Wetland restoration for the future - Kosteikkojen kestävä ennallistaminen

Suot ja kosteikot peittävät 5–8 % maapallon maapinta-alasta. Ne ovat elintärkeitä luonnon monimuotoisuuden ja maapallon hiilivaraston kannalta, sillä kosteikot ovat sitoneet itseensä noin 225 miljardia tonnia hiiltä. Kosteana ympäristönä ne luovat otolliset olosuhteet hiilen pitkäaikaiseen varastoitumiseen, ja siksi niillä on keskeinen merkitys ilmastokriisin ratkaisussa. Kosteikkojen ennallistaminen on luontopohjainen ratkaisu kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen.

EU pyrkii vähentämään kasvihuonekaasupäästöjä vähintään 55 prosentilla vuoteen 2030 mennessä. Maankäytön näkökulmasta runsashiilisillä kosteikoilla voi olla keskeinen rooli sekä EU:n ilmastotavoitteiden että luonnon monimuotoisuusstrategian pyrkimysten saavuttamisessa.

Tiedämme kuitenkin vielä varsin vähän siitä, kuinka paljon ja miten kosteikot sitovat ja vapauttavat hiiltä, ja millaisia yhteiskunnallisia ja taloudellisia vaikutuksia niiden ennallistamisella on.

Kesäkuussa 2022 alkanut ALFAwetlands on EU:n Horizon Europen rahoitusinstrumentin rahoittama hanke, jota Luonnonvarakeskus koordinoi. Hankkeella on kaikkiaan 14 partneria eri puolilta Eurooppaa. Hankkeessa on viisi varsinaista tutkimustyöpakettia, viestintä- ja hallintotyöpakettien lisäksi.

Tavoitteena kosteikkojen ennallistaminen

ALFAwetlands hankkeen yleistavoitteena on kartoittaa kosteikkoalueet Euroopan tasolla ja ne toimenpiteet, joiden avulla kosteikkoja voidaan ennallistaa tehokkaimmin ja siten, että valitut ennallistamistoimenpiteet hillitsevät ilmastonmuutosta mahdollisimman tehokkaasti kuitenkaan vähentämättä luonnon monimuotoisuutta ja ekosysteemipalveluja.

Tietoa erityyppisten kosteikoiden sijainnista ja toimenpiteistä parannetaan mm. käyttäen kaukokartoitusmenetelmiä, mallintamalla, luoden skenaarioita ja kenttäkokeilla. Yhteiskunnallista vaikuttavuutta lisätään erilaisin kyselyin (PPGis, kansalaiskyselyt) ja kansalaisia aktivoivin yhteiskehittelymenetelmin. Oleellisen osan hanketta muodostaa ns. Living labit, joissa tehdään käytännön tason toimet kosteikoilla (kenttäkokeet, yhteiskehittely, kartoitus). Living lab kosteikot edustavat kullekin partnerille tärkeitä kosteikkotyyppejä, vaihdellen ojitetuista soista merenrantakosteikkoihin.

Suomessa tutkimus on keskittynyt ojitettuihin ravinteikkaisiin suometsiin sekä niiden ennallistamistoimenpiteisiin. Tutkimme erityisesti jatkuvapeitteisen kasvatusta, joka suometsissä nostaa pohjaveden pintaa ja tasaa vedenpinnan vaihteluita, sekä suometsien vettämistä.

Kuva: Hannu Nousiainen