Mustikan satokausi päättymässä, puolukan tilanne lupaava
Mustikkaa poimitaan vielä pohjoisessa Suomessa, kun eteläisessä Suomessa poimijat vetävät henkeä ja valmistautuvat puolukan poimintaan. Viileästä alkukesästä ja vaisuksi jäänestä kukinnasta huolimatta mustikkasadosta tuli kaiken kaikkiaan tavanomainen. Heinäkuun helteet ja kuivuus verottivat kypsyvän mustikan satoa kuitenkin paikoin jopa merkittävästi.
–Esimerkiksi pohjoisen Savon alueella heinäkuun sademäärä jäi paikoitellen vain kolmannekseen pitkäaikaisesta keskiarvosta. Tällaisilla alueilla poimijoiden on pitänyt hakeutua kosteutta varastoiviin paikkoihin kuten soiden reunoihin. Monin paikoin Etelä- ja Keski-Suomessa mustikkasato oli kuitenkin kuivuudesta huolimatta varsin kelvollinen, kertoo erikoistutkija Rainer Peltola Luonnonvarakeskuksesta.
Puolukan kypsymistä odotellaan vielä eteläisessäkin Suomessa. Puolukka kukki melko runsaana ja pölytys onnistui hyvin, joten raakileitakin on ollut runsaasti. Puolukan raakilehavaintoja on kertynyt 56 havaintometsästä. Lähes puolessa näistä metsistä oli puolukan raakileita runsaasti tai erittäin runsaasti. Heikkosatoisten havaintometsien osuus oli alle kolmasosa. Kypsymisen aikaisia, pääosin helteistä ja kuivuudesta johtuvia tappioita on kuitenkin ollut itäisen Suomen ja Kainuun alueilla.
–Puolukka on pääsääntöisesti se luottomarja. Myöhäisen kukinnan takia pölytys onnistuu yleensä hyvin ja kypsyminenkin on melko varmaa – kesän mittaan marja kypsyy sinnikkäästi silloinkin, kun mustikka jo luovuttaa. Oikein äärevät hellejaksot tai pitkät kuivuudet heinä–elokuussa voivat kuitenkin sitäkin koetella. Hyviä puolukkaseutuja näyttäisi tänä vuonna olevan Etelä- ja Länsi-Suomessa sekä Pohjanmaalla, muualla sato jää heikommaksi kuin mitä raakiletilanteesta voitiin päätellä, Peltola toteaa.
Malleja ja karttoja Ilmatieteen laitoksen säädatasta, marjahavaintoja yhteistyössä Suomen 4H-liiton kanssa
Luken ja Suomen 4H-liiton yhteistyö marjahavaintojen teossa jatkui vuonna 2025. Tähänastiset havainnot on tallennettu kaikille avoimeen marjahavaintojen tiedotusjärjestelmään (marjahavainnot.fi.). Marjahavaintojen tekijäksi voi ryhtyä kuka hyvänsä marjasadoista ja luonnon tarkkailusta kiinnostunut. Ohjeet havaintometsän perustamisesta sekä havaintojen teosta ja tallentamisesta löytyvät alla olevista linkeistä.
Luke on kerännyt valtakunnallisia marjasatohavaintoja vuodesta 2001 lähtien. Tähän aineistoon sekä Ilmatieteen laitoksen sääaineistoihin perustuen on laadittu malleja, joilla arvioidaan pölytystuloksen onnistumista eri puolilla maata ajantasaista säädataa hyödyntäen. Mallien avulla on laadittu mustikan, puolukan ja suomuuraimen pölytyksen onnistumista arvioivia valtakunnallisia karttoja. Karttoihin voi tutustua Luken Luonnonvaratieto-sivuston karttapalvelussa.
