Blogiartikkelit Jari Viitanen Kari T Korhonen Matleena Kniivilä Metsä, Talous

Pohjois-Suomen aluehallintovirasto myönsi ympäristö- ja vesitalousluvat Metsä Fibren Kemin biotuotetehtaalle 18.12.2020. Metsä Fibre ilmoitti tehtaan rakentamisesta 11.2.2021. Uusi tehdas korvaa Kemissä nykyään toimivan sellutehtaan ja lisää puunkäyttöä 4,5 miljoonaa kuutiometriä, joka on lähes pelkästään havupuuta.

Biotuotetehtaan taloudellisia vaikutuksia on uutisoitu ja arvioitu laajasti päätöksen tultua julki. Suomen metsäteollisuuden viennin arvo kohoaa Metsä Fibren arvion mukaan investoinnin myötä puoli miljardia euroa vuodessa ja aluetaloudelliset tulo- ja työllisyysvaikutukset ovat mittavat. Metsä Fibre on ilmoittanut 1500 uudesta työpaikasta, jotka kohdentuvat lähinnä puun hankintaan ja logistiikkaan. Tehtaan tuottaman uusiutuvan energian määrän arvioidaan olevan 2,5 prosenttia Suomen kokonaissähköntuotannosta.

Puun kysynnän kasvu lisää myös kantorahatulojen määrää. Tällä on piristävä vaikutus yksityiseen kulutukseen ja valtion verokertymään.

Tehtaan käyttämästä puusta noin miljoona kuutiometriä on tarkoitus hankkia Ruotsista sekä Itämeren alueelta ja loput Suomesta. Tehtaan päätuotteet ovat havusellu (noin 1,2 milj. t), koivusellu (noin 0,3 milj. t) sekä sellun sivutuotteista jalostettavat muut tuotteet. Arviolta kolmasosa tuotettavasta sellusta jalostetaan aaltopahvin ulkopintamateriaaliksi Metsä Boardin Kemin kartonkitehtaalla, jonka kapasiteettia lisätään 40 000 tonnia. Loppu sellu viedään Eurooppaan ja Aasiaan.

Puu riittää Kemin investointiin – sen jälkeen tiukempaa

Investointisuunnitelmien yhteydessä usein esitetyt kysymykset ovat, riittääkö Suomessa puu ja mitkä lisähakkuiden vaikutukset ovat luonnon monimuotoisuuteen ja hiilensidontaan.

Kemin biotuotetehtaan kotimainen puunhankinta keskittyy Lappiin, Kainuuseen ja Pohjois-Pohjanmaalle. Valtakunnan metsien inventointiin (VMI) perustuvien laskelmien mukaan kaudella 2026–2035 näissä kolmessa maakunnassa kuitupuun hakkuiden lisäysmahdollisuus on vuosien 2016–2018 toteutuneisiin hakkuisiin verrattuna 3,6 miljoonaa, tukin 2,7 miljoonaa ja energiarunkopuun 2,3 miljoonaa kuutiometriä.

Pelkästään hakkuumahdollisuuksien puolesta puuta siis riittää ja pelivaraakin jää, mikäli miljoonan kuutiometrin tuontipuun määrään ei jonakin vuonna päästä. Toteutuvien hakkuiden jakautuminen tukki-, kuitu- ja energiarunkopuuhun voi olla hyvin erilainen kuin edellä kuvatussa laskelmassa.

Puun lisäkäytöstä noin 300 000 kuutiometriä on suunniteltu olevan sahahaketta, mikä tarkoittaisi vajaan miljoonan motin havutukin lisähakkuu- ja sahaustarvetta. Metsä Fibrellä ei ole pohjoisessa omaa sahaustuotantoa. Yritys aikookin ohjata tukkia sahattavaksi alueella toimivien itsenäisten sahojen suuntaan ja samalla hyödyntää sahoilta tulevia kasvavia sivuvirtoja. Markkinoiden näkökulmasta tässä kuitenkin piilee vaara, sillä sahatavaran heikossa kysyntä- ja kannattavuustilanteessa yksityisillä sahoilla ei välttämättä ole halua tai mahdollisuutta ylläpitää Metsä Fibren tarvitsemaa tuotantomäärää.

Metsä Fibren Rauman mäntysahainvestointi (tuotanto 750 000 m3/v) liittyy Kemin hankkeeseen siinä mielessä, että hetkellisesti tukkia voidaan pohjoisesta laivata Raumalle sahattavaksi ja sivutuotteita Kemiin takaisin jalostettavaksi.

Merkittävimmät puun lisäkäyttömahdollisuudet Suomessa ovat olleet Pohjois-Suomessa. Puun kysynnän lisäys Kemin kasvavien käyttömäärien myötä tarkoittaa, että muut lähivuosina investointeja suunnittelevat joutuvat arvioimaan tarkasti puuraaka-aineen tarjontapotentiaalia.

Toisaalta toteutuva sellukapasiteetin lisäys mahdollistaa tulevaisuudessa myös kartonkikapasiteetin edelleen laajentamisen, mikäli pakkausmateriaalien kysyntä jatkaa maailmalla nopeaa kasvuaan. Myös modernin uuden sahan rakentaminen Pohjois-Suomeen on mahdollista.

Kemi vaikuttaa koko valtakunnan puuvirtoihin ja -markkinoihin

Vaikka Kemin tehtaan puunhankinnan pääpaino on pohjoisessa, vaikutukset välittyvät koko Suomen puumarkkinoihin. Aiemmin Pohjois-Pohjanmaalta Äänekoskelle ohjautuneet puuvirrat suuntautuvat jatkossa aiempaa enemmän pohjoiseen. Tämän seurauksena Äänekosken tehtaan puuhuolto keskittyy entistä enemmän Etelä-Suomeen. Kilpailun lisääntyminen vaikuttaa myös muiden yritysten puunhankintaan.

On myös huomattava, että viimeisen kolmen vuoden aikana hakkuumäärissä on nähty suurempaa vaihtelua kuin Kemin lisäkäyttö tulee olemaan. Esimerkiksi Keski-Euroopan metsätuhot ovat vaikuttaneet Suomessakin sahatavaramarkkinoiden kilpailutilanteen kautta raakapuun kysyntään. Myös jatkossa metsäteollisuustuotteiden suhdanteet ja erilaiset häiriöt, kuten mahdolliset laaja-alaiset metsätuhot, heiluttelevat puun hakkuumääriä ja kantohintoja voimakkaasti.

Sellukapasiteetin ja puun kysynnän lisäykset vaikuttavat todennäköisesti puun hintaan ainakin lyhyellä aikavälillä. Vaikka puun kysyntä ja hinta elävät suhdannevaihteluiden mukaan, kasvava puun kysyntä luo painetta hintojen nousulle ja kysynnän lisäystä myös aiemmin heikosti kysytyille leimikoille.

Metsä Fibre on arvioinut Kemin hankkeen kasvattavan puunmyyntituloja 70–80 miljoonaa euroa, jotka kohdistuvat erityisesti kolmeen pohjoiseen maakuntaan. Hintavaikutukset todennäköisesti leviävät eri voimakkuuksilla koko Suomeen puun kysynnän kasvun vuoksi. Kasvava puun hinta voi toimia kannustimena myös metsien kasvun ylläpitoon ja lisäämiseen.

Markkinamekanismin myötä mahdollinen puun hintojen nousu tulevaisuudessa voi johtaa joidenkin tuotantolaitosten heikentyvään kannattavuuteen ja kapasiteetin sulkemiseen. Tämä taas vapauttaa puuta markkinoiden käyttöön.

Suurin lakkautusuhka Suomessa kohdistuu tällä hetkellä kuitenkin ennen kaikkea paperikoneisiin. Tällöin vaikutus puun kysyntään jää vähäisemmäksi kuin selluntuotannon supistuessa. Näin siksi, että paperintuotannossa säästynyt sellu voidaan markkinoiden niin salliessa viedä Suomen ulkopuolelle, ja mekaanisen massan valmistukseen käytetty kuitupuu vapautuu markkinoille.

Metsähallituksella keskeinen rooli pohjoisessa

Metsähallitus on tärkeä toimija Pohjois-Suomessa. Merkittävä osa Kemin tehtaan kasvavasta puunhankinnasta tullee valtion metsistä yhdessä yhteismetsien ja yksityismetsänomistajien puun tarjonnan kanssa. Kysynnän lisäyksen vaikutus valtion puunmyyntituloihin onkin suhteessa suurempi kuin esimerkiksi Äänekosken tapauksessa, jolloin Metsähallituksen metsätalouden tulostavoitteet on helpompi saavuttaa lyhyellä aikavälillä.

Vaikka tulostavoitteiden saavuttaminen helpottuisi, valtion metsiin – ja siten Metsähallitukseen – kohdistuu painetta kaikkien käyttömuotojen kestävään yhteen sovittamiseen. Luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi suojelualueet eivät yksin riitä, vaan monimuotoisuuden tilaa olisi kyettävä parantamaan myös talousmetsissä.

Eduskunnan käsittelyssä on meneillään lakialoite avohakkuiden kieltämiseksi valtion mailla. Toteutuessaan tämä merkitsisi hakkuupinta-alojen merkittävää kasvua, sillä sama puumäärä pitäisi hakata entistä suuremmalta pinta-alalta Metsähallituksen tulostavoitteiden saavuttamiseksi. Yhden menetelmän kieltämisen sijasta oleellista olisikin nyt etsiä kokonaiskestävyyttä lisääviä toimivia ratkaisuja, kuten Luonnonvarakeskuksen asiantuntijatkin ovat lausunnoissaan todenneet.

Vaikutuksia muihin elinkeinoihin ja metsien monimuotoisuuteen on vielä hankala hahmottaa

Pohjois-Suomessa metsätalouden rinnalla tärkeitä metsiä hyödyntäviä elinkeinoja ovat porotalous ja turismi. Lisääntyvät hakkuumäärät voivat paikallisesti vaikuttaa näihin elinkeinoihin ja joissakin tapauksissa voi olla vaikeaa sovittaa samalle alueelle metsien talous- ja muu käyttö. Mahdotonta se ei kuitenkaan ole, erityisesti kun hakkumäärien lisäys kuutiometreissä ei tarkoita samansuuruista lisäystä hehtaareissa.

Pohjois- ja Itä-Lapissa on runsaasti suojeltuja alueita, joita ei käytetä puuntuotantoon jatkossakaan. Suojelualueet yhdessä talousmetsien luonnonhoidon kanssa mahdollistavat metsien monimuotoisuuden tilan parantamisen. Hyvän kasvun ansiosta pohjoisen metsät myös säilyvät hiilinieluna hakkuiden lisäyksestä huolimatta.

Vastaa

Moderaattori tarkastaa kommentit ennen niiden julkaisemista mahdollisten roskapostien tai muiden epäasiallisten viestin estämiseksi. Viive julkaisemiseen on enintään vuorokausi viikonloppuja tai juhlapyhiä lukuun ottamatta

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *