Apetit pureutui ruokatuotteidensa ympäristövaikutuksiin viljelystä ja kalastuksesta alkaen yhdessä Luken kanssa
Apetitissa tiedetään Luken tekemien laskelmien perusteella, missä kohtaa arvoketjua syntyy valtaosa esimerkiksi herneen tai järvikalapuikon hiili- ja vesijalanjäljestä ja miten tuotteet vaikuttavat vesistöjen rehevöitymiseen. Tiedepohjainen tutkittu tieto auttaa vihannes- ja ruokapakasteita valmistavaa yhtiötä tunnistamaan ja pienentämään ympäristövaikutuksiaan sekä viestimään kuluttajille ja muille sidosryhmille.
Raaka-aineiden alkutuotanto kattaa tyypillisesti yli puolet elintarvikkeiden hiilijalanjäljestä. Loppu tulee tuotteen valmistamisesta, pakkaamisesta ja kuljettamista.
”Etsimme systemaattisesti kehityskohteita omassa tuotannossamme. Kun teemme investointeja, tavoittelemme kustannussäästöjen tai tehokkuuden paranemisen lisäksi myös ympäristöhyötyjä”, kertoo Apetitin viestintä- ja vastuullisuusjohtaja Sanna Väisänen.
Väisäsen mukaan Apetitissa on muun muassa vaihdettu fossiilisia polttoaineita uusiutuviin energialähteisiin ja siirrytty kaikilla tuotantolaitoksilla tuulisähköön. Pelkästään se, että kasvisten pesussa otettiin viime kesänä käyttöön harjapesurit, vähensi veden kulutusta, ja höyryäkin kuluu nyt entistä vähemmän pesua seuraavassa vaiheessa, höyrykuorinnassa.
”Meillä on paljon tietoa tuotannostamme kokonaisuutena, mutta halusimme lisäksi selvittää, missä vaiheessa arvoketjua kunkin tuotteen merkittävimmät ilmasto- ja ympäristövaikutukset syntyvät. Tiesimme, että Luke on tehnyt paljon tämän tyyppistä tutkimusta, ja heillä on vahva ymmärrys alkutuotannosta, joten oli luontevaa tilata laskenta heiltä.”
Laskennan kohteiksi valittiin hiili- ja vesijalanjäljet sekä rehevöitymisvaikutukset kotimaisten pakasteherneiden, keittokasvisten sekä järvikalapuikkojen ja -pihvien arvoketjuissa.
Kattava viljelytietopankki asiantuntijoiden tukena
Luken tutkijan Frans Silveniuksen mukaan lähtökohta laskennalla oli erinomainen. Apetit hankkii herneet ja juurekset sopimusviljelijöiltään, jotka seuraavat Apetitin määrittelemiä viljelymenetelmiä ja raportoivat työvaiheet jäljitettävyyden ja tuoteturvallisuuden varmistamiseksi.
”Meillä on erittäin kattava ja ainutlaatuinen tietopankki avomaakasvien viljelystä alkaen maaperästä, lannoittamisesta ja kasvinsuojeluaineiden käytöstä sekä muista pellolla tehtävistä toimenpiteistä”, Väisänen sanoo.
Tietopankin ohella Apetit tarjosi Luken tueksi tiimin, jossa oli niin hankinnan, tuotannon kuin pakkaamisenkin asiantuntijoita.
”Apetitin vahva sitoutuminen projektiin ja vankka asiantuntemus tekivät tutkimuksen toteuttamisesta sujuvaa ja mukavaa”, Silvenius sanoo.
”Osallistumalla tutkimukseen aktiivisesti saimme mahdollisuuden oppia lisää ja ymmärtää, miten asiat vaikuttavat toisiinsa”, Väisänen sanoo.
Järvikalan käyttö vähentää rehevöitymistä
Järvikalan osalta Apetitin tuntuma alkutuotantoon oli viljelyä etäisempi. Siksi Luken asiantuntijat haastattelivat kalastajia muun muassa polttoaineen kulutuksesta ja kalasaaliiden koosta sekä kalapuikoissa käytettävien särkien osuudesta. Tutkijat selvittivät lisäksi muiden raaka-aineiden, kuten kerman, juuston ja kikhernejauhojen, vaikutuksia ulkopuolisista tietolähteistä.
Kalastuksen ja kalan käsittelyn osuus järvikalapuikkojen hiilijalanjäljestä jäi 12 prosenttiin, kun taas muut raaka-aineet vaikuttivat 49 prosentin verran.
”Meille oli myönteinen yllätys, että järvikalapuikkojen rehevöittävä vaikutus on negatiivinen. Järvikalapuikkoja syömällä voi siis poistaa vesistöstä levää kasvattavia ravinteita. Muun muassa tätä olemme tuoneet aktiivisesti esille viestinnässämme”, Väisänen kertoo. Apetit on koostanut kaikista tutkimustuloksista yksityiskohtaisen ja havainnollisen raportin omille verkkosivuilleen.
Kasvisten osalta Väisänen pitää tuloksia pitkälti odotettuina. Viljely tuottaa 52 prosenttia pakasteherneen hiilijalanjäljestä, kun taas keittokasvisten kohdalla viljelyn osuus on vain 15 prosenttia. Tämä johtuu eroista niin luontaisissa satotasoissa, viljelyssä kuin kasvisten käsittelyssäkin. Siinä vaiheessa, kun herneet ja keittokasvikset on saatu pakkauksiinsa, niiden hiilijalanjäljet ovat jokseenkin tasoissa. Pakkausten osuus on kymmenen prosentin luokkaa.
"Luke on tutkinut paljon ruokaketjujen ympäristövaikutuksia, ja heillä on vahva ymmärrys ja kokemus alkutuotannosta, joten oli luontevaa tilata laskenta heiltä. Osallistumalla tutkimukseen aktiivisesti saimme mahdollisuuden oppia lisää ja ymmärtää, miten asiat vaikuttavat toisiinsa.” – Viestintä- ja vastuullisuusjohtaja Sanna Väisänen, Apetit
Hyvä perusta jatkolaskelmille – rypsiöljyn vuoro
Kun herneet, keittokasvikset ja kalatuotteet oli tutkittu ja tulokset raportoitu, Apetit tilasi Lukelta vielä laskelmat rypsiöljyn hiilijalanjäljestä.
”Nyt meillä on todella kattava kuva valituista tuotteista, ja ne edustavat hyvin kaikkia tuotteitamme. Varmasti jossain vaiheessa elintarvikkeiden ympäristövaikutuksista aletaan kertoa samalla tavalla kuin ravintoarvoista. Silloin meillä on hyvät valmiudet jatkaa laskentaa. Olemme tehneet paljon työtä jo ennakkoon”, Väisänen sanoo.
Mitä tehtiin?
Asiakas: Vihannes- ja ruokapakasteita sekä kasviöljyjä valmistava Apetit
Tarve: Apetit halusi selvittää tuotteidensa vaikutukset ilmastoon ja muuhun ympäristöön ja tunnistaa, missä kohtaa arvoketjua vaikutukset syntyvät.
Ratkaisu: Apetit tilasi Lukelta laskennan, joka keskittyi päätuotteiden ympäristövaikutuksiin. Luke laski tuotteille hiilijalanjäljen, vesijalanjäljen sekä rehevöitymisvaikutuksen ottaen huomioon tuotteiden koko arvoketjun yksityiskohtaisesti alkutuotannosta alkaen.
Vaikuttavuus: Apetit hyödyntää laskentatuloksia kehittäessään tuotantoaan sekä raaka-aineiden hankintaa. Lisäksi se jakaa niitä havainnollisessa muodossa kuluttajille.
Rahoitus: 100 % Apetit
