Varttamalla jalostushyödyt metsätalouden hyödyiksi

Varttamisessa vanhan puun latvasta otettu oksa liitetään kasvamaan nuoren siementaimen pääversoon. Hyvien ominaisuuksiensa perusteella valittu puu saadaan näin monistettua perimältään samanlaisiksi kopioiksi, vartteiksi.

Omenapuiden ja monien koristekasvien lajikkeiden taimet ovat tunnetusti vartteita, mutta varttamista tarvitaan myös metsäpuidemme jalostuksessa ja jalostetun siemenen tuotannossa. Siementaimiin nähden vartteiden etuna on se, että niiden siementuotanto alkaa aikaisemmin, koska varte on fysiologisesti vanhempi kuin vastaavan kokoinen siemensyntyinen puu. Lisäksi perinnöllisesti erinomaisiksi tiedettyjen puuyksilöiden monistaminen vartteina mahdollistaa, että niiden siementä voidaan tuottaa suuria määriä metsänuudistamisen tarpeisiin.

Havupuiden varttamisen salat tuli suomalaisille opettamaan herra Jansson Ruotsin metsänjalostusyhdistyksestä 1940-luvun lopulla. Saatuja oppeja ryhdyttiin soveltamaan toden teolla 1960-luvulla. Haapastensyrjän jalostuskeskuksessa Lopella tehtiin kymmenen vuoden kuluessa kaksi miljoonaa vartetta tuhansista luonnosta valituista pluspuista. Urakan valmistuttua Suomeen oli perustettu männyn ja kuusen siemenviljelyksiä yhteensä 3300 hehtaaria. Siemenviljelykset ovat peltomaille harvaan asentoon perustettuja siementuotantometsiköitä, joissa hyvien puiden vartteet risteytyvät keskenään ja tuottavat jalostettua siementä metsänviljelyyn.

Luonnonvarakeskus on nykyään ainoa havupuiden massavarttamisen alusta loppuun hallitseva toimija Suomessa. MMM:n valtakunnallisessa siemenviljelyohjelmassa Luken tehtävänä on vartteiden tuottaminen uusille korkeamman jalostusasteen (nk. 1,5-polven) valiosiemenviljelyksille, jotka perustetaan parhaiden jälkeläistestattujen pluspuiden vartteilla. Varttamisessa on siten kyse metsäpuiden siemenhuollon ydintoiminnosta, jolla varmistetaan jalostetun siemenen jatkuva saatavuus niin metsätaimitarhoille kuin männyn metsäkylvöihin.

Metsäpuiden varttaminen on käsityötä, jossa hyvän tuloksen saavuttaminen vaatii erityistä huolellisuutta. Varttamisen ammattitaitoa on ylläpidetty Luken Haapastensyrjän toimipaikassa läpi vuosikymmenten. Uusien siemenviljelysten viljavampien maapohjien ja parantuneen hoidon ansiosta siementuotantoa varten riittää selvästi aiempaa pienempi pinta-ala. Siitä huolimatta Luke tuottaa vuosittain noin 10 000–15 000 vartetta metsäpuiden siementuotantoyrityksille ja omaan käyttöönsä metsänjalostuksen tarpeisiin.

Luken vartetuotanto mahdollistaa metsäpuiden jalostetun siemenen jatkuvan saatavuuden ja siten metsien uudistamisen tuottavalla ja laadukkaalla metsänviljelyaineistolla

Istutuskelpoisen vartteen tuottamiseen asiakkaalle kuluu neljästä seitsemään vuotta. Työhön sisältyy varttamisen lisäksi perusrunkojen kasvatus, vartettavien puiden valinta ja vartteiden hoito. Männyn ja kuusen lisäksi varttajien käsissä syntyy pienessä mitassa myös lehtikuusen, rauduskoivun, tervalepän ja tammen vartteita.

Varttamismenetelmä ei ole aikojen saatossa muuttunut, vartettava aineisto sitä vastoin on. Uusille siemenviljelyksille hyväksytään vanhemmiksi vain tiukoin kriteerein valittuja parhaita pluspuita. Havupuiden valiosiemenviljelysten vartteista kerätty siemen antaa metsikön kiertoaikana noin viidenneksen parannuksen puuntuotoksessa verrattuna valikoimattomaan "maatiaissiemeneen”. Myös puiden laatuominaisuuksissa on saavutettu selkeitä parannuksia.

Jalostustyön tulokset siirtyvät tehokkaasti käytäntöön, sillä jalostettu viljelyaineisto on metsänomistajien suosiossa. Viime vuonna taimitarhoilla tuotetuista yli 150 miljoonasta metsäpuun taimesta ennätykselliset yli 90 % oli kasvatettu jalostetusta siemenestä. Metsänjalostustyön tulosten siirtyminen käytäntöön näin laajasti ei olisi mahdollista ilman vartetuotantoa. Luken pitkäjänteinen osallistuminen siemenviljelysten perustamiseen jalostetuilla vartteilla varmistaa sen, että suomalaisten metsänomistajien käytettävissä on eurooppalaisittain korkealaatuista, 1,5-polven ja tulevaisuudessa myös 2. polven siemenviljelyksissä tuotettua metsänviljelyaineistoa.