harkitsisi kolmannen osapuolen ottamista mittaukseen ja sen valvontaan.

Lisäksi keskusteltiin metsäkoneyrittäjien organisoitumisen tarpeesta. 1990-luvulla heillä oli oma yhdistys, mutta yrittäjien keskinäisen kilpailun vuoksi järjestäytymisaste jäi matalaksi.

William Houlihanilla on sähköalan ja mekaniikan koulutus. Hän pitää taustaansa erittäin hyödyllisenä nykyisessä ammatissaan, mutta useimmat yrittäjät tarvitsevat koulutusta erityisesti liiketoiminnan johtamisesta. Siksi William pitää FOBIAn aloitteita tärkeinä. Hän näkee Irlannin metsäsektorin tulevaisuuden valoisana, sillä yksityismetsien puuntuotanto lisääntyy. Paremmin organisoitu ja avoimempi hankintaketju metsästä teollisuuteen on kuitenkin ensiarvoisen tärkeää.

Tervehdys pohjoismaisilta kollegoilta

Anna Björk Ruotsin metsäkoneyrittäjäjärjestöstä (SE Skogsentreprenörerna) esitteli jäsenille tarkoitettua liiketoiminnan johtamisjärjestelmää, jota tällä hetkellä käyttää 120 yritystä Pohjois-Ruotsissa. Järjestelmässä on erilaisia hallinnollisia työkaluja, joiden avulla yrittäjät pystyvät osoittamaan, että ne noudattavat esimerkiksi sertifiointiohjeistusta ja kansallista lainsäädäntöä.  Kokonaisuuteen kuuluu myös yritys- ja työnantajavastuuseen, ympäristöön, terveyteen ja työturvallisuuteen liittyvää aineistoa. Keskustelua käytiin muun muassa tämän aineisto hyödyistä pienille korjuuyrityksille.

Timo Makkonen Suomen Koneyrittäjien liitosta esitteli metsäurakoitsijoille Datapankkia. Se on online-tietokanta, jonka avulla metsäkoneyrittäjät voivat seurata ja parantaa työn tuottavuutta: ”tuottavuus nousee jo sillä, että sen seurannan aloittaa”, Makkonen totesi. Datapankista saa raportteja esimerkiksi tuottavuudesta ja polttoaineenkulutuksesta, ja omia lukuja voi verrata muihin. Osanottajat pitivät tätä palvelua hyödyllisenä, ja yrittäjillä on kiinnostusta verrata omaa tuottavuuttaan kansalliseen keskiarvoon. Lisäksi pohdittiin muita konedatan tuomia mahdollisuuksia, datan omistajuutta sekä yksityisyydensuojaa.

Mitä seuraavaksi?

Projektissa on kokeiltu metsäkoneenkuljettajien osaamiskartoituksia eli auditointeja. Menetelmää esitellään projektin kotisivuilla sekä toukokuun uutiskirjeessä. Silloin saamme myös tuoreita tuloksia metsäkoneyritysten kannattavuudesta.

___

Vie mennessäs, tuo tullessas -sanonta pätee myös puunkorjuussa

13.3.2019

Pohjois-Karjalassa kehitetty metsäkoneenkuljettajien osaamiskartoitus antaa välineitä metsäkoneenkuljettajien työn kehittämiseen. Aiheesta opinnäytetyötään tekevä Jooseppi Haasala uskoo, että työjärjestykseen panostamalla myös tuottavuus kasvaa.

Metsäkoneenkuljettaja tekee työtään yksin. Se vaatii oma-aloitteisuutta ja kykyä toimia vaihtelevissa olosuhteissa ja tilanteissa. Samalla työhön saattaa pinttyä tapoja, joista voi olla jopa haittaa.

– Kun tullaan työelämään, niin helposti opetellaan tekemään niin kuin sen toisen vuoron kuljettaja tekee. Herkästi opitaan vääriä tai ei niin hyviä tapoja, sanoo kymmenen vuotta hakkuukonetta ajanut Jooseppi Haasala.

Haasala opiskelee Lapin ammattikorkeakoulussa metsätalousinsinööriksi ja tutkii opinnäytetyössään Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä Riverian kehittämän metsäkoneenkuljettajien osaamiskartoituksen vaikutusta metsäkoneenkuljettajan työhön.

Opinnäytetyö tehdään osana Luonnonvarakeskuksen koordinoimaa FOBIA-hanketta, jonka tavoitteena on vahvistaa metsäpalveluyrittäjien liiketoimintaosaamista ja tarjota eväitä kannattavuuden parantamiseen.

Koneiden keräämä tieto käyttöön

Osaamiskartoituksessa, jota kutsutaan myös auditoinniksi, metsäkoneenkuljettajien taitoja ja käsityksiä työstä selvitetään kyselyllä, minkä jälkeen heidän työskentelyään videoidaan. Saatujen tietojen perusteella heille annetaan ohjeita työtapojen kehittämiseksi.

Jooseppi Haasala selvittää opinnäytetyössään osaamiskartoituksen ja opastuksen vaikutuksia kyselyjen ja koneiden keräämän käytönseurantatietojen avulla.

Käytönseurantatiedoista voidaan selvittää esimerkiksi eri työvaiheiden kestoa ja työn tuottavuutta. Tietoja kerätään kolmelta jaksolta: ennen auditointia, heti sen jälkeen ja noin puolen vuoden päästä auditoinnista.

– Aineistojen ja kyselyn perusteella tutkin, että onko muutosta tapahtunut, Haasala sanoo.

Turhat liikkeet pois

Haasalan mukaan tärkein kehityskohde tutkittavilla kuljettajilla ja alalla yleensä on työjärjestys. Puun metsäkuljetuksessa huomiota on kiinnitettävä itse kuormatraktorin liikutteluun ja hakkuukoneella nosturin ja kouran käyttöön.

– Sellainen vanha sanonta, kuin ”vie mennessäs, tuo tullessas” pätee tässä hyvin. Eli pyritään siihen ettei nosturia liikutella yhtään enempään kuin on pakko, hän kuvailee.

Osaamiskartoituksella pyritään karsimaan turhia liikkeitä.

– Ulkopuolisen silmin näyttää siltä, että se työ hidastuu. Oikeastaan se on sellaista järkevää shakinpeluuta tai tetristä, jossa kaikki tapahtuu tehokkaammin, Haasala sanoo.

Parannusta myös työmotivaatioon

Jooseppi Haasala pääsee tekemään johtopäätöksiä auditoinnin vaikuttavuudesta syksyllä. Hän pitää jo tähänastisten kokemusten perusteella menetelmää toimivana.

– Kyllä uskon, että tästä on hyötyä, jos kuljettajat vain ottavat asiakseen ruveta uudelleenoppimaan asioita. Ihmettelen jos se ei paperilla näy.

– Jos vain kuljettajien työmotivaatio tai työssä jaksaminen paranee, niin sekin on jo hyvä saavutus.

Jos tulokset ovat hyviä, voi osaamiskartoituksesta tulla hyvä väline työn kehittämiseen pienissäkin puunkorjuuyrityksissä.

– Yrittäjä saattaa tällä hetkellä vain ajatella, että tuo on nopeampi kuljettaja ja tuo hitaampi, eikä sille oikein mahda mitään, Haasala sanoo.

Teksti: Ilkka Ritvanen, Cordial Communications

____

Konedatan käyttö vaatii vähän mutta antaa paljon

8.4.2019

Tuottavuuden seuranta on myös henkilöstön etu, sanoo sotkamolainen metsäkoneyrittäjä Asko Piirainen.

Sotkamolainen metsäkoneyrittäjä Asko Piirainen aloittaa aamunsa toimistolla aina samalla tavalla.

– Otan pilvestä sinne tulleet työmaat, laitan niihin omat lisäykseni ja pistän järjestelmään, Metsäurakointi Piirainen Oy:n toimitusjohtaja kuvailee.

Seurannassa on metsäkoneiden automaattisesti keräämä konedata eli tieto muun muassa puunkorjuun ajankäytöstä, puun määrästä ja laadusta sekä olosuhteista.

– Olen tehnyt tätä seurantaa jo 20 vuotta. Minusta se on äärimmäisen tärkeä asia, ja kaikkien pitäisi sitä tehdä, metsäkoneyrittäjänä 35 vuotta toiminut ja 25 henkilöä työllistävä Piirainen sanoo.

Harhaluulot hälvenevät

Luonnonvarakeskuksen koordinoiman FOBIA-hankkeen Työtehoseuralla teettämän selvityksen mukaan 30 prosenttia Suomen metsäkoneyrittäjistä ei pidä konedataa ollenkaan hyödyllisenä liiketoiminnalleen. Vaikka loput 70 prosenttia pitääkin sitä ainakin jossain määrin hyödyllisenä, on se harvoilla mukana liiketoiminnan jokapäiväisessä johtamisessa.

– Moni katsoo, että rahaa tulee tilille se määrä mitä asiakkaat sattuvat maksamaan, eikä sille ole mitään tehtävissä. Seurannalla on kuitenkin paljon saavutettavissa. Monet harhaluulot hälvenevät, Piirainen sanoo.

Palkkio tavoitteiden ylityksistä

Piirainen seuraa tiedoista muun muassa mottimääriä, runkojen keskimääräisiä kokoja, sekä tehtyjä työtunteja ja teknistä käyttöastetta. Hän hyödyntää tietoja esimerkiksi hinnoittelussa ja tuottavuuden seurannassa. Jokainen kone ja kuljettaja on jokapäiväisessä seurannassa. Tietojen perusteella asetetaan työlle tavoitteet, joiden ylittämisestä saa tulospalkkion.

– Olen laskenut sen niin, että noin 30 prosenttia yli menevästä tuotoksesta menee kuljettajalle ja loput jää yhtiölle.

Tulospalkkiolle on Piiraisen mukaan vahvat perusteet. Hänen arvionsa mukaan kuljettajien välillä on jopa 30 prosentin ero tuottavuudessa. FOBIA-hankkeen selvityksen mukaan kuljettaja selitti lähes 40 prosenttia tuottavuuden vaihtelusta.

Vastustus suli pois

Piirainen myöntää, että järjestelmiä käyttöön otettaessa henkilöstö oli aluksi vastahankaan. Seurantajärjestelmää nimitettiin jopa ”kyttäkanavaksi”.

– Tänä päivänä kukaan ei enää kommentoi sitä. Se on oleellinen osa työtä, Piirainen sanoo.

Työntekijöiden vastustus on Koneyrittäjien liiton puheenjohtajanakin toimineen Piiraisen mukaan monessa yrityksessä esteenä konedatan tehokkaalle käytölle. Työntekijät ovat jopa uhanneet lähteä toisen leipiin, jos seuranta otetaan käyttöön.

Piirainen uskoo, että tällaiset puheet vähenevät, kun järjestelmät saadaan laajempaan käyttöön.

– Joka ikisellä teollisuuden alalla yrittäjän on seurattava tulosta. Se on kuljettajillekin parempi, kun yrittäjä tietää että toiminta on kannattavaa. Se takaa heillekin pitkäaikaisemmat ja paremmat työpaikat.

Helppokäyttöiset ohjelmat

Myöskään ohjelmistojen puute tai monimutkaisuus ei ole esteenä konedatan käytölle, Piirainen sanoo.

– Minusta kaikilla valtamerkeillä on omat ohjelmansa, joita on helppo käyttää.

Piirainen on itse siirtämässä kaikkea seurantaa Komatsun omalle MaxiFleet-järjestelmälle.

– Äärettömän hyvin toimiva järjestelmä, josta saa tosi paljon sitä tietoa helposti käsiteltävässä  muodossa.

Hieman viitseliäisyyttä tietojen tehokas käyttö vaatii.

– Sellaista järjestelmää ei ole joka toimii täysin automaattisesti. Jonkun sitä on käytettävä, tehtävä raportti ja analysoitava sitä, hän sanoo.

___

Pohjois-Ruotsissa metsätalouden palveluyritykset pieniä ja koneet suuria – kannattavuus vaihtelee

29.5.2019

Pohjois-Ruotsissa toimivista metsätalouden palveluyrityksistä voidaan erottaa neljä erilaista ryhmää, kertoo Ruotsin maatalousyliopistossa tehty maisterintutkielma. Ne ovat puunkorjuuyrityksiä (LC), metsänhoitopalveluita tuottavia yrityksiä (SC), muihin kuin puunkorjuuseen tai metsänhoitoon keskittyviä yrityksiä (esimerkiksi metsäsuunnittelu, ojitus, puun haketus ja koneiden siirrot; OFSC) tai monialaisia ​​palveluja tuottavia yrityksiä (CFSC). Metsänhoitajaksi opiskelevan Ida Larssonin opinnäytetyö Pohjois-Ruotsin metsäpalveluyritysten liiketoimintamallien tutkimus ja analyysi sekä liiketoimintamallin vaikutus kannattavuuteen tehtiin osana FOBIA-projektia. Aineisto kerättiin marraskuussa 2018 kyselylomakkeella Norrbottenin, Västerbottenin, Västernorrlandin ja Jämtlandin maakunnista. Vastauksia saatiin 186.

Yrityksen ryhmän määritti se palvelu, josta kertyi vähintään 75 prosenttia sen liikevaihdosta.  Puolet yrityksistä luokiteltiin puunkorjuuyrityksiksi, 25 % keskittyi metsänhoitoon tai muihin metsätalouteen liittyviin palveluihin ja loput tuottivat useita erilaisia ​​palveluja.

Larsson käytti FOBIA-projektissa liiketoimintamallien kartoitukseen ja kuvaamiseen kehitettyä työkalua. Tarjottujen palvelujen lisäksi hän tarkasteli myös asiakaskuntaa, koneita, hinnoittelumalleja, sopimustyyppejä ja sopimusmenettelyjä, henkilöstötilannetta, alihankkijoiden käyttöä sekä yrittäjien omaa motivaatiota. Näitä liiketoimintamallin osatekijöitä analysoitiin yhdessä taloudellisten tunnuslukujen kanssa. Tarkoituksena oli selvittää, onko yrityksen liiketoimintamallin ja kannattavuuden välillä yhteyttä. Tieto on tärkeä haastavassa toimintaympäristössä kehittämismahdollisuuksia etsiville yrittäjille.

Kannattavuus vaihtelee

Vuonna 2017 puunkorjuuyritysten keskimääräinen liikevaihto oli 6,2 miljoonaa kruunua (n. 580 000 euroa) ja niiden vakavaraisuusaste (osakkeenomistajien oma pääoma/kokonaispääoma) oli 39 prosenttia. Metsänhoitopalveluja tuottavat yritykset olivat vakavaraisempia (vakavaraisuus 48 %), mutta niiden liikevaihto oli pienempi (3,8 milj. kruunua, n. 355 000 euroa). Molempien ryhmien liikevoitto (tulos ennen veroja/liikevaihtoa) oli 6 %. Muita palveluja kuin puunkorjuuta tai metsänhoitoa tarjoavien yritysten liikevoittoprosentti oli huomattavasti suurempi (15 %) ja monialaisten yritysten negatiivinen (-1 %).

Yksi pääasiakas

Asiakkaiden määrä vaihteli yritystyypeittäin. Puunkorjuuyrityksillä oli vähiten asiakkaita, kun metsänhoitopalvelun tuottajien asiakaskunta oli laajin. Asiakas katsottiin pääasiakkaaksi silloin, kun se tuotti  yli 75 prosenttia liikevaihdosta ja uusien asiakkaiden etsiminen oli melko harvinaista. Pääasiakas oli vaihtunut viimeisten kolmen vuoden aikana viidesosalla yhden suuren pääasiakkaan puunkorjuuyrityksistä, kun vastaava luku metsänhoitopalveluita tuottavilla yrityksillä oli 10 prosenttia.  80 prosenttia metsänhoitopalveluiden tuottajista ja 53 prosenttia puunkorjuuyrittäjistä ei ollut edes harkinnut asiakaskunnan muuttamista. Muutkaan yrittäjät eivät olleet juuri harkinneet muutoksia asiakaskuntaan. Työvoiman saatavuuden ja yrityksen sijainnin koettiin rajoittavan asiakasmääriä.

Taulukko 1. Asiakkaiden keskimääräinen lukumäärä yritystyypeittäin ja yhden pääasiakkaan yritysten lukumäärä.

Sopimukset palvelujen mukaan

Yritysten tapa myydä palveluitaan vaihteli ryhmittäin. Puunkorjuuyritysten sopimukset olivat enimmäkseen vuoden tai sitä pitempään kestäviä. Metsänhoitopalvelujen tuottajien sopimukset olivat 6–12 kuukauden mittaisia tai ainoastaan yhden tehtävän kattavia. Muilla metsäpalveluyrityksillä oli yleisimmin toistaiseksi voimassaolevia sopimuksia. Yksittäisiin tehtäviin liittyvien sopimusten solmiminen oli yleisintä monialaisille yrityksille.

Taulukko 2. Sopimustyypit yritysryhmittäin  (1 = ei lainkaan, 5 = yksinomaan)

Puunkorjuutaksat määriteltiin yleisimmin korjuuolosuhteisiin ja rungon kokoon perustuvalla laskentamallilla tai pelkän rungon keskitilavuuden perusteella, mutta neljäsosa korjuuyrittäjistä kertoi, että heidän tapauksessaan sovelletaan jotakin muuta urakkahinnoittelua.  Metsänhoitopalvelujen tuottajien työstään saama korvaus perustui pääasiassa urakkahinnoitteluun, kun muut yritykset käyttivät yleisemmin aikaveloitusta.

Pohjoisessa suuret koneet

Puunkorjuu- ja monialaisilla yrityksillä keskimäärin 1,5 ja 1,6 konetta. Puunkorjuuyritysten koneista 52 prosenttia oli suuria (massa 16 tonnia) ja loput pääosin keskikokoisia 11–16 tonnin koneita. Ainoastaan 6 % hakkuukoneista oli pieniä, alle 11 tonnia painavia. Muissa kuin puunkorjuuyrityksissä suuret koneet olivat vieläkin yleisempiä, sillä niitä oli 76 % koneista. Myös kuormatraktorit olivat enimmäkseen suuria, kantavuudeltaan 14-tonnisia. Keskikokoisia koneita käytettiin enimmäkseen harvennuksilla, suuria päätehakkuilla. Puunkorjuuseen erikoistuneissa yrityksissä konekohtainen hakkuukertymä oli harvennuksilla keskimäärin 18 000 kuutiometriä ja päätehakkuilla 44 000 kuutiometriä vuodessa. Monialaisissa yrityksissä vastaavat korjuumäärät olivat 6 800 ja 32 000 kuutiometriä. (Huom.: Tilavuudet ovat kuorettomia). Lisäksi puunkorjuuseen erikoistuneilla yrityksillä oli hieman uudempia koneita kuin monialaisilla yrityksillä, joiden koneet hankittiin useimmiten käytettyinä.

Taulukko 3. Kuormatraktoreiden ja hakkuukoneiden kokojakaumat yritystyypeittäin. Pienten hakkuukoneiden massa < 11 t, keskikokoisten 11–16 t, suurten 16–20 t ja erikoissuurten (XL) > 20 t. Pienten kuormatraktoreiden kantavuus< 11 t, keskikokoisten 11–14 t, suurten 14–17 t, ja erikoissuurten (XL) > 17 t.

Työvoima paikallista

Puunkorjuuseen erikoistuneet yritykset työllistivät keskimäärin 4,5 henkilöä, metsänhoitopalveluiden tuottajat 11,2 henkilöä, muiden metsäpalvelujen tuottajat 2,5 ja monialaiset yritykset 5,1 henkilöä. Kaikki palkkaavat työntekijänsä pääosin omalta toiminta-alueeltaan, mutta lähinnä metsänhoitopalvelujen tuottajilla oli henkilöstöä myös muista Euroopan maista. Lähes kaikissa (96 %) metsänhoitoyrityksissä työskennellään yhdessä vuorossa, mutta puunkorjuuyrittäjistä 41 % teettää työtä kahdessa vuorossa.

Yritykset käyttävät melko vähän alihankkijoita tai myyvät palveluitaan muille yrityksille.  Alihankinta oli yleisintä monialaisissa yrityksissä, jotka kuljettivat puuta tienvarteen tai tekivät ensiharvennuksia. Lisäksi yritykset ostivat kirjanpitopalveluja sekä koneiden siirto- ja korjauspalveluja ulkopuolisilta. Muita taloudellisia tai oikeudellisia palveluilta käytettiin melko vähän.

Mistä motivaatio?

Metsä työympäristönä ja mahdollisuus olla oman itsensä herrana olivat kaikille yrittäjille tärkeitä motivaation lähteitä.  Muuta kuin puunkorjuuta tai metsänhoitoa harjoittaville yrittäjille asiakkaiden ongelmien ratkaiseminen oli muita motivoivampaa. Toimialan kehityksen katsottiin riippuvan pitkälti asiakkaiden vaatimuksista.

Taulukko 4. Motivaatioon vaikuttavat asiat (1 = vähäisessä määrin, 5 = suuressa määrin).

Liiketoimintamallin ja kannattavuuden yhteydet

Larsson havaitsi, että laskentamalliin perustuvat hinnoittelu heikensi puunkorjuuyritysten kannattavuutta (liikevoittoa). Tämä voi johtua siitä, että yrittäjillä ei ole mahdollisuutta neuvotella hinnoista urakanantajan kanssa. Laskentamalli perustuu laajaan tuottavuusaineistoon, mikä lisää hinnoittelun läpinäkyvyyttä molemmille osapuolille.

Vanhoja koneita käyttävien yritysten kannattavuus oli heikompi kuin muiden. Yritysten vakavaraisuus ja kannattavuus korreloivat, erityisesti puunkorjuuyrityksen. Koneyritysten vakavaraisuus oli heikompi kuin muiden, koska ne joutuvat rahoittamaan investointinsa lainarahalla.

Larsson havaitsi, että epätavallisia palveluja myyvät yritykset kannattavat parhaiten. Myös yrittäjän motivaation ja kannattavuuden välillä näytti olevan yhteys, mutta ilmiön selittäminen vaatii perusteellisempia tutkimuksia.

Teksti: Thomas Kronholm

thomas.kronholm@slu.se

___

Työn laatu ja maine vahvuutena metsäkoneyrittäjillä – aliyrittäjät ahtaalla

27.5.2019

Yrityksen koko ja kannattavuus kulkevat usein käsi kädessä. Monilla pienillä metsäkoneyrityksillä menee heikosti, vaikka niiden joukossa on myös hyvin menestyviä. Suurimmillakin yrityksillä sijoitetun pääoman tuotto on yleensä korkeintaan tyydyttävällä tasolla, pienemmillä se on välttävä tai jopa heikko. Nämä asiat selviävät Luken tutkimuksesta, jossa haastateltiin itä- ja pohjoissuomalaisia metsäkoneyrittäjiä ja selvitettiin heidän omistamiensa osakeyhtiöiden taloudellista tilaa julkisen tilinpäätösaineiston avulla.

Yritykset jaettiin kolmeen kokoluokkaan vuosien 2012 – 2016 mediaaniliikevaihdon mukaan:

Mukana olleiden 19 yrityksen liikevaihdon mediaani vuosina 2012–2016 oli 948 000 euroa (808 000 vuonna 2016). Sijoitetun pääoman tuoton mediaani oli 6,2 %, jota pidetään tyydyttävänä (ohjearvo 6–10 %). Vaihtelu oli kuitenkin suurta.

Suurilla suorat sopimukset

Pienet metsäkoneyritykset ovat tavallisesti suurempien puunkorjuuyritysten alihankkijoita, kun keskikokoisilla ja suurilla yrityksillä on useimmiten suorat sopimukset asiakkaidensa kanssa. Suurimmat metsäteollisuusyritykset ovat tehneet sopimuksia lähinnä suurten korjuuyritysten kanssa. Keskikokoisten yritysten asiakaskunta on monipuolisin. Ne korjaavat puuta etenkin Metsähallitukselle ja metsänhoitoyhdistyksille. Suurimmat yritykset ovat usein verkostoituneet muiden yritysten kanssa kilpailuasemansa vahvistamiseksi.

Toimeksiantajat vaihtuvat tiuhimpaan pienillä yrityksillä, kun keskikokoisten ja suurten yritysten asiakassuhteet ovat pitkäkestoisempia. Aliyrittäjien sopimukset perustuvat monissa tapauksissa hintakilpailuun, vaikka ne syntyvätkin useimmiten ilman muodollista tarjouskilpailua. Osa aliyrittäjistä kokee, että pääurakoitsijat valikoivat parhaat leimikot itselleen ja tuottamattomimmat jäävät heidän korjattaviksi. Aliyrittäjällä tiedossa oleva leimikkovaranto on usein niin pieni, että leimikoiden keskittäminen ei ole mahdollista. Toisaalta osa aliyrittäjistä kokee yhteistyön reiluksi ja uskoo, että pääurakoitsija pitää aliyrittäjänkin menestystä tärkeänä.

Pienten yritysten omistajat tekevät pidempää päivää kuin muut yrittäjät, ja suurin osa työajasta kuluu koneiden ajamiseen. Heidän työaikansa on keskimäärin lähes 2900 tuntia, kun suuripien yritysten omistajilla se on keskimäärin noin 2 100 tuntia. Työnjohtotehtäviin keskittyneitä henkilöitä on ainoastaan suurimmissa yrityksissä, joissa henkilöstöäkin on toistakymmentä. Kuljettajakohtainen seuranta ja hakkuukoneen kuljettajan kannustepalkkaus ovat käytössä kaikilla suurilla, osalla keskikokoisista, mutta ei yhdelläkään pienen kokoluokan yrityksellä.

Pienten yritysten konekanta on vanhempaa. Esimerkiksi hakkuukoneiden keski-ikä on pienissä yrityksissä noin kuusi vuotta, kun muilla se on 3–4 vuotta. Pienissä yrityksissä koneille mittareihin kertyi keskimäärin 2 600 käyntituntia, keskikokoisissa 2900 ja suurissa 3 100 tuntia.

Kuljettajista pula

Suurimmalla osalla yrityksistä on ollut vaikeuksia löytää osaavia ja motivoituneita työntekijöitä. Etenkin pienemmät yritykset menettävät heillä käytännön oppinsa saaneita metsäkoneenkuljettajia suuremmille yrityksille.

Lähes kaikki haastatellut yrittäjät pitävät hyvää työn laatua yrityksensä vahvuutena. Valtaosa heistä on tyytyväisiä työhönsä, eikä alanvaihtoaikeita ole. Metsäteollisuuden investointisuunnitelmat lisäävät uskoa tulevaisuuteen, mutta metsien käyttöön liittyvää poliittista päätöksentekoa pidetään merkittävänä riskinä.

Tutkimuksen perusteella tuotetaan koulutusmateriaalia, jonka avulla metsäkoneyrittäjät voivat tunnistaa vahvuuksiaan ja kehittämiskohteitaan. Pienen aineiston vuoksi tulokset eivät ole yleistettävissä koko toimialalle.

___

Koneellisessa hakkuussa tuottavuusharppaus

20.5.2019

Luonnonvarakeskuksen tiedote 16.5.2019

Koneellisen hakkuun tuottavuus on kohentunut 1990-luvun alkuun verrattuna huomattavasti. Harvennushakkuilla tuottavuus on kasvanut päätehakkuita enemmän.

Tämä käy ilmi Luonnonvarakeskuksen (Luke) tutkimuksesta, joka perustuu vuosina 2014–2017 kerättyyn hakkuukonekonedataan. Tutkimuksessa selvitettiin muun muassa korjuuolosuhteita, koneiden ajankäytön rakennetta, hakkuun tuottavuutta ja polttoaineen kulutusta.

___

Omavalvontasovellus hakkuiden laadun tarkkailuun

20.9.2019

Mediatiedote 19.9.2019

Sovellus valmistui osana Luonnonvarakeskuksen vetämää metsäkoneyritysten liiketoimintaa kehittävää FOBIA-hanketta. Työkalu mahdollistaa harvennushakkuiden omavalvonnan korjuutyön ohessa.

Omavalvontasovelluksella voidaan tehdä erilaisten harvennusten ja energiapuun korjuun laadun valvontaa. Metsäkoneenkuljettaja voi tehdä omavalvonnan mittaukset helposti koneen ohjaamosta käsin. Sovellus käyttää puhelimen GPS-paikanninta ja se sisältää sekä ilmakuva- että maastokartat. Työkohdekuviot voi tehdä itse tai hyödyntää esimerkiksi metsään.fi -palvelusta saatavaa metsävaratietoa. Tiedonkeruu onnistuu myös tilanteessa, jossa tietoliikenneyhteyttä ei ole koska tiedot tallentuvat tällöinkin sovellukseen ja päivittyvät automaattisesti heti kun nettiyhteys on käytettävissä.

FOBIA-hankkeessa on rakentumassa sähköinen oppimisympäristö koneyrittäjien johtamiskoulutukseen. Työtehoseuran koordinoima modulaarinen koulutuspaketti, BOOST Site, tehdään kolmella kielellä neljään FOBIAn partnerimaahan. Koulutusta pilotoidaan kuluvan syksyn aikana Suomessa, Skotlannissa ja Irlannissa sekä keväällä 2020 myös Ruotsissa. Opiskelijoiden palautteen pohjalta sisältöjä kehitetään edelleen. Puunkorjuun omavalvonnan kouluttaminen osana koneyrityksen toimintoja on alalla uutta ja se tarjoaa koneyrittäjille mahdollisuuden kehittää puunkorjuun johtamista, viestintää ja laatua.

Puunkorjuun omavalvontatyökalu mahdollistaa koealojen sijainnin ja tietojen tallentamisen halutulle karttapohjalle. Koealatiedot ovat välittömästi nähtävillä esimerkiksi puunostajalla ja metsänomistajalla. Kuvakaappaus ohjelmasta: Wuudis Solutions Oy

”Omavalvonta kuuluu keskeisenä osana koneyrittäjien työkalupakkiin. Sovellus on mikkeliläisen Wuudis Solution Oy:n toteuttama, ja se tarjoaa helppokäyttöisen tavan kouluttaa omavalvontaa yrittäjille”, kertoo koulutuspaketin koordinaattori Arto Kettunen FOBIA-hankkeesta

Sovellus sisältää omavalvonnan toimintojen ohella yksinkertaisen työohjeistuksen harvennushakkuille. ”Halutessaan yrittäjät voivat laajentaa omavalvontaa kattamaan kaikki puuntuottamisen ja metsänhoidon vaiheet maanmuokkauksesta, istutukseen, taimikonhoitoon ja harvennuksiin Wuudis Business -palvelun avulla”, toteaa toimitusjohtaja Seppo Huurinainen Wuudis Solutionilta. Palvelussa tiedot välittyvät automaattisesti päämiehelle tai laskun maksavalle metsänomistajalle kuvien kera.

TTS Työtehoseura

TTS Työtehoseura on valtakunnallinen koulutus-, tutkimus- ja kehittämisorganisaatio, joka kouluttaa vuosittain noin 8 000 opiskelijaa eri alojen ammattilaisiksi. Lisäksi Työtehoseura toteuttaa vuosittain noin 80 työelämän kehittämis- ja tutkimushanketta. Lisätietoa: www.tts.fi

Wuudis Solutions Oy

Wuudis Solutions Oy tuottaa biotalouden arvoketjujen kaikille toimijoille big dataa, tekoälyä, koneoppimista ja mobiilia teknologiaa hyödyntäviä ratkaisuja, joilla voidaan tehostaa toimintaa ja minimoida kustannuksia sekä ympäristövaikutuksia. Lisätietoa: http://www.wuudis.com.

FOBIA-projekti

FOBIA-projektin tavoite on vahvistaa Suomen, Ruotsin, Skotlannin ja Irlannin pohjoisilla ja syrjäseuduilla toimivien metsäpalveluyritysten kilpailukykyä. Projektin taustalla on tarve parantaa metsäpalveluyritysten kykyä vastata uusiin vaatimuksiin. Yritysten suorituskykyä kehitetään esittelemällä uusia liiketoimintamalleja, tarjoamalla työkaluja toiminnallisen tehokkuuden parantamiseen sekä kehittämällä yrittäjien liiketoimintaosaamista erityisesti sähköisiä alustoja hyödyntäen.

Lisätietoja:

Arto Kettunen, koordinaattori
+358 50 045 4017
arto.kettunen@tts.fi

Seppo Huurinainen, CEO
+358 44 581 4950
seppo.huurinainen@wuudis.com

___

22.11.2019

Miten puunkorjuuyrityksillä menee Suomessa ja muualla? Miksi toiset menestyvät ja toiset eivät? Miten liiketoimintaosaamista voi kehittää, kun aika ei riitä ja kurssipaikat ovat kaukana? EU:n NPA-ohjelman rahoittamassa FOBIA-projektissa on etsitty vastauksia näihin kysymyksiin ja rakennettu metsäkoneyrittäjille ja muille metsäalan palveluyrityksille suunnattuja koulutussisältöjä, joihin pääsee käsiksi ajasta ja paikasta riippumatta. Tule kuuntelemaan tuloksia ja keskustelemaan päivänpolttavista kysymyksistä Vuokattiin 5.2.2020! Palautetta on luvassa puunkorjuualan raskaan sarjan asiantuntijoilta. Lavalle nousee myös historioitsija Teemu Keskisarja, joka vie kuulijat aikamatkalle metsätyön tekemisen ja teettämisen historiaan. Muutokset ohjelmaan mahdollisia.

Missä ja milloin: Break Sokos Hotel Vuokatti, keskiviikkona 5.2. klo 9.30–15.30
Kenelle: Puunkorjuu- ja metsäpalveluyrittäjille, asiakasyrityksille, metsäkoneenkuljettajille ja muille metsäalan ammattilaisille sekä medialle. Maksuton seminaari on suomenkielinen.
Ilmoittautuminen: Ilmoittautuminen avautuu pian sivulle www.luke.fi/fobia! Uutiskirjeen tilanneille lähetetään linkki ilmoittautumiseen.
Lisätietoja: Paula Jylhä, Laura Eskelinen (etunimi.sukunimi@luke.fi)

Ohjelma:

___

Uusi raportti metsätalouden palveluyritysten yhtäläisyyksistä ja eroista neljässä maassa

18.11.2019

Uusi FOBIA-projektssa valmistunut raportti esittelee metsäkone- ja metsäpalveluryitysten tilaa Suomessa, Skotlannissa, Irlannissa ja Ruotsissa. Siinä kerrotaan mm. yritysten palveluista, kone- ja henkilöstöresursseista, asiakassuhteista ja kehitystarpeista. Raportissa analysoidaan myös yritysten taloudellista tilannetta.

Selvitys on tehty tutkijoiden ja metsäalan asiantuntijoiden yhteistyönä. Työtä on koordinoinut tutkijatohtori Thomas Kronholm Ruotsin maatalousyliopistosta (SLU). Thomasia ja hänen skottikollegaansa Euan Bowditchia Inverness Collegesta pyydettiin vastaamaan joihinkin työhön liittyviin kysymyksiin.

Euan Bowditch (vas.) ja Thomas Kronholm (oik.)

Mitä raportti kertoo?

TK: Tulokset osoittavat, että yritysten väliset erot ovat lopulta pienehköjä, vaikka Suomen ja Ruotsin metsäteollisuus onkin huomattavasti suurempi kuin Irlannissa ja Skotlannissa. Erojakin on, esimerkiksi palvelutarjonnassa, niiden markkinoinnissa ja hinnoittelussa. Ruotsin ja Suomen metsäkoneyritysten välillä on kuitenkin selviä eroja. Suomen yritykset ovat suurempia, ja niiden kannattavuus on hiukan parempi. Heikko kannattavuus ja ammattitaitoisen työvoiman puute ovat kuitenkin molemmissa maissa merkittäviä esteitä liiketoiminnan kehittämiselle.

EB: Haasteena on myös nuorten saanti alalle ja työvoiman alalla pitäminen. Yrityksen perustaminen on suuri riski. Investointeihin ei tahdo saada rahoitusta, eikä toimialaa tueta muutenkaan.

Kuinka tuotettua tietoa voidaan hyödyntää?

TK: Raportti antaa meille paremman käsityksen yritysten nykytilanteesta. Saimme tietoa myös yritysten kehitystarpeista, kehittämisen esteistä sekä alan toimintaedellytyksistä yleensä.

EB: Skotlannissa monet kulttuuriset ja institutionaaliset tekijät vaikeuttavat yritysten kasvua. Esimerkiksi hankintajärjestelmä voi johtaa hintojen polkemiseen, jossa laatua ei juuri oteta huomioon. Myös puunkorjuun ja -kuljetuksen maksukäytäntö on yrittäjän kannalta epäedullinen, sillä maksut perustuvat puutavaran painoon, ei tilavuuteen kuten Suomessa ja Ruotsissa. Taloudelliset tappiot viikon tai kuukausia kestäneen tienvarsivarastoinnin aikana voivat olla merkittäviä.

Kuva: Euan Bowditch

TK: Tietoa voidaan käyttää rakennettaessa liikkeenjohdon työkaluja ja koulutuspaketteja, joiden avulla yrittäjät voivat kehittää käytäntöjään. Esimerkiksi BOOST Site -oppimisympäristö on rakennettu vastaamaan tunnistettuihin tarpeisiin.

Mitkä olivat työn suurimpia haasteita?

TK: Vertailukelpoisten tietojen saanti eri maiden yrityksistä on ollut vaikeaa. Tiedon avoimuudessa ja läpinäkyvyydessä on sekä kulttuurisia että muodollisia eroja. Esimerkiksi yritysten taloudelliseen tilanteeseen liittyvän tiedon julkisuus vaihtelee, samoin kuin yrittäjien halukkuus kertoa asioistaan tutkijoille. Sen vuoksi tutkijoilla oli erilaisia ​​menetelmiä samantyyppisen tiedon hankintaan. Joissakin tapauksissa tämä toimi hyvin, mutta aina kaikkia tietoja ei saatu samassa muodossa. Tämä on vaikeuttanut liiketoimintamallien osa-alueiden vertailua sillä tavalla kuin alun perin suunnittelimme.

EB: Toimiala Skotlannissa ja Irlannissa on ainutlaatuinen, koska näissä maissa ei ole samanlaisia keskitettyjä tietokantoja kuin Suomessa ja Ruotsissa. Jopa yrittäjien tavoittaminen ja luottamuksen saavuttaminen oli vaikeaa, ja taloudellisia tietoja on julkisesti saatavilla vain rajoitetusti. Kuten elävässä elämässä, tapasimme erilaisia persoonallisuuksia, joista toiset voivat edistää ja toiset haitata prosessia  – opittavaa on vielä paljon!

Lue koko raportti täältä:

State of the art and development needs of forestry service enterprises in the NPA region

Teksti: Thomas Kronholm, SLU

___

Viikonloppu vieremäläistyyliin – BOOST Siten pilotointi käynnistyi Ponsse-leidien kanssa

18.11.2019

Ensimmäinen FOBIA BOOST Site –oppimisalustan pilottiryhmä käynnistettiin lokakuussa Ponssen päämajassa Vieremällä. Kohderyhmänä olivat Ponsse Ladyt, 12 aktiivista ja kokenutta naista, jotka osaltaan kannattelevat perheidensä puunkorjuuyrityksiä. Päivän emäntänä toimi Tiina Nissinen Ponsselta.

Päivä käynnistyi uuden Ponsse Manager –sovelluksen käyttökoulutuksella. Ponsse Manager on toimintojen hallinnointijärjestelmä metsäkoneyrittäjille. Se on StanForD2010-yhteensopiva, joten se sopii kalustonhallintaan ja yrityksen suorituskyvyn parantamiseen. Myös datan käsittely ja siirto muihin tarkoituksiin onnistuu.

Tämän jälkeen ryhmä pääsi vierailemaan koneiden testilaboratorioon. Kokenut Ponsse-kouluttaja Esko Havimäki johdatti joukon tunnistamaan hakkuukoneen osia, mikä ei ollut helppoa edes TTS:n metsänhoitajille.

Toisena päivänä keskityttiin korjuuyritysten liikkeenjohtoon. Pertti Hourunranta TTS:ltä opasti tilinpäätösanalyysiin ja sen soveltamismahdollisuuksiin. Tämän jälkeen allekirjoittanut luennoi mittaamisesta, analysoinnista ja tuottavuuden kehittämisestä puunkorjuussa.

Lopuksi tutustuttiin yhdessä e-oppimisalusta BOOST Siteen ja tehtiin yhdessä muutama korjuun tuottavuuteen ja kannattavuuteen liittyvä laskuharjoitus. Ponsse-leidit lupasivat perehtyä tarkemmin Business Management –moduuliin ja antaa kokemustensa pohjalta palautetta TTS:n kouluttajille – voiko paremmin päivää päättääkään!

Teksti: Arto Kettunen, BOOST Site -kouluttaja, TTS

___

”Tällä alalla ei ratkaise sukupuoli vaan osaaminen”

18.11.2019

”Metsäalalla sukupuoli ei ole työllistymisen tai uran esteenä. Sen sijaan taidot, asenne ja oma-aloitteisuus vievät eteenpäin – niin miehiä kuin naisia”, toteaa kehityspäällikkö Eila Lautanen Työtehoseurasta.

Eila Lautanen saa näkemykselleen tukea niin kovista faktoista kuin omasta opiskelu- ja työkokemuksestaan metsäalalla yli neljän vuosikymmenen ajalta. Hän on suorittanut alan tutkintoja kaikilla tasoilla ja työkokemusta on kertynyt aina metsurista metsänhoitajaan, ja metsätyönopettajasta metsäkonealan kehityspäällikköön.

– En ole missään vaiheessa törmännyt sukupuolirooliajatteluun koulutuksessa enkä työelämässä. Vaikka olin konekoulussa ainoa tyttö, ei siihen kukaan kiinnittänyt huomiota, samat työt tehtiin metsässä, kertoo Lautanen.

Tippaleipäaivot sopivat hakkuukonetyöhön

Työtehoseuran tilastojen mukaan noin kolme prosenttia metsäkoneenkuljettajiksi valmistuvista on naisia. Vuositasolla kuljettajan paperit saa noin yhdeksän naista. Kyse on kuitenkin Lautasen mukaan yksittäisen ihmisen mukavuusalueista ja kiinnostuksen kohteista, ei niinkään sukupuolesta.

– Kenties kavahdetaan raskaita koneita, elleivät ne ole tuttuja jo kotoa. Mutta konetyö on naiselle sopivaa, se ei ole fyysisesti raskasta. Päivittäishuollot on toki pystyttävä tekemään mutta siinäkin tekniikka ratkaisee, kyseessä ei ole voimalaji.

Jossain määrin naissukupuolesta voi olla myös hyötyä.

– Me naisethan ollaan näitä tippaleipäaivoja, tehdään monta asiaa yhtä aikaa. Hakkuukonetyöskentelyssä on pidettävä ohjaamon kaikki napit hallinnassa, naurahtaa Lautanen.

Metsäkoneen kuljettajana kahdeksan vuotta työskennellyt Mari Kivelä ei hänkään ole työpaikallaan tai opiskellessa kohdannut sukupuoleen liittyvää epätasa-arvoa.

– Joskus on päinvastoin tullut positiivisia kommentteja, että teen osan hommista tarkemmin kuin miehet, hän kertoo.

Aluksi vanhemmat miesmetsänomistajat saattoivat epäillä nuoren naisen kykyjä, mutta ennakkoluulot karisivat pian. Kivelälle metsäkoneen kuljettajan opinnot olivat helppo päätös.

– Pienestä asti olin nähnyt tätä touhua, kotona oli omia koneita, hän muistelee.

Opinnot sujuivat pääasiassa oppisopimuksella Jämsänkoskella, tätä ennen hän suoritti opintoja ammattikoulussa.

Paineen sietämistä ja päätöksentekokykyä

Mari Kivelä kertoo pitävänsä työstään niin paljon, että kokeiltuaan muuta alaa parin vuoden ajan, ”oli pakko päästä jo metsään”.

– Ikinä ei ole kahta samanlaista päivää, ja täällä saa rauhassa tehdä töitään.

Eila Lautanen korostaa, että metsäkoneenkuljettajan on kyettävä itsenäiseen työhön, sietämään paineita ja oltava valmis joustamaan – tarvittaessa työt tehdään vaikka yöaikaan. Mari Kivelä on samoilla linjoilla.

– Pitää olla kova tekemään töitä. Ei näe ihmisiä, muiden kanssa ollaan tekemisissä vain puhelimessa. Itsenäisiä ja hyviä päätöksiä on pystyttävä tekemään.

Metsäkoneen ohjaimissa työskennellään vaihtelevissa keleissä. Mari Kivelälle mieluisin vuodenaika on talvi, kun on sopivasti pakkasta ja lunta. Kun päivän työt on hoidettu, hänet löytää nelijalkaisten parista. Nuori ravuri ja kaksi energistä koiraa takaavat ulkoilun vapaa-ajallakin.

Opot paljon vartijoina

Metsäkoneenkuljettajista on etenkin syrjäisemmillä seuduilla työvoimapulaa. Metsäala on monelle nuorelle vieras, sen nykyaikaisuus ja monipuolisuus kaipaavat vielä lisää viestintää. Keskeisiä viestinviejiä ovat oppilaanohjaajat, jotka Eila Lautasen mukaan ovat ”todella paljon vartijoita”.

Alaa harkitsevia Eila Lautanen kehottaa menemään metsäkonekouluille paikan päälle.

– Juttele oppilaiden kanssa, hanki realistista tietoa. Myös yrityksiin kannattaa lähteä reippaasti tutustumaan.

Teksti: Anu Ruusila/Cordial Communications

___

Näppituntuma ei pärjää konedatalle

18.11.2019

Jatkuvasti kehittyvistä konedatan analysointiohjelmista on hyötyä pienellekin yrittäjälle.

Suomalaiset metsäkoneyrittäjät ovat kehityksen kärjessä konedatan hyödyntämisessä, sanoo tuotepäällikkö Seppo Kontteli Komatsu Forest Oy:stä.

– Muualla maailmassa koneet ovat edelleen enemmän työkaluja. Suomessa ja Ruotsissa ollaan selvästi edellä suunnitelmallisessa konedatan hyödyntämisessä. Muu maailma ottaa yleensä meidän jälkeemme uudet ominaisuudet käyttöönsä, hän sanoo.

Enemmän olisi silti tehtävissä. Luonnonvarakeskuksen FOBIA-hankkeen Työtehoseuralla teettämän tutkimuksen mukaan edelleen noin 30 prosenttia suomalaisista metsäkoneyrittäjistä ei pidä konedataa ollenkaan hyödyllisenä.

Seppo Kontteli arvelee yhdeksi syyksi yritysten pienuutta.

– Aika tavanomainen on koneketju, jossa yrittäjä työskentelee itse toisella koneella. He varmaan uskovat tietävänsä näppituntumalla riittävän hyvin työnsä tehokkuuden.

Seppo Kontteli puhuu seurantajärjestelmien puolesta. ”Nämä ovat jonkun mielestä ehkä pikkuasioita, mutta tällaisia nämä järjestelmät mahdollistavat paljon.” 

Satojentuhansien tehdas seurantaan

Nykyaikainen metsäkone kerää jatkuvasti tietoa muun muassa puunkorjuun olosuhteista, ajankäytöstä, puutavaran määrästä ja itse koneen kunnosta. Saadakseen tämän tiedon käyttöönsä yrittäjän on otettava käyttöön sovellus, jolla isoja tietomääriä pystyy käsittelemään.

Seppo Konttelin mukaan pienenkin yrityksen on kannattavaa seurata ainakin jollain tasolla koneen keräämää tietoa.

– Jos ajattelee, että uusi metsäkone maksaa satojatuhansia euroja, niin harvoin tuollaista tehdaslaitosta vain pystytetään jonnekin ja aletaan tekemään. Kyllähän siellä seurataan ja analysoidaan koneiden ja työntekijöiden tekemistä.

Kokeneenkin yrittäjän on vaikea nähdä esimerkiksi rungolta toiselle siirryttäessä tapahtuvaa muutaman sekunnin viivettä, joka tuhansia kertoja toistuessaan näkyy selvästi tuloksessa.

– Tällaisella järjestelmällä sen saa heti näkyviin, Kontteli sanoo.

Seuranta säästää akkua

Seurantajärjestelmiä on ollut Komatsun koneissa jo 2000-luvun alkupuolelta, jolloin ne keskittyivät itse koneen kunnon seurantaan. Vuonna 2011 lanseerattu laaja MaxiFleet-pilvipalvelu on yleistynyt Suomessa erityisesti vuoden 2015 jälkeen.

– Alussa ohjelmistot saattoivat olla joillekin vaikeakäyttöisiä. Nykyään niistä on tehty niin käyttäjälähtöisiä, että se ei ole enää ongelma, Komatsun tuotepäällikkö Seppo Kontteli sanoo.

Tuottavuuden seurannan lisäksi konedataa hyödyntävät järjestelmät säästävät myös metsäkoneen kunnossapidossa. Järjestelmä seuraa esimerkiksi koneen akun kuntoa, ja yrittäjä voi tarvittaessa kunnostaa akkua elvyttävällä laturilla. Näin akun vaihtoväliä voidaan pidentää jopa vuosilla.

– Nämä ovat jonkun mielestä ehkä pikkuasioita, mutta tällaisia nämä järjestelmät mahdollistavat paljon, Kontteli sanoo.

Etäkäyttö ratkaisee monta ongelmaa

Puunkorjuussa koneeseen tullut pienikin vika voi johtaa pitkään ja kalliiseen keskeytykseen. Nykyaikaisten tietojärjestelmien avulla monia pulmia voidaan kuitenkin ratkaista ilman paikalla käyntiä, etäkäytön avulla. Joidenkin arvioiden mukaan jopa kolmannes keskeytyksistä voidaan estää etähallinnan kautta tehtävillä korjauksilla.

– Jos esimerkiksi metsäyhtiön tiedonsiirrossa on ongelma, niin sen voi etänä korjata. Samoin jos koneen ohjelmaversiossa on joku vika, niin päivityksen voi tehdä etänä, Seppo Kontteli kertoo.

Etähallintaa voi tehdä konevalmistajan teknikko tai vaikka saman yrityksen toinen kuljettaja. Etäkäytön mahdollisuus myös laskee yksittäisen kuljettajan paineita koko järjestelmän hallinnassa.

– Kuljettajalla on esimerkiksi matalampi kynnys siirtyä vaikka kuormatraktorista harvesteriin.

Teksti: Ilkka Ritvanen/Cordial Communications