MAASEUTUYHTEISÖT, YRITTÄJYYS JA MUUTOSKESTÄVYYS

MAMUKE

Alkamispäivä

01.05.2017

Päättymispäivä

31.12.2018

Tiivistelmä

1) Tausta ja tavoitteet
Yhteiskunnan kykyä kohdata muutoksia on nimitetty resilienssiksi, muutoskestävyydeksi. Resilienssi on alun perin liitetty vahvasti ympäristön kestävyyteen, esim. siihen, miten ekosysteemit sopeutuvat ilmastonmuutokseen tai voivat jopa hidastaa sitä. Kapeasti ymmärretyn resilienssin tavoittelu voi kuitenkin johtaa epäoikeudenmukaisuuteen tai luoda yhteiskunnallisia, taloudellisia tai sosiaalisia ongelmia. Haaste on akuutti maaseudulla, jossa sijaitsevien luonnonvarojen ja resurssien kestävä hyödyntäminen muodostaa oleellisen osan suomalaisen yhteiskunnan kokonaiskestävyyttä, samalla kun resurssien käyttöön kohdistuu monenlaisia ja osin ristiriitaisia intressejä. Pelkän ympäristöresilienssin sijasta on tavoiteltava sosio-ekologista kokonaiskestävyyttä, korostaen yhteiskunnan, talouden ja yhteisöjen tasoilla oikeudenmukaisuutta, paikkaperustaisuutta ja yhteisölähtöistä muutosvoimien neuvokasta kääntämistä uhkista mahdollisuuksiksi. Tässä hankkeessa tutkitaan kolmen tapaustutkimusesimerkin avulla sitä, miten tällaista kokonaisvaltaista muutoskestävyyttä voidaan luoda koko maaseutuyhteisöä osallistavan neuvokkaan järjestäytymisen ja yrittäjämäisen mahdollisuuksien tunnistamisen avulla ja mitkä ovat tällaisen yhteisöllisen prosessin keskeiset edellytykset.
Tukeutuen maaseutupolitiikan linjauksiin ja hyödyntäen aikaisempaa tutkimusta selvitämme tutkimushankkeessamme kolmen paikkaperusteisen tapaustutkimuksen avulla sitä,
• mistä maaseutuyhteisöjen muutoskestävyys muodostuu (sekä tosiasiallisesti että teoreettisesti)
• miten sitä rakennetaan,
• mikä rooli elinkeinoilla ja yrittäjyydellä on tässä prosessissa,
• ja miten erilaiset käytössämme olevat konkreettiset kehittämistoimet ja politiikka edistävät haasteiden kohtaamisesta nousevien uusien mahdollisuuksien hyödyntämistä.
Erityisesti keskitytään elinkeinojen ja yrittäjyyden rooliin tässä prosessissa, sekä kehittämistoimien ja politiikan osuuteen onnistumisessa. Tuloksena on malli, joka kuvaa maaseudun yhteisöjen muutoskestävyys on ja millä edellytyksillä ja siirrettävissä olevilla prosesseilla se jalostuu uusien mahdollisuuksien hyödyntämiseksi.

2) Toteutus
Hankkeessa kehitetään vertailevan tapaustutkimuksen avulla erilaisille alueille siirrettävä, muutosresilienssin dynamiikkaa ja yhteisöllisiä reunaehtoja kuvaava menetelmä. Hankkeessa hyödynnetään tehokkaasti aiempaa tutkimusta aiheesta ja tapauskunnista, minkä lisäksi kustakin kunnasta kerätään muutoskestävyyteen ja sen paikalliseen rakentumiseen fokusoitu kommentointiaineisto (mm. työpajatyöskentelyn ja avaintoimijoiden haastatteluiden muodossa). Aineiston analyysissä sovelletaan pääosin laadullisia mentelmiä.utkimusasetelmamme koostuu kolmea maaseutukuntaa ja niiden kohtaamia muutosprosesseja vertailevasta tapaustutkimuksesta. Sodankylän kunnassa tarkasteltavana uhkana on kylien autioituminen ja resurssien valuminen muualle. Kauhajoen kunnan osalta keskiössä on ammatillisen koulutuksen paikkojen vähentyminen ja osaavan työvoiman saatavuuden heikentyminen. Punkalaitumen kunnassa taas tarkastellaan vierasperäisen työvoiman lisääntymistä kotoutumisen ja yhtenäiskulttuurin muutoksen haasteena. Tutkimuksessa analysoidaan kunkin tapausalueen osalta sitä, miten näitä uhkia työstetään mahdollisuuksiksi eli miten muutoskestävyyttä rakennetaan yhteisöllisenä prosessina. Kaikissa tapauksissa tutkimme erityisesti kytkentöjä elinkeinoihin ja yrittäjyyteen.
3) Tuotokset
Hanke tuottaa konkreettisia, koko yhteiskuntaa hyödyttäviä, tieteellisesti perusteltuja menettelytapoja yhteisöllisistä mekanismeista ja käytännöistä, joiden avulla maaseutuyhteisöihin kohdistuvia akuutteja muutospaineita voidaan hallita kestävästi ja työstää niihin liittyviä uhkia yhteisöllisesti kestäviksi mahdollisuuksiksi. Hyödynsaajia ovat koko Suomen maaseutu ja maaseutuyhteisöt, julkinen hallinto ja päätöksentekijät eri hallinto- ja aluetasoilla, maaseudun elinkeinojen ja yritystoiminnan harjoittajat ja kehittäjät sekä kansalaiset maaseutuyhteisöjen jäseninä ja asukkaina.
Relevanssi ja hyödynnettävyys varmistetaan sillä, että hanke on suunniteltu ja toteutetaan likeisessä yhteistyössä tapausalueiden kuntien ja sidosryhmien kanssa. Kaikkiin alueisiin on luotu tiiviit ja monipuoliset yhteistyösuhteet, ja kuntien edustajat ovat jäseninä hankkeen ohjausryhmässä, mikä osaltaan varmistaa hankkeessa luotujen menettelytapojen ja ratkaisumallien käytännön relevanssia ja edistää niiden jalkauttamista. Sitä palvelevat myös tapausalueilla toteutettavat ja keskeisiä sidosryhmiä osallistavat ”yhteisöllisen muutoskestävyyden" työpajat. Hanke toteutetaan tiiviissä keskusteluyhteydessä maaseutupoliittista kokonaisohjelmaa toteuttaviin teemaverkostoihin, sihteeristöön, MaNe:en ja maaseudun kehittämisohjelman maaseutuverkostoon. Se auttaa muotoilemaan tuloksia maaseutupoliittisesti relevanteiksi ratkaisumalleiksi ja levittämään niitä tehokkaasti hyötykäyttöön tavoilla, joilla on jatkuvuutta myös hankkeen päätyttyä.
Tuloksia levitetään hyödynnettäviksi sekä hankeaikana että sen päätyttyä, erityisesti blogi-kirjoitusten (vähintään 2, tarjotaan MaNe:n kotisivuille) ja yleistajuisten lehtiartikkelien muodossa.Hankkeen keskeiset tulokset ja ratkaisumallit tiivistetään konkreettisesti havainnollistavaan ja helposti levitettävään sähköiseen policy brief -muotoon. Hankkeesta kirjoitetaan yksi suomenkielinen, Maaseudun uusi aika –lehteen tarjottava tieteellinen artikkeli, ja vähintään yksi kansainvälinen vertaisarvioitu tieteellinen tutkimusartikkeli.
MaNe:n osuus kokonaiskustannuksista on 58,16 % ja Luken osuus 41,84 %. Ei muita rahoittajia.
4) Vaikuttavuus ja käytäntöön vienti
Tuloksena on malli, joka kuvaa maaseudun yhteisöjen muutoskestävyys on ja millä edellytyksillä ja siirrettävissä olevilla prosesseilla se jalostuu uusien mahdollisuuksien hyödyntämiseksi. Sitä viedään käytäntöön tapaustutkimuspaikkakunnilla välittömästi. Vaikuttavuus toteutuu Maaseutupolitiikan neuvoston ja sen sihteeristön työskentelyn kautta.

5) Asiakkaat
Maaseutupolitiikan toimijat, kunnat, kylät, maaseutuyhteisöt, yrittäjät

Tavoitteet, vaikuttavuus ja hyödyt

Hankkeen tavoitteena on selvittää,
• mistä maaseutuyhteisöjen muutoskestävyys muodostuu (sekä tosiasiallisesti että teoreettisesti)
• miten sitä rakennetaan,
• mikä rooli elinkeinoilla ja yrittäjyydellä on tässä prosessissa,
• ja miten erilaiset käytössämme olevat konkreettiset kehittämistoimet ja politiikka edistävät haasteiden kohtaamisesta nousevien uusien mahdollisuuksien hyödyntämistä.

Konkreettisia menettelytapoja yhteisöllisistä mekanismeista ja käytännöistä, joiden avulla maaseutuyhteisöihin kohdistuvia akuutteja muutospaineita voidaan hallita kestävästi ja työstää niihin liittyviä uhkia yhteisöllisesti kestäviksi mahdollisuuksiksi.