Metsäteollisuuden puunkäyttö -tilaston laatuseloste

Tilaston tuottaja: Luonnonvarakeskus 1.1.2015 lähtien. Aikaisemmin tilaston tuotannosta on vastannut Metsäntutkimuslaitos (Metla).

Tilaston laadintaperuste: Tilaston tuottaminen perustuu lakiin Luonnonvarakeskuksesta (561/2014), lakiin ruoka- ja luonnonvaratilastoista (562/2014) sekä tilastolakiin (280/2004).

Tilaston rahoituspohja: Tilaston tuottaminen rahoitetaan Luonnonvarakeskuksen varoista.

1. Tilastotietojen relevanssi

1.1.  Tietosisältö ja käyttötarkoitus

Metsäteollisuuden puunkäyttötilasto kattaa vuositiedot Suomessa metsäteollisuustuotteiden raaka-aineena käytetystä koti- ja ulkomaisesta raakapuusta sekä metsäteollisuuden sivutuotteista ja jätepuusta (sahahake ja puru). Tiedot ilmoitetaan puutavaralajeittain, alkuperittäin, maakunnittain (vuoteen 2014 asti Suomen metsäkeskuksen toimialuejaolla) sekä metsäteollisuuden toimialoittain. Vuodesta 2015 alkaen maakunnittaiset tiedot esitetään tietosuojan vuoksi ilman raakapuun alkuperäjakoa. Tietoja käytetään metsäteollisuuden puun käytön seurannassa sekä yhdessä puun energiakäytön tietojen kanssa puun kokonaiskäytön seurannassa.

1.2. Käsitteet ja luokitukset

Raakapuu on metsästä hakattua, teollisesti käsittelemätöntä runkopuuta, joka on joko kotimaista tai tuontipuuta. Raakapuulajit (puutavaralajit) jaetaan puutavaran mitta- ja laatuvaatimuksien perusteella tukki- ja kuitupuuksi. Kuitupuuksi luetaan myös tukkipuun mitta- ja laatuvaatimukset alittavat pikkutukit ja parrunaiheet. Lisäksi metsäteollisuus käyttää tuontihaketta ja -purua, joka on ulkomailta tuotua raakapuuksi luokiteltua pääosin haketettua puuta. Tuontihake voi sisältää myös ulkomaista jätepuuta (esim. puutuoteteollisuuden haketta ja purua), joka tulee Suomessa kuitenkin ensikertaiseen käyttöön.

Metsäteollisuuden käyttämä sahahake ja puru (sahan- ja kutterinpuru) ovat puutuoteteollisuudessa syntyvää sivutuotepuuta, joita hyödynnetään puumassojen, lastu- ja kuitulevyjen sekä puupellettien valmistuksessa. Sahahakkeen ja purun alkuperää ei pystytä tilastomaan erikseen, minkä vuoksi ne luokitellaan kotimaiseksi puuksi. Sahahaketta ja purua (puun toiskertainen käyttö) ei tilastossa lasketa yhteen raakapuun (puun ensikertainen käyttö) kanssa. Puun toiskertaisessa käytössä raakapuu hyödynnetään uudelleen, ja nämä määrät ovat jo aiemmin sisältyneet raakapuun käyttölukuihin.

Raakapuun käyttö esitetään kuorellisina kiintokuutiometreinä. Metsäteollisuuden käyttämän sahahakkeen ja purun määrä tilastoidaan kiintokuutiometreinä käyttöilmoitusten mukaisissa kuoriasteissa.

Metsäteollisuuden käyttämän puun määrät esitetään toimialoittain, joiden nimikkeet kuvaavat millaisesta puunjalostustoiminnasta on kyse. Lisätäsmennyksinä esitetään seuraavaa:

• Sahateollisuus jaetaan suuriin ja keskisuuriin sahoihin sekä piensahoihin. Edelliset ovat isoja, vuosittain yli 10 000 m³ raakapuuta käyttäviä ja yleensä järjestäytyneitä sahoja. Tiedot niiden puunkäyttömääristä tilastoidaan vuosittain. Piensahat ovat lukumääräisesti suuri joukko sahateollisuusyrityksiä, joiden vuotuinen raakapuun käyttö on enintään 10 000 m³. Piensahoihin kuuluvat pienet paikalliset myyntisahat, maatilojen kotitarvesirkkelit ja sahauspalveluja myyvät vuokra- eli rahtisahat.
• Vaneriteollisuus kattaa vanerin ja viilun valmistukseen menneen puun
• Mekaaniseen metsäteollisuuteen kuuluu hiokkeen ja hierteen valmistukseen mennyt puuaines
• Vuodesta 2013 alkaen toimiala ’Muu’ kattaa lastu- ja kuitulevyjen, pylväiden, hirsirakennusten sekä puupellettien valmistukseen käytetyn puun. Tätä aikaisemmin pylväiden ja hirsirakennusten valmistus sisältyi toimialaan ’Muu puutuoteteollisuus’ ja lastu- ja kuitulevyteollisuus ilmoitettiin omana toimialanaan. Muutoksen syynä on tietojen toimittajien vähäisestä lukumäärästä johtuva salaustarve.

1.3. Tutkimuskohde ja tiedonantajat

Metsäteollisuuden puunkäyttömäärät perustuvat Metsäteollisuus ry:n jäsenyrityksiltään keräämiin aineistoihin, joita Luonnonvarakeskus täydentää puutuoteteollisuuden osalta. Tilasto kattaa kaikkiaan noin 160 yritystä tai niiden toimipaikkaa. Tiedot kerätään kalenterivuosittain. Piensahojen puunkäyttömäärät on selvitetty erillisin otantatutkimuksin, joista viimeisin on tehty Metsäntutkimuslaitoksessa vuosia 2008–2010 koskien. Suomessa toimi tällöin noin 1 200 piensahaa. Erillisselvityksellä kerätyt tiedot pysyvät tilastoissa muuttumattomina aina seuraavaan tutkimukseen saakka.

1.4. Käyttäjien näkökulmien huomiointi

Tilaston käyttäjiltä kerätään palautetta tilastotuotantoa käsittelevien kokousten, kirjallisten kommentointipyyntöjen sekä asiakastyytyväisyyskyselyiden yhteydessä. Palautetta saadaan myös suorina yhteydenottoina. Saatua palautetta seurataan ja se otetaan huomioon tilastoa kehitettäessä.

2. Tietojen tarkkuus ja luotettavuus

2.1 Tilaston tutkimusmenetelmä

Metsäteollisuus ry:n jäsenyritysten tiedot saadaan maakunnittain ja toimialoittain koostettuina Metsäteollisuus ry:stä. Aineistossa ei esitetä yritys- eikä toimipaikkakohtaisia puunkäyttömääriä, mutta se sisältää luettelon mukana olevista teollisuuslaitoksista. Muiden metsäteollisuusyritysten tiedot Luonnonvarakeskus kerää suoraan näiltä toimijoilta. Puupellettien valmistukseen käytetyn raaka-aineen määrä arvioidaan eri tuottajien puupellettituotantoon perustuen.

2.2 Tilaston luotettavuuteen vaikuttavia tekijöitä

Puunkäyttö tiedustellaan metsäteollisuusyrityksiltä kattavasti. Otantatutkimuksin selvitettäviksi jää piensahojen puunkäyttö, joka kattaa vain yhden prosentin metsäteollisuuden kotimaisen raakapuun käytöstä.

2.3. Virheiden oikaisumenettelyt

Tilastossa havaitut virheet pyritään korjaamaan mahdollisimman nopeasti ja korjatut tiedot julkaistaan tilaston kotisivulla.

3. Tietojen ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus

Tilastovuotta (kalenterivuosi) koskevat tiedot kerätään aina seuraavan vuoden alkupuoliskolla ja julkaistaan saman vuoden alkupuolella Luonnonvarakeskuksen tilastojen julkistamiskalenterissa esitettynä ajankohtana.

4. Tilastojen yhtenäisyys ja vertailukelpoisuus

Tilaston perusjoukko kattaa kaikki merkittävät raakapuuta tuotantotoimintaansa käyttävät yritykset. Kunakin vuonna saatuja tietoja verrataan aina alueittain, toimialoittain ja puutavaralajeittain ja mahdollisuuksien mukaan yrityksittäin/toimipaikoittain edellisvuonna saatuihin tietoihin. Mikäli aineistoissa esiintyy merkittäviä eroja, selvitetään vaihtelun syy.

Puunkäyttötilastojen yhteensopivuutta hakkuutilastoihin, puun tuontitilastoihin ja metsäteollisuuden tuotantotilastoihin seurataan. Tehdyn selvityksen mukaan metsäteollisuuden raakapuun käyttötiedot erosivat raakapuun laskennallisesta kulutuksesta (hakkuut+tuonti-vienti) vuosina 2014–2018 (5 vuoden keskiarvo) keskimäärin vain kaksi prosenttia.

Vuosien 1989–1995 puunkäyttötiedot on alun perin esitetty vanhemmalla metsälautakuntajaolla. Tiedot on jälkeenpäin laskettu uudestaan Suomen metsäkeskuksen toimialuejaotuksella (tilanne 2014) kuntakohtaisesta aineistosta.

Vuotta 1989 aiemmat puunkäyttötiedot on koostettu jo valmiiksi pyöristetyistä luvuista, mistä johtuen sarake- tai rivisummat eivät ole aina täysin yhteneväiset taulukoissa esitettyjen summalukujen kanssa.

Tilastotaulukoissa esiintyvät 1860-luvulta alkavat varhaisimmat aikasarjat perustuvat Heikki J. Kunnaksen teokseen Metsätaloustuotanto Suomessa 1860–1965 (Kasvututkimuksia IV, Suomen Pankki, 1973) ja siihen liittyviin Metlan selvityksiin. Metla on myös tehnyt valtakunnallisia puunkäyttötutkimuksia vuodesta 1927 alkaen. Vuosittaisia puunkäyttötilastoja Metla on julkaissut 1960-luvun alkupuolelta lähtien Folia Forestalia -sarjassa ja 1990-luvulla Metsätilastotiedote-sarjassa.

Tilasto ei sisällä vientiin mennyttä puuta, jonka tiedot esitetään Luonnonvarakeskuksen tilastotietokannan Metsäteollisuuden ulkomaankauppa -osiossa. Energiakäyttöön menneen puun tiedot esitetään tietokannan Puun energiakäyttö -osiossa.

Mikäli jonkun muuttujan osalta tilastossa ei ole mitään ilmoitettavaa, on se esitetty tilaston tietokannassa kaksoispisteellä (..).  Samaa merkintätapaa on käytetty myös niissä tapauksissa, kun tieto on salassa pidettävä, epälooginen esitettäväksi tai jos tietoa ei ole saatu. Laskenta- ja tulostusteknisistä syistä on taulukossa ’Metsäteollisuuden puunkäyttö toimialoittain’ jouduttu poikkeuksellisesti käyttämään viivaa (-) samassa tarkoituksessa.

5. Tietojen saatavuus ja selkeys

Tilasto julkaistaan vuosittain julkistamiskalenterissa ilmoitettuna ajankohtana Luonnonvarakeskuksen verkkopalvelussa.  Tiedot ovat saatavilla myös Luonnonvarakeskuksen tilastotietokannasta.