Suomesta nurmipohjaisten arvoketjujen mallimaa – bisnespotentiaalia on energiassa ja biopohjaisissa materiaaleissa
Nurmibiomassalla on merkittävää potentiaalia korkean jalostusasteen tuotteiden raaka-aineena perinteisen rehukäytön ohessa. Siitä voidaan jo nyt valmistaa biokaasua, proteiinirehuja ja biopohjaisia materiaaleja, ja kehitys etenee nopeasti Euroopassa. Luonnonvarakeskuksen (Luke) selvityksen mukaan sama kehityspotentiaali on olemassa myös Suomessa.
Nurmien arvonlisän nostaminen biojalostuksella ja uusien arvoketjujen kehittäminen mahdollistaisivat nurmentuotannon lisäämisen, mikä olisi erityisen tärkeää yksivuotisten viljelykasvien viljelyalueilla Etelä- ja Lounais-Suomessa. Erityisesti energia- ja biomateriaalien tuotannossa nähdään lupaavaa kehityspotentiaalia.
Nurmesta voidaan jalostaa muun muassa biokaasua, proteiinijakeita sekä erilaisia biopohjaisia tuotteita. Perinteisen märehtijöiden rehukäytön lisäksi tulevaisuudessa nurmesta eristettyä proteiinia voidaan hyödyntää myös yksimahaisten kotieläinten rehuksi ja tulevaisuudessa mahdollisesti myös ihmisravinnoksi.
”Osa nurmeen perustuvista ratkaisuista on jo kaupallisessa käytössä, ja Euroopassa on käynnissä useita pilotti- ja demonstraatiohankkeita. Suomessa kehitys on alkuvaiheessa, mutta potentiaali uusille arvoketjuille on merkittävä. Meillä on hyvät mahdollisuudet ottaa tässä johtava rooli tulevaisuudessa”, erikoistutkija Riina Muilu-Mäkelä sanoo.
Paikallisen biomassan mahdollisimman tehokas hyödyntäminen tukee myös omavaraisuutta ja ilmastotavoitteita. Samalla nurmilla on keskeinen rooli viljelykierroissa esimerkiksi alus- ja kerääjäkasveina. Nurmipalkokasvien siementuotannon lisääminen voisi vahvistaa huoltovarmuutta ja tuoda lisäarvoa tiloille samalla kun monivuotiset nurmet tukevat maaperän kuntoa ja vähentävät ravinnekuormitusta.
”Nurmituotannon systemaattista kehittämistä on jatkettava ja innovaatioita otettava käyttöön, jotta nurmien potentiaali saadaan täysimääräisesti tukemaan yhteiskunnan hyvinvointi- ja kestävyystavoitteita”, painottaa tutkija Sanna Kykkänen.
Raaka-ainetta riittää, mutta uudet arvoketjut ovat vasta kehittymässä
Nurmituotanto on keskittynyt erityisesti Itä- ja Pohjois-Suomeen, jossa nurmella on hyvät kasvuolosuhteet, mutta suoraan ihmisravinnoksi soveltuvien kasvien tuotanto on haastavaa. Nurmella on jo olemassa vahva arvoketju maidon- ja lihantuotannossa, ja nurmen roolia nautakarjatuotannossa voitaisiin yhä kasvattaa.
Nurmituotannon kehittäminen vahvistaa sekä olemassa olevia että uusia nurmituotannon arvoketjuja.
”Raaka-aineen tuotanto ei ole ongelma, jos ostajia löytyy. Tarvitsemme innokkaita ja innovatiivisia yrittäjiä kehittämään nurmen prosessointiteknologiaa ja rakentamaan uudenlaisia arvoketjuja. Jalostuslaitosten pitäisi olla myös lähellä tuotantoalueita, sillä raakanurmen kuljetus pitkiä matkoja ei ole kannattavaa”, kertoo tutkimusprofessori Marketta Rinne
Uusien tuotteiden ja materiaalien, kuten pakkauksissa käytettävän nurmikuidun, kehitys edellyttää myös markkinoiden syntymistä. Tällä hetkellä tarjolla on kierrätyskuitua, eikä nurmikuitu ole toistaiseksi kilpailukykyinen vaihtoehto.
”Puukuidun saatavuuteen ja hintaan vaikuttavat useat tekijät, kuten kansainvälisen kaupan muutokset, ympäristövaatimukset sekä metsien käytön reunaehdot. On tärkeää, että nurmibiomassateknologia on saatavilla, jos markkinatilanne muuttuu”, erikoistutkija Kyösti Ruuttunen sanoo.
