Punkaharjun tutkimusmetsät sijaitsevat pääasiassa Savonlinnan Punkaharjulla. Metsissä tutkitaan erityisesti ulkomaisten puulajien viljelyä ja kasvatusta, havupuiden alkuperiä, ilmastonmuutoksen vaikutusta puihin ja metsäpuiden geneettistä monimuotoisuutta.

Tutkimusmetsän ydinalue on Laukansaaressa sijaitseva tutkimuspuisto. Siellä on suurin osa tutkimuksen koetoiminnasta ja alueen retkeilyreitit. Tutkimuspuiston yhteydessä on myös noin seitsemän hehtaarin puulajipuisto.

Punkaharjun tutkimusmetsässä voi tutustua Itä-Suomen lehtoalueeseen, metsätalouteen, metsäntutkimukseen ja luonnonsuojeluun. Hyviä vierailukohteita ovat puulajipuisto ja reitit. Lisäksi Punkaharjulla tehtävään tutkimustoimintaan voi tutustua myös virtuaalisesti internetin välityksellä openmetsa.fi:ssä.

Kuva: Erkki Oksanen
Punkaharjun tutkimusmetsä on perustettu vuonna 1924. Alueen vanhimmat metsänviljelykokeilut ovat 1840- ja 1870-luvuilta. Tutkimusmetsäalueella sijaitsee myös Suomen ensimmäinen geenireservimetsä (mänty, perustettu 1992) sekä myöhemmin perustetut  lehmuksen ja vaahteran geenireservimetsät. Tutkija työssään, kuva: Luke, Erkki Oksanen.

Puulajipuisto

Puulajipuisto perustettiin 1930-luvulla noin viiden hehtaarin näytealaksi, jossa ulkomaisten puulajien viljelystä kiinnostuneet saattoivat tutustua puulajien ominaisuuksiin ja niiden menestymiseen Suomen oloissa. Puistoon istutettiin vuoteen 1938 mennessä 72 puulajia, suurin osa havupuita. Saman suvun eri puulajit on istutettu vieri viereen, jotta niitä voi helposti vertailla. Monet puulajipuistoon istutetut puulajit kasvavat laajempina metsäviljelminä muualla tutkimuspuistossa.

Puulajipuistoa alettiin kunnostaa ja uudistaa 1990-luvun alussa. Aikaisemmin istutetuista puista oli tuolloin jäljellä 48 lajia. Sen jälkeen puistoon on istutettu uusia havupuulajeja 16 ja lehtipuulajeja 33. Lisäksi puistossa on monia kotimaisten metsäpuiden erikoismuotoja kuten  kulta-, tuulenpesä- ja käärmekuusia sekä liuskalehtisiä koivuja ja leppiä ja visakoivuja. Puistossa kasvaa nykyisin yli 100 puulajia ja sen lisäksi joidenkin lajien alalajeja, muunnoksia ja muotoja sekä lajien välisiä risteymiä. Kunnostusten ja laajennusten jälkeen Puulajipuiston pinta-ala on seitsemän hehtaaria.

Elämyksellisiä reittejä

Kokonharjun reitti kulkee luonnonkauniin Kokonharjun laella ja sen varrella kasvavat monista puulajeista Suomen suurimmat puut. Reitin varrelta löytyy 140 vuotta sitten istutettu lehtikuusikko, jossa puiden keskipituus on suurempi kuin yhdessäkään toisessa maamme metsikössä. Luontoreitti alkaa vanhan koulun parkkipaikalta. Reitin pituus on kolme kilometriä.

Puulajireitillä voi tutustua yli 30 puulajiin. Reitin varrella sijaitsee vuonna 1877 istutettu Montellin lehtikuusikko. Reitin pituus on reilut viisi kilometriä.

Hakinkierroksella voi hyvällä onnella tavata myös reitin nimikkolinnun, pähkinähakin. Reitin pituus on vajaat kahdeksan kilometriä.

Reitit on merkattu tutkimuspuiston karttaan.

Näin löydät Punkaharjun tutkimusmetsään

Tutkimus- ja puulajipuistot sijaitsevat valtatie 14 pohjoispuolella. Alue rajoittuu Punkaharjun luonnonsuojelualueeseen. Klikkaa alla olevaa linkkiä ja valitse avautuvan kartan vasemmasta palstasta Punkaharjun tutkimusalue, näin löydät metsän sijainnin ja sinne johtavat maantiet:
https://www.google.com/maps/d/viewer?mid=zazZF8xqk6hc.kkGH8lEGW4jc

Metsäalan ammattiryhmät voivat tiedustella ohjattua vierailua Punkaharjulle Luonnonvarakeskuksen Savonlinnan toimipaikasta (toimipaikkojen yhteystiedot).

Yläreunan kuva: Erkki Oksanen, Luke

Katso myös