Paulig osallistui Luken koordinoimaan laajaan ruokahävikkihankkeeseen tavoitteenaan selvittää, miten paljon Suomessa syntyy kahvihävikkiä. Kysely- ja päiväkirjatutkimuksena toteutettu tiedonkeruu paljasti, että kahvi on vihannesten ja hedelmien jälkeen kolmanneksi suurin tuotekategoria kotitalouksien ruokahävikissä.
Ainutlaatuinen tutkimus paljasti, että kahvia menee runsaasti hävikkiin
On ennustettu, että maailmanlaajuisesti kahvin juonti jopa kaksinkertaistuu vuoteen 2050 mennessä. Kahvin viljelysala on kuitenkin kovilla. Ilmastonmuutos on jo nyt vaikuttanut viljelyyn, joka tuottaa noin 68 % kahvin kokonaisilmastovaikutuksista. Samaan aikaan kahvia menee yllättävän suuria määriä alas viemäristä. Tämä tulos saatiin Pauligin Lukelta tilaamasta kahvin toimitusketjun kattavasta hiilijalanjälkitutkimuksesta.
”Kävi ilmi, että kahvi on kolmanneksi suurin ryhmä kokonaishävikissä, vain vihanneksia ja hedelmiä menee enemmän haaskuun. Suomalainen heittää menemään keskimäärin 2,5 litraa valmista kahvijuomaa vuosittain. Erot kotitalouksien välillä olivat merkittäviä: eniten hävikkiä tuottava 16 % hävitti keskimäärin 13 litraa kahvia henkeä kohti vuodessa”, kertoo projektiin osallistunut Pauligin vastuullisuus- ja yhteiskuntasuhdejohtaja Lea Rankinen.
Kattava hävikkitutkimus toi uutta tietoa
Hävikkitutkimus oli menetelmiltään ainutlaatuinen: aikaisemmin kahvista ei ole tuotettu kvantitatiivista hävikki-informaatiota. Nyt sitä haluttiin kerätä.
”Luken ja Pauligin entisestään tiivistyneen yhteistyön taustalla oli elintarvikepakkausten ja ruokahävikin ympäristövaikutuksia käsittelevä tilaisuus pari vuotta sitten. Tämän tilaisuuden yhteydessä pohdimme yhdessä kahvihävikin syitä, määrää ja mahdollista tutkimista”, avaa taustoja Luken erikoistutkija, asiakaspäällikkö Juha-Matti Katajajuuri.
Tavoitteenamme on saada kuluttajat arvostamaan kahvia. Kahvi on arvokas aine, ja jokainen papu ansaitsee tulla nautituksi.
Tutkimus oli monimenetelmäinen.
”Ensin suoritimme kyselytutkimuksen noin tuhannella henkilöllä. Sieltä valikoitui 284 kotitaloutta kaksi viikkoa kestäneeseen päiväkirjatutkimukseen. Otoksemme oli hyvin edustava sisältäen erilaisia talouksia eri puolilta Suomea”, listaa Lukelta projektia koordinoinut tutkija Inkeri Riipi.
Päiväkirjatutkimuksen uutena menetelmänä oli Luken vastikään kehittämä Hukka-niminen verkkosovellus, jonka avulla kuluttajat saattoivat arvioida hävikkinsä määrää erilaisina mittayksikköinä tai vaikkapa verrata niitä mallilautasiin. Vaakoja tai muita erityisiä välineitä ei tutkimuksessa tarvittu, joten siihen osallistuminen oli varsin vaivatonta.
Tutkimuksen tuloksista saatiin hyödyllistä sisältöä viestintään
Pauligin toiveesta ruokahävikkitutkimukseen otettiin kahvi mukaan yhdeksi tarkasteltavaksi tuoteryhmäksi. Paljastui, että kahvihävikki on linjassa ruoan kokonaishävikin kanssa: eniten kokonaishävikkiä tuottaneet kotitaloudet haaskasivat myös eniten kahvia. Lisäksi löytyi muutamia yksittäisiä havaintoja, kuten se, että aamuisin kahvia menee eniten haaskuun ja että yhden hengen taloudet ovat muita tuhlaavaisempia. Pohjois- ja Itä-Suomessa syntyi henkeä kohti enemmän kahvihävikkiä kuin muualla.
”Olemme lisänneet tutkimuksen jälkeen viestintää hävikistä. Tavoitteenamme on saada kuluttajat arvostamaan kahvia. Yritämme saada ihmiset ymmärtämään, että kahvi on arvokas aine ja että jokainen papu ansaitsee tulla nautituksi. Annamme myös ihan konkreettisia vinkkejä, kehotamme esimerkiksi pakastamaan yli jäävän kahvin ja nauttimaan sen myöhemmin kylmänä juomana”, summaa Rankinen projektin vaikutuksia.
Mitä tehtiin?
Tarve: Selvittää kahvihävikin suuruus ja sen osuus ruokahävikin kokonaismäärästä
Ratkaisu: Monimenetelmäinen tutkimus, jossa kuluttajat raportoivat hävikistään verkkosovelluksella
Kumppanit: Ei ollut
Rahoittaja: Paulig
Yhteistyömuoto: Asiakasrahoitteinen tutkimus
