Kauran geenien salaisuus on selvitetty – tutkimusryhmän työ mahdollistaa entistä parempien kauralajikkeiden jalostamisen

Suomi on kauran suurvalta. Kuulumme maailman viiden suurimman tuottajamaan joukkoon ja olemme yksi johtavista viljan viejistä. Liha- ja maitotuotteiden kasvipohjaisten vaihtoehtojen kehitys on tehnyt kaurasta entistä keskeisemmän raaka-aineen Suomen elintarviketeollisuudessa. Muuttuvassa ilmastossa sään- ja taudinkestävien kauralajikkeiden jalostus on välttämätöntä, ja tuo työ alkaa kauran geenien ja genomien purkamisesta. 

Kansainvälinen tutkimusryhmä on onnistunut luomaan kauran geneettisen kartan eli pangenomin ja pantranskriptomin, joka kertoo, milloin ja missä kauran geenit ovat aktiivisia kasvin eri osissa. Läpimurto auttaa ymmärtämään, mitkä geenit ovat tärkeitä sadon, sopeutumisen ja terveyden kannalta, ja siitä on merkittävää hyötyä kauran jalostustyössä. Kauran perimän eli genomin ymmärtäminen on ollut tähän asti vaikeaa, sillä se on poikkeuksellisen suuri ja monimutkainen. 

Kansainvälinen tutkimusryhmä sekvensoi ja analysoi genomin 33 kauralinjasta, jotka sisälsivät sekä viljeltyjä lajikkeita että niiden villisukulaisia. Pantranskriptomin, geenien atlaksen, luomiseksi tutkijat tarkastelivat geenien ilmentymistä kuudessa kudoksessa ja kehitysvaiheessa 23:lla näistä kauralinjoista. Tätä varten käytettiin huippuluokan sekvensointiteknologioita. 

Uusin tutkimus mahdollistaa tämän perinteisen viljelykasvin uudistamisen vastaamaan nykyaikaisiin tarpeisiin ja muuttuviin kasvuolosuhteisiin. Kauran genomien ja transkriptomien avaaminen auttaa kehittämään lajikkeita, jotka kestävät paremmin ilmastonmuutosta ja kasvitauteja. Tämä läpimurto avaa kauralle tien entistä laajempaan ja innovatiivisempaan käyttöön tulevaisuudessa. 

PanOat-konsortiota johti saksalainen IPK Leibniz -instituutti, ja Luke toimi keskeisenä osana kansainvälistä tutkimusryhmää koordinoiden ja johtaen kaikkien yhteistyökumppaneiden kattavaa transkriptomityötä.