Siirry pääsisältöön

Projektin tavoitteena on 1) vähentää rikastushiekka-alueiden happamien ja metallipitoisten suotovesien valumia, 2) minimoida peitossa tarvittava moreenin määrä, 3) kehittää peittomateriaaleja, 4) saada hyötykäyttöön paikalliset kierrätysmateriaalit, kuten kompostoitu tai mädätetty jätevesiliete, purkupuusta valmistettu biohiili ja voimalaitostuhka, 5) lisätä kaivosten, kunnan ja sivuvirtojen tuottajien yhteistyötä ja 6) edistää uusien liiketoimintamahdollisuuksien syntymistä turvetuotannon tilalle.

Hankkeen toimenpiteinä kehitetään uusia peittomateriaaleja käyttämällä kierrätysmateriaaleja. Esikokeina pilotoidaan nurmen kasvua eri kasvualustaseoksilla kasvihuoneessa. Tulosten perusteella valitaan lupaavia biokiertotalouden sivuvirtoja sisältäviä kasvualustoja, joista perustetaan koeruudut kaivoksen sivukiven läjitysalueelle. Koeruuduille kylvetään nurmikasvusto. Nurmea viljellään säilörehunurmen tavoin. Se lannoitetaan niittämällä kasvusto viherlannoitukseksi. Mikäli mahdollista, nurmimassa voidaan myös biokaasuttaa ja käyttää mädäte koeruutujen lannoitteena. Kasvuston läpi suotautuvien vesien määrää ja laatua seurataan salaojaputkilla ja kokoojakaivoilla. Valmiin peittokerroksen paksuus ja sen vaihtelut määritetään joko maatutkalla tai jollain muulla sähköisellä luotausmenetelmällä (GTK). Luke analysoi peittokerroksen mikrobistoa ja seuraa kasvuston kehittymistä syksyyn 2025 asti.

Biohiilen tuotantoa kainuulaisesta purkupuusta ja puunjalostuksen sivutuotteista kokeillaan pilottimittakaavassa. Jäte/sivuvirtapohjaisen biohiilen raaka-aineiden ominaisuudet kartoitetaan ja selvitetään prosessointiin liittyvät teknologia- ja turvallisuuskysymykset. Lisäksi selvitetään raaka-aineiden saatavuus ja lainsäädännön reunaehdot (KAMK). Hankkeessa arvioidaan toiminnan kannattavuus, vaikutukset ympäristöön ja tehdään LCA (elinkaariarviointi) sekä selvitetään eri biopeittomateriaalien viranomaismääräykset.

Hankkeen tuloksena sivukiven läjitysalue on maisemoitu velvoitejälkihoitoa tasokkaammin, ja kaivosten suotovesien hallinta ja vesistöjen tila paranee. Ravinteiden ja hiilen kierto tehostuu, koska käyttöön saadaan orgaanisia sivuvirtoja (purkupuu, jätevesiliete) neitseellisten materiaalien (turve, keinolannoitteet) sijaan. Kaivokset saavat suunnitelman perustetun biopeittoalueen hoitoon hankkeen jälkeisille 3 vuodelle. Peittoratkaisujen viranomaishyväksyntä selvitetään.

Kaivosten oheen syntyy Kainuun toimijoiden välinen yhteistyökonsepti, joka tukee uutta yritystoimintaa. Hankkeen kohderyhmiä ovat kaivosteollisuus, kompostia tuottavat kuntien jätelaitokset ja biohiilen tuottajat, tuhkan tuottajat, urakoitsijat ja yrittäjät (esim. entiset turveyrittäjät), maa- ja viherrakennusyrittäjät. Välillisiä kohderyhmiä ovat eri viranomaiset, alueen asukkaat ja matkailu.