Metsänkasvatus Suomessa on perustunut vuosikymmenet tasaikäiseen metsänkasvatukseen. Kasvatuksessa on suosittu havupuita yhden puulajin metsiköinä. Toimintaympäristön muuttuessa myös metsien rooli on entistä monimuotoisempi. Puuntuotannon lisäksi metsien tulee samaan aikaan hillitä ilmastonmuutosta, turvata monimuotoisuutta, olla tärkeä osa veden ja ravinteiden kiertoa sekä tuottaa virkistysmahdollisuuksia kansalaisille.

Sekametsät tarjoavat hyvät mahdollisuudet monitavoitteiseen metsien käyttöön ja hoitoon niin ilmastokestävyyden, monikäytön kuin monimuotoisuudenkin kannalta. Sekametsien parempi elinvoimaisuus ja tuhonkestävyys edesauttavat puuntuotoksen säilymistä muuttuvissa olosuhteissa ja näin pystytään vahvistamaan metsien hiilinieluja ja -varastoja.

Valtaosa Suomen metsistä on puhtaita havupuu- tai lehtipuumetsiä

Valtakunnan metsien inventoinnissa puhtaiksi havupuu- tai lehtipuumetsiksi luokiteltavissa metsissä sekapuuston osuus on alle 5 prosenttia. Tällaisia metsiä on Suomen metsämaan pinta-alasta vähän yli puolet.

Kolmannes Suomen metsistä on jossain määrin sekapuustoisia, ja 14 prosenttia Suomen metsämaan pinta-alasta on havu- ja lehtipuuston muodostamia sekametsiä. Tällöin sekametsällä tarkoitetaan metsää, jossa havupuuston tai lehtipuuston osuus havupuu- tai lehtipuuvaltaisesta metsästä on alle 75 prosenttia joko puuston pohjapinta-alasta tai taimikkovaiheessa tarkasteltuna kasvatettavien taimien runkoluvusta.

Sekametsistä mäntyvaltaisia metsiä on 40 prosenttia ja kuusivaltaisia 34 prosenttia. Havupuuvaltaisissa sekametsissä on lisäksi lehtipuusekoitusta. Sekametsistä lehtipuuvaltaisia metsiä, joissa on havupuusekoitusta, on 26 prosenttia sekametsien pinta-alasta.

Luken tutkimuksen painopisteet sekametsätutkimuksessa

Tällä hetkellä kiinnostusta sekametsien kasvattamiseen on paljon. Olemme tilanteessa, jossa ei kuitenkaan vielä ole paljoakaan ajantasaista tutkimustietoa sekametsistä, sillä tutkimuskin on painottunut vahvasti yhden puulajin metsiköiden kasvatuskysymyksiin. Aiempi tutkimustieto ei sovellu nykyisiin tietotarpeisiin, koska muun muassa metsän uudistamismenetelmät ovat muuttuneet, metsänomistajan tavoitteet ovat moninaistuneet, jalostettu viljelymateriaali on nopeakasvuista ja metsänhoidossa pyritään kustannustehokkuuteen.

Ajantasaista tutkimustietoa tarvitaan erityisesti sekametsien perustamis- ja kasvatusmenetelmistä ja talousvaikutuksista. Tietoa puuttuu myös kasvatusriskeistä ja niiden torjunnasta sekä sekametsien roolista tuhojen torjunnassa.

Luken tutkimusteemat:

  • sekametsien vaikutus ekosysteemipalveluille
  • sekametsien nykytila
  • sekametsien perustaminen ja kasvatus sekä uusien kestokokeiden perustaminen tämän tiedon tuottamiseksi
  • sekametsiköiden kasvu ja puulajidynamiikka
  • sekametsien kasvatuksen pitkän aikavälin vaikutukset.

Katso myös