Siirry pääsisältöön

Kiinteiden puupolttoaineiden käyttö kääntyi laskuun 2020

Uutinen 18.3.2021

Luonnonvarakeskuksen (Luken) ennakkotietojen mukaan lämpö- ja voimalaitoksissa käytettiin kiinteitä puupolttoaineita 19,5 miljoonaa kiintokuutiometriä eli energiasisällöltään 37,3 terawattituntia vuonna 2020. Määrä väheni edellisvuodesta viisi prosenttia, mikä päätti neljä vuotta jatkuneen kasvun.

Kiinteiden puupolttoaineiden lämpö- ja voimalaitoskäyttö laski 19,5 miljoonaan kiintokuutiometriin vuonna 2020. Metsäteollisuuden sivutuotepuun kulutus väheni, mutta metsähakkeen kulutus pysyi lähes ennallaan.

– Hakkuiden väheneminen ennakkotietojen perusteella 11 prosentilla edellisvuodesta vaikuttaa metsäteollisuuden sivutuotepuun käyttöön, toteaa yliaktuaari Tuomas Niinistö Lukesta.

Ilmatieteen laitoksen mukaan myös talvi vuonna 2020 oli suurimmassa osassa maata ennätyslauha, mikä vähensi lämmöntuotannon tarvetta.

Metsähakkeen käyttö pysyi ennallaan

Metsähakkeen käyttö – 8,1 miljoonaa kuutiometriä – koostuu lämpö- ja voimalaitoskäytöstä (7,5 milj. m³) ja pientalojen polttamasta metsähakkeesta (0,6 milj. m³). Metsähakkeen käyttöennätys löytyy vuodelta 2013, jolloin haketta paloi 8,7 miljoonaa kuutiometriä

Lämpö- ja voimalaitoksissa metsähakkeen kulutus pysyi edellisvuoteen verrattuna ennallaan kiinteiden puupolttoaineiden kokonaiskulutuksen vähenemisestä huolimatta. Metsähake ohitti energianlähteenä puun kuoren, joka on aiempina vuosina ollut tärkein lämpö- ja voimalaitosten kiinteä puupolttoaine.

– Sähkön ja lämmön yhteistuotannossa metsähaketta kului kolme prosenttia edellisvuotta vähemmän, yhteensä 4,6 miljoonaa kiintokuutiometriä. Pelkkään lämmöntuotantoon metsähaketta meni tilastohistorian suurin määrä. Siellä sen kulutus lisääntyi neljällä prosentilla kolmeen miljoonaan kiintokuutiometriin, Niinistö jatkaa.

Pienpuu metsähakkeen tärkein raaka-aine

Niinistön mukaan metsähakkeeksi haketetun pienpuun määrä kasvoi seitsemän prosenttia vuoden takaisesta yltäen 4,1 miljoonaan kuutiometriin. Määrä oli tilastohistorian suurin.

Hakkuutähteiden käyttö sen sijaan väheni 14 prosentilla ja oli 2,5 miljoonaa kiintokuutiometriä. Kannoista haketettua puuta poltettiin 0,3 miljoonaa kuutiometriä.

– Loput 0,6 miljoonaa kuutiometriä metsähaketta valmistettiin järeästä, -lähinnä lahovikaisesta tai pystykuivasta runkopuusta. Sen määrä kasvoi edellisestä vuodesta merkittävästi, yhteensä 39 prosenttia.

Metsäteollisuuden sivutuotteista puun kuori on energiantuotannossa tärkein

Erilaista metsäteollisuuden sivutuote- ja jätepuuta poltettiin 10,7 miljoonaa kuutiometriä. Määrä supistui edellisestä vuodesta miljoonalla kiintokuutiometrillä.

Kuori oli edelleen energian tuotannon kannalta metsäteollisuuden ylivoimaisesti tärkein sivutuote, jonka osuus poltetusta sivutuotepuusta oli reilut 60 prosenttia eli 6,6 miljoonaa kuutiometriä (-17 % edellisvuodesta). Purua meni energiantuotantoon 2,7 miljoonaa kiintokuutiometriä (+10 %), ja teollisuuden puutähdehaketta 1,3 miljoonaa kiintokuutiometriä (+ 11 %).

Metsäteollisuuden sivutuotteiden lisäksi kierrätyspuuta paloi 1,1 miljoonaa kiintokuutiometriä sekä puupellettejä ja -brikettejä 0,2 miljoonaa kiintokuutiometriä. Määrät olivat samat kuin vuonna 2019.

Tietoa tilastosta

Tilaston tiedot kerätään kiinteitä puupolttoaineita käyttäviltä lämpö- ja voimalaitoksilta kerran vuodessa. Tässä esitetyt tiedot ovat ennakkotietoja. Puun energiakäytön lopulliset tiedot julkaistaan 27.5.2021.

Tilastojulkistus

Katso uutiseen liittyvä tilastodata tilastojulkistuksesta.

Muualla verkossa

Hyödyllisiä aineistoja muualla.