Satoarvio kertoo peltokasvisadon riittävyydestä

Yhteensä 2,8 miljardia kiloa viljaa, mikä tarkoittaa 538 kiloa jokaista suomalaista kohti. Siinä ydinluvut Suomen pelloilta tänä syksynä korjattavasta sadosta. Luvut ovat totta kai arvioita, mutta parhaita sellaisia. Viljasatoarvio on sekä odotettu että parjattu tilasto.

Viime perjantaina 27.8.2021 julkaistiin Luken satoarvio. Se tehtiin hyvässä yhteistyössä eripuolilla Suomea pellolla havaintoja tehneiden ProAgrian asiantuntijoiden kanssa. Laskemamme luvut kertovat muun muassa tulevan talven ruisleivän riittävyydestä. Niiden mukaan sato kattaa tarpeestamme kolme neljännestä. Niukin ohrasato sitten 1970-luvun taas kertoo sen, että kotieläintiloilla on niukkuutta ohrarehusta. Vehnä ja kaura ovat myös tärkeitä rehuviljoja, joten niiden osuus voi rehuna kasvaa.

Viljasato korjataan kerran vuodessa ja sen riittävyyttä tarkastellaan seuraavan vuoden satoon saakka. Käytännössä Viljatase-tilasto on työkalu tähän tarkasteluun. Yksinkertaisimmillaan tarkastelun voi tehdä vertaamalla korjattua satomäärää edellisvuonna käytettyyn satomäärään. Ruis on viljoista helpoin tapaus tähän tarkasteluun, sen käyttö rajoittuu Suomessa lähes kokonaan ruisleipään. Toki uutta satoa varten tulee varata kylvösiemen.

Tilaston periaate, kaikille sama tieto yhtä aikaa, ei jätä tilaa jossittelulle tai arvailuille.

Syksyllä 2019 Suomen ruissato oli suurin 30 vuoteen. Sato oli niin suuri, että laskennallisesti se riittää kotimaiseen käyttöön kahdeksi vuodeksi. Tilastot kertovat, että Suomessa ruista on varastoissa vielä runsaasti ja tämän syksyn niukasta ruissadosta huolimatta todennäköisesti voimme syödä täysin kotimaista ruisleipää aina ensi syksyn satoon asti.

Satoarvion julkaiseminen saa joka vuosi myös arvostelua. Totta on, että sato tiedetään vasta sitten, kun se on korjattu ja varastoitu. Miksi sitten arvio tehdään? Sitä ei tehdä viljelijän kiusaksi, alentamaan hintoja. Tilaston periaate, kaikille sama tieto yhtä aikaa, ei jätä tilaa jossittelulle tai arvailuille.

Satoarvion arvo rakentuu mielestäni ainakin kolmesta seikassa: yhteiskuntamme perusrakenteiden toimivuudesta, toimijoiden yhteistyöstä ja suomalaisuudesta osana koko maailmaa. Ruuan riittävyydestä huolehtimiseen riittää henkilökohtaisella tasolla lähikaupassa vierailu. Suomen kansakunnan tasolla ruuan riittävyydestä huolehtii moni ihminen kaikkien meidän puolestamme. Toinen tekijä piilee mielestäni yhteistyössä. Sen sijaan, että jokainen ketjun osapuoli katsoisi vain omaan napaansa, on kaikkien ketjuun osallistujien etu, että ketju toimii jouhevasti, ilman pysähdyksiä, pyörii kuin rasvattu. Kolmas näkökulma on laajin. Senkin perimmäinen tarkoitus on huolehtia ruuan saatavuudesta. Siihen liittyy myös Lukelle tilastovelvoitteita. Eurostat on Euroopan tilastoviranomainen, joka saa myös Suomesta arvion tärkeimpien peltokasviemme sadon määrästä jo elokuussa.

Sivun yläreunan kuva: Anneli Partala.