Pelastetut-taulu kuvaa Pelson vankilatilan suurta saavutusta alkuperäisrotujen säilytystyössä

Haikeissa tunnelmissa vietimme Pelson vankilan karjatalouden päättäjäistilaisuutta 16. elokuuta Pelsosuolla Vaalassa. Luonnonvarakeskus antoi lahjaksi ja kiitokseksi Pelson vankilalle monivuotisesta yhteistyöstä kuvataiteilija Niina Laitosen maalauksen Pelastetut. Se kuvaa Pelson lapinlehmiä ja alkuperäisrotuisia lampaita ja kertoo siitä vankilatilan merkittävästä työstä, jota Pelsonsuolla on tehty.

Pelson vankilamaatila ja Luonnonvarakeskus (ja entinen MTT – Maa -ja elintarviketalouden tutkimuskeskus) ovat tehneet yhteistyötä harvinaistuneiden suomalaisten alkuperäisrotujen ja niiden geenien säilymiseksi 40 vuoden ajan. Pelson vankilan maatilan kotieläinkasvatus loppuu nyt elokuussa. Luken yhteistyö Pelson vankilan kanssa kotieläinten geenivarojen ja alkuperäisrotujen säilytystyössä päättyy samalla.

Suomen perustuslaissa sanotaan, että biologisen monimuotoisuuden ja kulttuuriperinnön vaaliminen kuuluu kaikille suomalaisille. Pelson vankilan henkilökunta on toteuttanut esimerkillisellä tavalla tätä perustuslain kohtaa.

Pelson vankila pelasti sukupuutolta Lapin maakunnan oman alkuperäisnautarodun, pohjoissuomenkarjan eli lapinlehmän. Kun Pelso lähti mukaan lapinlehmän suojelutalkoisiin, lapinlehmiä oli jäljellä noin 30. Nyt lapinlehmiä on 850. Pelson vankilatilan lampola on säilyttänyt uhanalaista kainuunharmaslammasta ja toiminut pitkän ajan suomenlampaan jalostuslampolana edistäen suomenlampaan jalostusta, kansainvälistä tunnettavuutta ja rodun geneettisen monimuotoisuuden ylläpitoa.

Pelson vankila pelasti sukupuutolta Lapin maakunnan oman alkuperäisnautarodun, pohjoissuomenkarjan eli lapinlehmän. Kun Pelso lähti mukaan lapinlehmän suojelutalkoisiin, lapinlehmiä oli jäljellä noin 30. Nyt lapinlehmiä on 850.

Paikallisten alkuperäisrotujen suojelulla on taloudellis–biologinen, kulttuurihistoriallinen ja tieteellinen merkitys. Kotieläinten geenivarojen säilytystä ja kestävän kehityksen mukaista hyödyntämistä toteutetaan Suomen maa-, metsä- ja kalatalouden kansallisella geenivaraohjelmalla.

Pelson vankilatilalla on ollut tämän ohjelman toimeenpanossa keskeinen merkitys. Elävien eläinten säilyttämisen, niin sanotun elävän geenipankin, lisäksi Pelson karjassa on tehty alkioiden huuhteluita ja lapinlehmän alkioita on tuotettu laboratoriossa koeputkihedelmöityksin. Vankilatilalla kasvatetuista pohjoissuomenkarjan sonneista sekä suomenlammas- ja kainuunharmaspässeistä on pakastettu siemennestettä nestetyppeen, pakastettuun geenipankkiin.

Pelson lapinlehmillä, suomenlampailla ja kainuunharmaslampailla on ollut iso tutkimuksellinen merkitys. Esimerkiksi nyt me täällä Luonnonvarakeskuksessa osallistumme afrikkalais-eurooppalaiseen nautarotujen genomihankkeeseen. Näytteet Pelson lapinlehmistä tutkitaan tässä hankkeessa erittäin tarkasti uusimpia genomitutkimuksen menetelmiä hyödyntäen. Olemme myös tutkineet genomitutkimuksen menetelmin, miksi suomenlammas on niin poikkeuksellisen hedelmällinen rotu.

Pelson lapinlehmillä, suomenlampailla ja kainuunharmaslampailla on ollut iso tutkimuksellinen merkitys.

Se, että vankilatiloilla alettiin ylläpitää suomalaisia alkuperäisrotuja 1980-luvulla, oli edesmenneen professori Kalle Maijalan ja silloisen VAHO:n ylijohtaja K.J. Långin aloite. Alkuperäisrotuisia eläimiä oli kolmella vankilamaatilalla: Konnunsuolla, Sukevalla ja viimeisenä Pelsolla. Oma kiertämiseni Suomen vankiloissa on kestänyt kahden elinkautisen ajan. Se päättyi nyt tähän.

Pelson vankilaan oli aina mukava tulla. Monesti, kun olimme saaneet tehtyä suunnitelmat, miten jalostetaan Pelson lapinkarjaa ja turvataan karjan geneettinen monimuotoisuus seuraavan puolen vuoden ajan, saatoimme lähteä saunomaan ja kesäkelillä uimaan Oulujärven rantaan. Olen ylpeänä esitellyt tutkimuskeskukseen vierailulle tulleille ulkomaisille tutkijoille Pelson lapinlehmiä, suomenlampaita ja kainuunharmaslampaita. Tutkijoita on käynyt ainakin Virosta, Ruotsista, Norjasta, Tanskasta, Islannista, Venäjältä ja aina Siperiasta Sakhan tasavallasta saakka, Puolasta ja Serbiasta.

Teimme viimeisen kerran Pelson lapinkarjalle jalostussuunnitelman tänä vuonna maaliskuussa. Olin myös lampolassa. Siellä töissä ollut vanki sanoi minulle, että ”meiltä viedään nyt kaikki työt pois. Tämä Pelso on paras vankila, jossa olen koskaan ollut”.

Olen samaa mieltä tämän vangin kanssa. Pelso on ollut paras vankila, jossa olen ollut.

Luonnonvarakeskuksen ja omasta puolestani suur’kiitos Pelson vankilalle ja erityisesti Pelson vankilamaatilan henkilökunnalle tästä isosta työstä. Kiitos Pelson vankilamaatilan entiselle ja nykyiselle henkilökunnalle yhteistyöstä ja ystävyydestä.

Pelson vankilatilan pohjoissuomenkarjan eläimet, suomenlampaat ja kainuunharmaslampaat siirtyvät elokuun aikana Ammattiopisto Lappiaan, jossa alkuperäisrotujen elävien geenipankkien toiminta jatkuu.