Asiakasesimerkit Ilmasto, Maatalous, Ruoka

Yrityskumppaneilla oli mahdollisuus vaikuttaa koejärjestelyihin ja uskon, että sen tulokset hyödyttävät koko sianlihantuotantoa Suomessa.

Asiakkaat

HKScan Finland valmistaa ja markkinoi lihaa, lihavalmisteita ja valmisruokia. Suomessa HKScan Finlandilla on noin 4500 sopimustuottajaa, jotka toimittavat yhtiölle liharaaka-ainetta. Sikatiloja näistä oli vuonna 2015 noin 430.

A-Tuottajat Oy on Atrian tytäryhtiö, jonka tehtävänä on hankkia Atrialle lihaa, kehittää lihantuotantoa sekä tukea lihantuotannon kannattavuutta. Kolmirotusiat tutkimusta varten tuotettiin A-Tuottajien sopimustilalla.

Hankkija Oy on Suomen johtava maatalouskauppaketju. Agrimarket ja Multasormi muuttivat nimensä Hankkijaksi vuoden 2016 alusta alkaen.

Tarve

Ruokintakustannukset muodostavat yli puolet sianlihantuotannon muuttuvista kustannuksista. On tärkeää, että erityisesti kallis rehun valkuainen käytetään hyödyksi niin, että sikojen kasvu, rehun käyttö ja ruhon lihakkuus säilyvät hyvinä eikä tuotannosta synny typen hävikkiä ympäristöön.

Sikojen perinnöllinen tuotantokyky vaikuttaa valkuaisen tarpeeseen ja sikojen ruokinta pyritään täsmäämään tarvetta vastaavaksi. Suomen lihasioista jo yli 60 prosenttia on duroc-kolmiroturisteytyssikoja, joten oli tarvetta selvittää, kuinka sikojen uudistetut valkuaisruokintasuositukset (www.luke.fi/rehutaulukot) toimivat niiden ruokinnassa ja kannattaako eri ruokintavaiheissa säästää niukentamalla sulavan lysiinin ja muiden aminohappojen annostelua.

Koetulosten tarkasteluun kuului myös lihasikojen aminohapporuokinnan taloudellisen tuloksen arviointi.

Ratkaisu

Kolmirotulihasiat kasvoivat keskimäärin 1115 grammaa päivässä koko koejakson aikana. Rehun sulavan lysiinin ja muiden aminohappojen vähentäminen sikojen rehusta ei vaikuttanut kasvutuloksiin.

Aminohapporuokinnan niukentaminen heikensi rehuhyötysuhdetta lähes kaikissa kasvatuksen vaiheissa, eli rehua kului enemmän yhden lihakilon tuottamiseen. Koko koejaksolla kuitenkin vain pienimmän aminohappotason sikojen rehuhyötysuhde oli huonompi kuin kontrolliryhmän sikojen, jotka saivat aminohappoja suositusten mukaan. Rehun lysiinipitoisuuden pienentäminen alimmalle kokeessa tutkitulle tasolle heikensi myös ruhon lihaprosenttia.

Tulosten taloudellisen arvioinnin mukaan lihasioilla kannattaa pyrkiä nykyisten aminohapposuositusten mukaiseen, melko runsaaseen aminohapporuokintaan. Niukemman aminohapporuokinnan kannattavuus paranee markkinasuhdanteen heikentyessä.

Vaikuttavuus

Suomen tuotanto-olosuhteissa duroc-kolmirotusikojen tuotantokyky pääsee hyvin esiin mm. pienen eläintautipaineen takia. Suomessa suositaan lähes poikkeuksetta vaiheruokintaa, eli rehuseosta muutetaan sian kasvaessa. Esimerkiksi Tanskassa suositaan yksivaiheruokintaa, eli rehuseos pysyy samanlaisena koko ajan.

Tulosten perusteella sikojen aminohapporuokinnasta ei kannata meillä tinkiä, sillä suositusten mukainen aminohapporuokinta antaa taloudellista hyötyä hyvien tuotantotulosten ja lihakkaan ruhon avulla. Esimerkiksi Tanskassa ja Ruotsissa suositellaan lihasikojen rehuun pienempiä aminohappomääriä kuin Suomessa.

Sikojen hyvä tuotostaso, erityisesti rehun tehokas hyödyntäminen kasvun edistämiseksi, on myös ympäristön kannalta edullista.

Rahoitus

Luke, HKScan Finland, A-Tuottajat ja Hankkija rahoittivat tutkimuksen yhdessä, kukin yhtä suurella osuudella. Kolmirotusiat kokeeseen tuotettiin A-Tuottajien sopimustilalla.

Asiakaspalaute

–Luken tutkimuksella saatiin käyttökelpoista tietoa uuden kolmirotulihasian sulavien aminohappojen tarpeista, mikä on erittäin tärkeä tekijä lihasikojen kasvupotentiaalin hyödyntämisessä. Tulosten taloudellinen arviointi oli arvokas, sillä lihasiantuotannossa taloudellisesti paras tulos ratkaisee.
Kehitysasiantuntija Johanna Daka, HKScan

– Luken ammattiosaaminen eläinkokeiden suunnittelussa ja toteutuksessa on korkeaa tasoa ja yhteistyö sujui tässäkin projektissa hyvin. Yrityskumppaneilla oli mahdollisuus vaikuttaa koejärjestelyihin ja uskon, että sen tulokset hyödyttävät koko sianlihantuotantoa Suomessa.
Tutkimus- ja tuotekehitysjohtaja Juhani Vuorenmaa, Hankkija Oy

– Yhteisprojektissa tieto kulki hyvin ja tulokset olivat nopeasti käytettävissä. Jatkossa toivomme, että yritysten omat tuotantokäytännöt pystyttäisiin paremmin huomioimaan eläinten hankinnassa lihasikatutkimuksiin. Yleisesti elinkeinoa hyödyttäviin tutkimuksiin toivomme laajaa yritysten panostusta.
Kehityspäällikkö Niina Immonen, A-Tuottajat Oy

Luken palaute

– Luken ja suomalaisessa sianlihantuotannossa toimivien yritysten yhteistutkimukset suunnitellaan yhteistyössä niin, että tulokset hyödyttävät yritysten sekä niiden asiakkaiden, eli suomalaisten sikatilojen toimintaa. Ruokinnan merkitys sikatilan taloudelliselle tulokselle on hyvin suuri, ja tutkittu tieto helpottaa päätösten tekoa. Yhteistutkimusten aikana käydään jatkuvaa tiedon vaihtoa ja keskustelua, mikä kannustaa tutkijoita miettimään uusia ratkaisumalleja ja pitää meitä kiinni käytännön sikatalouden haasteissa.
Tutkija Hilkka Siljander-Rasi, Luonnonvarakeskus (Luke)

 

Yläreunan kuva: Olli Häkämies/ Luken arkisto