Institutionaaliset hyveet ympäristöasioiden hallinnassa: tieteellisen, paikallisen ja perinteisen tiedon integrointi Tenojoen lohipolitiikassa (DEATNU)

Tenojoen lohikannat ovat heikentyneet. Asiantilan parantamiseksi Norja ja Suomi allekirjoittivat kahdenvälisen kalastussopimuksen vuonna 2017, jolla lohen kalastuskiintiötä vähennettiin 30 prosentilla.

Vuonna 2021 Norja ja Suomi sopivat lohenkalastuksen täyskiellosta Tenon pääuomassa sekä niissä Tenojoen sivujoissa, joihin lohi nousee. Kalastuskiellolla on ollut vakavia sosiaalisia, taloudellisia ja kulttuurisia vaikutuksia paikallisyhteisöihin. Vaikka lohen suojelutarpeesta vallitsee yksimielisyys, lohipolitiikan muotoilu, toimeenpano ja vaikutukset ovat saaneet osakseen arvostelua.

Suomen Akatemian rahoittaman DEATNU-hankkeen tavoitteena on luoda kattava käsitys tilanteesta, tuottaa tietoa saamelaisen lohenkalastuksen historiasta, nykytilasta ja tulevaisuudesta sekä uudistaa lohipolitiikan tietoon pohjautuvia päätöksentekokriteerejä ja tunnistaa keinoja, joilla yhteistyötä saamelaisyhteisöjen, muiden paikallisten yhteisöjen, tutkijoiden ja hallinnon välillä voidaan parantaa lohipolitiikan suunnittelussa, päätöksenteossa ja toimeenpanossa. Tutkimus yhdistää tieteellisen, jokisaamelaisen perinteisen tiedon ja paikallisen tiedon lohipopulaatioiden ja ihmisyhteisöjen hyvinvoinnista poliittiseen päätöksentekoon.

Hanketta johtaa Luken tutkimusprofessori Juha Hiedanpää ja hankekonsortion toisena tieteellisenä osapuolena on Lapin yliopisto (professori Jarno Valkonen).