Nyt on Puun Aika: EU:n uuden biotalousstrategian merkitys puunjalostuksen investointien ja kilpailukyvyn vauhdittamisessa

EU:n biotalousstrategia ja sen merkitys puunjalostuksen investointien ja kilpailukyvyn vauhdittamisessa nousi pääteemaksi Puun Aika -verkoston aluekiertueen käynnistäneessä webinaarissa.

Puun Aika -verkoston aluekiertue vierailee maaliskuussa 2026 Turussa, Oulussa ja Joensuussa. Ensimmäinen tilaisuus oli kuitenkin kaikille saavutettava webinaari 10.2. Sen käynnisti valtiosihteeri Päivi Nerg, joka kertoi hallituksen toimenpiteistä biotalouden kasvun ja viennin kasvattamisen tueksi. 

Työ- ja elinkeinoministeriön erityisasiantuntija Ulla Palander puolestaan kertoi EU:n biotalousstrategian tavoitteista liittyen investointien skaalaukseen, biopohjaisten markkinoiden rakentamiseen, kestävän biomassan saatavuuteen ja globaalien mahdollisuuksien hyödyntämiseen. Puumateriaalin käyttö korkean jalostusarvon tuotteisiin on myös osa EU:n teollista kokonaisstrategiaa, jolla vahvistetaan EU:n teollista kilpailukykyä ja vähennetään tuontiriippuvuutta.

Esittelyssä rahoitusinstrumentteja biotalouden vauhdittamiseen

Antti Ritala Teollisuussijoituksesta (Tesi), Jani Tuominen Finnverasta ja Tuomas Lehtinen Business Finlandista esittelivät erilaisia investointien vauhdittamisen rahoitusinstrumentteja. 

Tesi on valtion omistama pääomasijoittaja, jolta odotetaan vaikuttavuutta ja tuottoa. Tesi sijoittaa markkinaehdoin rahastoihin sekä suoraan start-up- ja scale-up yrityksiin ja suuriin teollisuushankkeisiin. Metsäbiotaloudessa Tesiä kiinnostavat erityisesti yritykset, jotka kehittävät biopolttoaineita ja -materiaaleja. Finnvera on valtion omistama erityisrahoittaja ja vientitakuulaitos. Finnvera täydentää rahoitusmarkkinoita ja toimii yhdessä yksityisen pääoman (pankit, sijoittajat) kanssa investointien, käyttöpääoman ja viennin rahoittamiseksi. Finnveran rooli on merkittävä erityisesti silloin, kun uusi tuote tai prosessi siirtyy pilotista teolliseen mittakaavaan. 

Business Finland on valtion omistama organisaatio, joka tarjoaa innovaatiorahoitusta ja kasvupalveluita suomalaisille yrityksille, edistää matkailua ja investointeja sekä osaajien houkuttelua Suomeen. Metsäbiotalouden teemoista biomateriaalit ja -kemikaalit sekä uusiutuva energia kuuluvat Business Finlandin strategisiin valintoihin. Business Finland haastaa globaalisti toimivia yrityksiä erikokoisten yritysten ja muiden toimijoiden muodostamien ekosysteemien vetureiksi ja tarjoaa veturiyritysten tiekarttojen mukaisiin T&K-hankkeisiin yrityksille ja tutkimusorganisaatioille kumppanuusrahoitusta. 

Toimialajärjestöjen paneelikeskustelu pureutui biotalousstrategian mahdollisuuksiin

EU:n biotalousstrategian mahdollisuuksia ja osin myös haasteita puunjalostuksen investoinneille käsiteltiin tarkemmin toimialajärjestöjen paneelikeskustelussa, johon osallistuivat Tino Aalto (Sahateollisuus ry), Matti Mikkola (Puutuoteteollisuus ry), Marjaana Suorsa (Metsäteollisuus ry), Antro Säilä (Suomen Pakkausyhdistys ry) ja Hannes Tuohiniitty (Bioenergia ry). EU:n biotalousstrategian tavoitteita investointimahdollisuuksien ja kilpailukyvyn vahvistamiseksi arvostettiin. 

Paneelikeskustelussa nousi esille, että isoissa ja pitkän takaisinmaksuajan investoinneissa investointiympäristön ennakoitavuus on oleellista. Metsäsektorin yritykset, sijoittajat ja rahoittajat huomioivat riskejä, jotka liittyvät markkinoiden ja niiden suhdannevaihtelun lisäksi sääntelyyn ja siihen liittyvään epävarmuuteen. Erityisesti yksityisen pääoman sijoittajat tarvitsevat kysyntälupauksen tai jopa hankintasitoumuksia ennen investointipäätöstä. EU:n biotalousstrategian toimia biopohjaisten tuotteiden kysynnän tai kaskadikäytön edistämiseksi pidettiin sekä mahdollisuutena että haasteena. 

Isoissa ja pitkän takaisinmaksuajan investoinneissa investointiympäristön ennakoitavuus on oleellista.

Kansallisia toimenpiteitä pidettiin riskien hallitsemisessa tärkeinä. Toimenpiteet liittyvät raaka-aineen saatavuuden turvaamiseen, tuottavuuden parantamisen ja tuotannon skaalaamisen rahoitukseen (esimerkiksi teollisessa rakentamisessa), standardeihin, sääntelyn johdonmukaisuuteen, kotimarkkinoiden kehittymiseen sekä tuotteiden ja koko metsäsektorin ilmastohyötyjen kokonaisvaltaiseen huomioimiseen. Puutuotteiden käytön yleistymisen esteiksi mainittiin mm. standardien puute (esim. CLT-rakentaminen) ja sääntelyn epäjohdonmukaisuus (esim. energiatehokkuusvaatimukset). Myös puun kierrätyksen pitkäkestoisiin rakennustuotteisiin todettiin nykysääntelyn puitteissa olevan osin mahdotonta (esim. lujuusluokiteltuja rakennustuotteita ei voi valmistaa). 

Keskustelijat totesivat, että suomalaisessa tutkimus- ja kehitysrahoituksen painopiste on toistaiseksi ollut demotuotteiden kehityksessä, kun taas skaalaamiseen ja kaupallistamiseen tehdyt investoinnit yrityksissä ovat jääneet vähemmälle huomiolle. Vientimarkkinoille pääsy edellyttää referenssejä sekä näkyvyyttä ja kilpailukykyä kansainvälisillä markkinoilla. Käytännössä tämä tarkoittaa potentiaalisten vientituotteiden testaamista ja käyttöönottoa kotimaan markkinoilla sekä tuotteiden kansainvälisen hinta- ja laatusuoriutumiskyvyn varmistamista aktiivisella osallistumisella sääntely- ja standardointiprosesseihin.   

Kotimaan markkinoiden kehittymisessä julkisen sektorin hankinnat ovat merkittävässä asemassa. Unohtaa ei myöskään pidä osaamisen vahvistamista, jota ilman ei aikaansaada innovaatioita eikä uusien ratkaisujen kaupallistamista. Ala pitää saada houkuttelevaksi nuorille, jotta teknistä ja kaupallista uutta osaamispääomaa syntyy – tarvitaan ”puuta ja päätä”.

Toiveet aluekiertueelle

Webinaarin osallistujilta kysyttiin toiveita käynnistyvälle Puun aika -verkoston aluekiertueelle Oulussa, Joensuussa ja Turussa, jonka ohjelmaa ja oheistapahtumaa Reeta Huhtinen (Business Turku) esitteli tarkemmin. 

Osallistujat toivoivat saavansa aluekiertueelta lisää tietoa muun muassa innovaatio- ja rahoitusmalleista, raaka-aineen tarjonnan ja metsien eri käyttömuotojen yhteensovittamisesta, puurakentamisen tulevaisuudesta, puumateriaalien mahdollisuuksista sekä innovaatioekosysteemin ja metsäbiotalouden aluetaloudellisesta tilannekuvasta. 

Näihin toiveisiin pyrimme parhaamme mukaan vastaamaan!