Sukupolvenvaihdokset ja maatilojen kehittäminen

LUVU Sukupolvenvaihdoksen vaik

Alkamispäivä

01.03.2015

Päättymispäivä

31.12.2017

Tiivistelmä

Maatilojen lukumäärä Suomessa vähenee tasaista vauhtia. Rakennekehitys on osin tarpeen tilakoon kasvattamiseksi ja jatkavien tilojen toimintaedellytysten turvaamiseksi. Osa tiloista kuitenkin lopettaa tuotannon yksinkertaisesti sopivan jatkajan puuttumisen takia. Ilmiö on tuttu koko Euroopassa. Tehtyjen sukupolvenvaihdosten määrän vähenemiseen on esitetty syyksi kilpailevien työmahdollisuuksien lisäksi (mm. Gale 2003) mm. tarvittavan pääoman määrän kasvua sekä maatalouden huonoja tuotto-odotuksia. Kasvava tilakoko voikin olla myös taloudellisena esteenä tilan hankkimiselle. Suomessa sukupolvenvaihdoksia on pyritty edistämään mm. maatalousyrittäjien luopumistukijärjestelmän sekä nuorten viljelijöiden aloitustuen avulla. Suurin osa sukupolvenvaihdoksista toteutetaan ostamalla tila haltuun. Vaikka tilan arvo sukupolvenvaihdoskaupassa määritetään sen tuottoarvon mukaan, voi kauppahinta ja sen myötä tilanpidon jatkajan velkaantumisaste nousta korkeaksi mm korkeiden pellon myyntihintojen sekä lahjaverolta välttymisen vuoksi. Lisäksi erilaiset perintö- ja lahjaverot voivat lisätä velkarasitetta sukupolvenvaihdoksissa. Esimerkiksi MTT:n v. 2012 toteuttaman kyselyn mukaan yli neljäsosa alle kymmenen vuotta tilanpitoa harjoittaneista viljelijöistä koki rahoituksen saatavuuden ja taloudelliset esteet merkittävimmäksi esteeksi tilansa kehittämiselle (Rikkonen ym. 2013). Valtion taloudellisen tutkimuslaitoksen tekemän perheyritysten sukupolvenvaihdoksia tarkastelleen tutkimuksen mukaan omistajuuden vaihdos on yritykselle kokonaisvaltainen muutos, joka vaatii aikaa ja rahaa (Ropponen 2013). Se myös vaikuttaa yrityksen kilpailukykyyn. Sukupolvenvaihdoksen veroseuraamukset, kuten perintö- ja lahjavero tai myyntivoittovero, aiheuttavat lisäkustannuksia joita ei aiheudu yritykselle joka ei tee sukupolvenvaihdosta. Esimerkiksi Ruotsissa perintö- ja lahja-veroa kritisoitiin juuri tämän takia ennen sen poistamista. Tutkimuksesta selviää, että sukupolven-vaihdos voi vaikuttaa epäsuotuisasti yrityksen kehitykseen mm veroseuraamusten takia (Ropponen 2013) Ruotsin vuonna 2004 uusittu verotuskäytäntö takaa paremmat edellytykset myös maatilojen elin-kelpoisuuden säilyttämiselle ja tilan kehittämiselle sukupolvenvaihdoksen jälkeen kuin Suomessa. Tämän takia onkin tarpeen sekä tarkastella erilaisia sukupolvenvaihdoksen toteutustapoja että selvittää miten erilainen, esim. Ruotsin verotusjärjestelmän mukainen, verotuskäytäntö vaikuttaisi tilan talouden kehittymiseen sukupolvenvaihdoksen jälkeen. Erringtonin ja Lobleyn (2002) tulosten perusteella maatiloilla on havaittavissa ns ”shadow effect” jonka mukaan ikääntyvät viljelijät joilla ei ole tiedossa sukupolvenvaihdosjatkajaa, lopettavat tilan kehittämisen ja investoinnit. Samoin Calus ym. (2008) ovat havainneet tilojen lisäävän pääoman määrää ennen sukupolvenvaihdosta. Tilan kehittäminen toisaalta parantaa sen tuottavuutta ja elin-kelpoisuutta, toisaalta lisää mahdollisesti jatkajan velkarasitetta. Sukupolvenvaihdos voi myös vaikuttaa epäsuotuisasti yrityksen kehitykseen, pienentää liikevaihtoa ja aiheuttaa erilaisia konflikteja yms. (Ropponen 2013. Myös maatilojen sukupolvenvaihdoksiin sisältyy väistämättä paitsi taloudel-lisia myös henkilöriskejä. Onkin tarpeellista selvittää, miten tilan tuottavuus ja tuotanto kehittyvät sukupolvenvaihdoksen jälkeen jotta näihin riskeihin pystytään varautumaan. Tavoitteet Tämän tutkimuksen tavoitteena on tarkastella vaihtoehtoisia tapoja toteuttaa maatilan sukupolven-vaihdos sekä vertailla mm verotuksen aiheuttamia kustannuksia sekä rajoitteita maatilojen sukupolvenvaihdosten yhteydessä. Tilan tuottavuutta, toimintaa ja kehittämistä tarkastellaan sekä ennen että jälkeen sukupolvenvaihdoksen ja vertaillaan tilojen vaihtoehtoisia kehitysnäkymiä ja investointi-mahdollisuuksia. Lisäksi selvitetään olisiko tilan pitkän aikavälin elinkelpoisuuden ja kilpailukyvyn kannalta järkevämpää investoida tilan toimintaan ennen vai jälkeen sukupolvenvaihdoksen. Menetelmät Koska maatilojen sukupolvenvaihdoksia ei tilastoida, ei niistä ole olemassa myöskään rekisteriaineistoa josta tietoja voisi poimia ja vertailla eri tilaryhmiä keskenään. Tämän takia maatilojen suku-polvenvaihdoksia tarkastellaan tutkimuksessa laadittavien vertailevien mallilaskelmien avulla. Laskelmissa otetaan huomioon tilan vaihtoehtoiset kehitysnäkymät sukupolvenvaihdoksen jälkeen. Aineiston muodostamisessa käytetään hyväksi MTT:n kirjanpitotila-aineistoa. Kirjanpitotiloilta on mahdollista saada käyttöön kaikki tilan taloutta ja tuotantoa koskevat tiedot sekä tilojen kirjanpito usealta vuodelta. Mahdollisuuksien mukaan vertaillaan sukupolvenvaihdoksen tehneiden ja saman viljelijän omistuksessa pysyneiden tilojen talouden kehittymistä keskenään. Tilan tuottavuuden kehittymistä vertaillaan ennen ja jälkeen sukupolvenvaihdoksen jotta saadaan selville sukupolvenvaihdoksen vaikutus tilan toimintaan ja kannattavuuteen. Tässä tarkastelussa käytetään apuna samanlaista ekonometrista lähestymistapaa kuin esim. Heikkilä (2013) on käyttänyt automaattilypsyn käyttöönoton vaikutusta maidontuotannon tuottavuuskehitykseen tarkastellessaan.