Maatalouden typpitaloutta tehostetaan ja lannoitepulaa selätetään monipuolisilla menetelmillä
Muutokset maailmantilanteessa johtivat vuoden 2022 keväästä alkaen mineraalilannoitteiden hinnan merkittävään nousuun ja vaikeuttaneet typpilannoitteiden ja niiden raaka-aineiden maahantuontia. Luke kokosi alkukesällä 2022 julkaisemaansa synteesiraporttiin vaihtoehtoja ja ratkaisuja maatalouden typpihaasteeseen.
Raportin pohjalta Lukessa järjestettiin pyöreän pöydän keskustelutilaisuus keskeisten sidosryhmien edustajien kanssa ja laadittiin yhteinen asiantuntijalausunto parlamentaariselle maatalouden tulos- ja kehitysnäkymien arviointiryhmälle. Tieteellistä näkyvyyttä aiheelle saatiin tammikuussa 2023 järjestetyillä Maaperätieteen päivillä.
Huoltovarmuuteen ehdotetaan parannuskeinoja
Suomen pelloille käytetystä kokonaistypestä yli 60 prosenttia on tullut mineraalilannoitteista, joita käytetään kaikille viljelykasveille tavanomaisessa viljelyssä. Noin 30 prosenttia kokonaistypestä on puolestaan peräisin tuotantoeläinten lannasta. Suomessa sijaitsevan typpilannoiteteollisuuden tuontiriippuvuus ammoniakista on huomattava haaste typen huoltovarmuudelle.
Lyhyellä aikavälillä pääosin Venäjältä tullut ammoniakin tuonti pyritään korvaamaan tuonnilla muilta markkinoilta. Sidosryhmäkeskusteluissa korostui tarve lisätä omavaraisuutta Suomessa ja EU-alueella. Omavaraisuutta turvattaisiin kasvattamalla biokaasun tuotantomäärää, jolloin siitä puhdistettua biometaania voitaisiin hyödyntää ammoniakin valmistuksessa. Pidemmällä aikavälillä tulisi suuntautua enemmän elektrolyysillä valmistettuun vetyyn perustuvaan ammoniakin tuotantoon, johon voidaan hyödyntää kasvavassa määrin esim. tuuli- ja aurinkovoimaa.
Ratkaisuja typpipulaan viljelymenetelmien ja kiertotalouden kautta
Maatalouden riippuvuutta mineraalilannoitetypen käytöstä voidaan vähentää lisäämällä palkokasvien, kuten herneen, pavun ja apilan viljelyä.
Jos palkokasvien viljelyn kaikki mahdollisuudet käytettäisiin täysimääräisesti tavanomaisten tilojen kivennäismailla, vähenisi teollisesti valmistetun typen tarve Suomessa noin 60 prosenttia.” kertoo erikoistutkija Hannu Känkänen.
Käytännössä palkokasvien viljelymäärien mittava kasvattaminen edellyttäisi kuitenkin niiden taudinkestävyyden parantamista, kylvösiementen parempaa saatavuutta sekä uusien käyttömuotojen kehittelyä. Typen käyttöä on myös syytä tehostaa täsmäviljelyllä, jossa lannoitteita voidaan annostella paikkakohtaisesti kasvuolosuhteiden määritykseen perustuen.
Mineraalilannoitteille vaihtoehtoisena typen lähteenä käytetään kotieläinten lantaa ja orgaanisia kierrätyslannoitevalmisteita. Esimerkiksi maatalouden kasvibiomassoista ja teollisuuden sivuvirroista on mahdollista saada lisäravinteita kiertoon. Lannan ja orgaanisten lannoitevalmisteiden liukoinen typpi toimii hyvin nurmen ja viljan typenlähteenä, mutta niiden kuljetukseen ja varastointiin liittyy vielä haasteita korkean vesipitoisuuden ja typen haihtumisen vuoksi.
Käyttöön pitäisikin ottaa erilaisia prosessointitekniikoita sekä lisätä hyviä varastointi- ja levityskäytäntöjä. Sidosryhmäkeskusteluissa korostui myös tarve yhdyskuntien jätevesien tehokkaampaan typen talteenottoon.
