Tutustumisretki kahdelle erilaiselle suolle – ALFAwetlandsin tutkimusta tutuksi

ALFAwetlands järjesti tutustumisretken hankkeen Living Lab -kohteeseen syyskuun alussa osana IBRFA 2023-konferenssia. Retki suuntautui Etelä-Suomeen, jossa sijaitsevat Suomen vanhimmat ja syvimmät suot.  

Ohjelmaan sisältyi vierailu kahteen kohteeseen: Lettosuolle ja Tervalamminsuolle, jotka sijaitsevat kävelymatkan päässä toisistaan. Retkellä oli mukana reilu neljäkymmentä osallistujaa mm. Suomesta, Pohjoismaista sekä Baltian maista. Heitä opastivat Jyrki Jauhiainen Luonnonvarakeskuksesta, Mika Korkiakoski Ilmatieteen laitokselta sekä Kari Minkkinen Helsingin yliopistosta.

Lettosuo sijaitsee Tammelan kunnassa ja se on metsätalousojitettu kuusivaltainen suo. Suota ojitettiin käsin kaivamalla todennäköisesti jo 1930-luvulla ja myöhemmin tehokkaammilla keinoilla. Suota myös lannoitettiin fosforilla ja kaliumilla 1970-luvun alussa. Lettosuolla tutustuttiin paikan ojitushistoriaan ja uudistamistoimiin sekä erilaisiin koeasetelmiin ja metsänkäsittelytapoihin.  

Lettosuolla on tutkittu vuotuista sään vaikutusta kasvihuonepäästöihin vuodesta 2009 lähtien. Vuonna 2016 tehtiin kaksi hakkuukäsittelyä: avohakkuu ja ylispuuharvennus. Avohakkuulle istutettiin kuusen taimia vuonna 2017. Alueella on mitattu näiden metsänhoitokeinojen vaikutusta kasvihuonekaasuvirtoihin ja hiilivarastoihin. Jatkuvapeitteistä metsänhoitoa tutkitaan nyt kestävämpänä vaihtoehtona perinteisimmille ojitus- ja hakkuukäytännöille. Tämän lisäksi retkellä käytiin keskustelua avohakkuun ja osittaishakkuun vaikutuksista hiilitaseeseen sekä puuston kehitykseen.

Tervalamminsuo on puolestaan karu keidassuo, jonka reunat ovat kuusivaltaisia korpia. Suon keskusta on luokiteltu sadevedenvaraiseksi rämeeksi eli siellä turvekerros on paksu. Tämän takia kasvillisuuden on selviydyttävä vähäravinteissä oloissa eivätkä puut siksi kasva siellä hyvin. Vanhimmat kääpiömännyt voivat olla useita satoja vuosia vanhoja. Osa Tervalamminsuon kuusivaltaisista laiteista ojitettiin metsätalouden vuoksi 1960- ja 1970-luvuilla. Osa alueesta ennallistettiin 2000-luvun alussa. Hiilikaasumittaukset aloitettiin Tervalamminsuolla vuonna 2012. Kohteessa osallistujat tutustuivat boreaalisen karun suon tyypilliseen kasvillisuuteen ja sen kasvihuonekaasujen vaihtoon sekä ennallistettuun korpeen.  

Kosteikkojen kestävä ennallistaminen - ALFAwetlands

ALFAwetlands on EU:n rahoittama Horizon Europe -hanke. ALFAwetlands-hankkeen yleistavoitteena on kartoittaa kosteikkoalueet Euroopan tasolla ja ne toimenpiteet, joiden avulla kosteikkoja voidaan ennallistaa tehokkaimmin ja siten, että valitut ennallistamistoimenpiteet hillitsevät ilmastonmuutosta mahdollisimman tehokkaasti kuitenkaan vähentämättä luonnon monimuotoisuutta ja ekosysteemipalveluja sekä ovat sosiaalisesti oikeudenmukaisia ja palkitsevia.  

Hankkeen Living Labit, joiden yksi kohdealue on Lettosuo, tukevat ekologisten, ympäristöön liittyvien, taloudellisten ja sosiaalisten kysymysten monitieteistä tutkimusta paikallisella tasolla. Mallien avulla tutkitaan, miten laajamittaiset kosteikkojen ennallistamisvaihtoehdot voivat vaikuttaa luonnon monimuotoisuuteen ja ekosysteemipalveluiden tarjontaan. Tämän lisäksi hanke tutkii muutoksia ekosysteemipalveluissa, joilla on vaikutus ilmastonmuutoksen hillitsemiseen ja luonnon monimuotoisuuteen sekä arvioi kosteikkojen ennallistamisen sosioekonomisia vaikutuksia paikalliselta tasolta EU:n laajuisesti.

ALFAwetlands-hankkeen odotetut vaikutukset:

• mahdollistaa tarkempi kasvihuonekaasupäästöjen raportointi LULUCF-sektorilla.
• antaa viranomaisille, eri toimijoille ja poliittisille päättäjille keinoja suunnitella tarkempia ja tehokkaampia kosteikkostrategioita ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja luonnon monimuotoisuuden edistämiseksi.
• lisätä kosteikkojen ennallistamisen käyttöä kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiskeinona.
• tunnistaa Euroopan kosteikkojen onnistuneimmat ennallistamistoimenpiteet, joita voivat olla täyden vettämisen ja talouskäytöstä poistumisen sijaan esimerkiksi suometsien jatkuvapeitteinen kasvatus tai suopeltojen kosteikkoviljely.
• analysoida EU:n laajuisia maankäytön kasvihuonekaasupäästöjen hillitsemisvaihtoehtoja, kosteikkojen ennallistaminen mukaan luettuna, eri ilmastonmuutosskenaarioissa.
• edistää EU-politiikan täytäntöönpanoa, jolla tuetaan ilmastonmuutokseen sopeutumista ja sen hillitsemistä sekä luonnon monimuotoisuutta.