Metsien ennallistamisen laajuus ja toteutus määrittävät vaikutukset hakkuumahdollisuuksiin ja talouteen

Ennallistamisen vaikutukset metsäsektoriin syntyvät ennen kaikkea nykyisessä puuntuotannossa olevien metsien lisäsuojelusta ja talousmetsien käsittelyn muutoksista. Luonnonvarakeskuksen (Luke) arvion mukaan vaikutukset riippuvat ratkaisevasti ennallistamistoimien laajuudesta ja toteutustavasta.

Luonnonvarakeskus arvioi maa- ja metsätalousministeriön toimeksiannosta, miten EU:n ennallistamisasetuksen toimeenpano vaikuttaisi hakkuumahdollisuuksiin, metsäsektorin arvonlisäykseen ja työllisyyteen ja mitkä olisivat kerrannaisvaikutukset muualla Suomen kansantaloudessa. Lisäksi arvioitiin ennallistamistoimien vaikutusta metsien monimuotoisuuden kannalta tärkeiden rakennepiirteiden kehittymiseen. Arviointi ei sisällä ennallistamistoimien toteutuskustannuksia, vaan tarkastelee hakkuiden ja metsäteollisuuden tuotannon vähenemisen kautta syntyviä kustannuksia. Kokonaisvaikutusten tarkastelussa olisi huomioitava myös toteutuskustannukset sekä ennallistamisen tuottamat hyödyt.

”Arviointi osoittaa, että ennallistamisen vaikutukset riippuvat merkittävästi toimien laajuudesta ja siitä, missä määrin ne ovat suojelun lisäämistä tai myös metsien talouskäytön mahdollistavia. Lisäksi markkinoiden kehitys vaikuttaa taloudellisten vaikutusten suuruuteen”, sanoo Luken johtava tutkija Matleena Kniivilä.

Arviointi tukee käynnissä olevaa kansallisen ennallistamissuunnitelman valmistelua, jonka tavoitteena on luonnon tilan parantaminen laajasti eri ympäristöissä niin suojelualueilla kuin niiden ulkopuolella. 

Ennallistamistoimien vaikutuksia tarkasteltiin skenaarioiden avulla 

Luontodirektiivin metsäisillä luontotyypeillä tarkasteltiin suppean ja laajan ennallistamisen vaikutuksia skenaarioiden avulla. Vaikutuksia arvioitiin seuraavien 30 vuoden ajanjaksolle.

Suppeamman ennallistamisen skenaariossa puuntuotannon ulkopuolelle siirtyisi 0,5 miljoonaa hehtaaria metsämaata (0,7 milj. ha metsä- ja kitumaata). Laajemman ennallistamisen skenaariossa suojeltu metsämaan ala kasvaisi 1,4 miljoonaa hehtaaria (2,0 milj. ha metsä- ja kitumaata). Osa lisäsuojelusta kohdistuisi luontotyyppeihin kuulumattomiin metsiin. Skenaarioissa luontotyypeillä tehtiin suojelun lisäksi muita ennallistamiseen tähtääviä toimia, kuten puustoisilla soilla jatkuvaa kasvatusta sekä erilaisia lehto- ja harjumetsien hoitokäsittelyjä.

Lisäksi tarkasteltiin skenaarioita, joissa ennallistamista toteutetaan myös luontodirektiivin luontotyyppien ulkopuolisissa talousmetsissä. Ennallistamistoimia olivat muun muassa jatkuva kasvatus, säästöpuiden lisääminen uudistushakkuissa ja lehtipuiden suosiminen metsänkäsittelyssä. Toimien tarkoituksena oli lisätä talousmetsissä puuston eri-ikäisrakenteisuutta ja monipuulajisuutta sekä ylläpitää samalla riittävää kuolleen puun määrää. 

Tavoiteltu ennallistamisen pinta-ala vaikuttaa hakkuumahdollisuuksiin

Arvioiduissa skenaarioissa niissä, joissa toteutettiin vain luontotyyppien ennallistamista, runkopuun suurin ylläpidettävissä oleva hakkuukertymä aleni 2–9 miljoonaa kuutiometriä vuodessa verrattuna arvioituun tilanteeseen ilman ennallistamistoimia (perusura). Skenaarioissa, joissa toteutettiin toimia myös luontotyyppien ulkopuolisissa metsissä, suurin ylläpidettävissä oleva hakkuukertymä aleni 8–15 miljoona kuutiometriä vuodessa suhteessa nykytilaan. Skenaarioita, joissa on mukana myös luontotyyppien ulkopuolisten metsien ennallistamistoimet, voidaan pitää ennallistamisasetuksen mukaisina metsäekosysteemien ennallistamisskenaarioina. 

Laajimman ennallistamisen skenaariossa runkopuun hakkuumahdollisuudet olisivat koko tarkastelujaksolla pienempiä kuin viime vuosina toteutunut keskimääräinen hakkuukertymätaso. Mitä suurempaa boreaalisten luonnonmetsien ennallistamisen pinta-alaa tavoitellaan, sitä merkittävimmiksi vaikutukset hakkuumahdollisuuksiin kasvavat. 

Talousmetsien käsittelyä muuttamalla voidaan vaikuttaa metsien rakenteeseen, esimerkiksi luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeään lehtipuiden määrään. Suuret rakenteelliset muutokset metsien puulajisuhteissa tapahtuvat kuitenkin aluetasolla hitaasti ja ne jäivät 30 vuoden tarkastelujaksolla melko vähäisiksi. Metsikkötasolla puulajisuhteet voivat muuttua nopeastikin tehtyjen ennallistamistoimenpiteiden ansiosta. Jatkuvan kasvatuksen lisäämisen seurauksena hakkuupinta-ala voi kasvaa samaan aikaan kun hakattu puumäärä vähenee.

Hakkuumahdollisuuksien pieneneminen heijastuu metsäsektorin arvonlisäykseen, työllisyyteen sekä sektorin ulkopuolelle

Skenaarioissa, joihin sisältyi myös talousmetsien ennallistamista, metsäsektorin suora arvonlisäys vähenisi 1,0–1,7 miljardia euroa vuodessa (9–17 prosenttia nykykehitysarvioon verrattuna). Kerrannaisvaikutukset huomioon ottaen kokonaisarvonlisäys laskisi 1,6–2,9 miljardia euroa vuodessa. Vastaavasti vuotuinen työllisyys vähenisi metsäsektorilla 4 200–10 600 henkilöllä, ja koko taloudessa kerrannaisvaikutuksineen 9 000–22 800 henkilöllä. Vuoden 2023 tilastotietoihin verrattuna esimerkiksi 2,9 miljardin euron arvonlisäyksen väheneminen tarkoittaisi noin prosenttia Suomen koko kansantalouden arvonlisäyksestä. 

”Ennallistamisen skenaarioiden kustannukset ovat merkittäviä ja vaatisivat toteutuessaan muutoksia nykyiseen toimintaan. On muistettava, että ennallistamisella pyritään luonnon tilan parantamiseen, joka tuottaa myös paljon hyötyjä”, sanoo Luken ohjelmajohtaja Meri Kallasvuo.

Arvonlisäys- ja työllisyystarkastelujen tulokset viittaavat merkittävään muutokseen, joka kohdistuu erityisesti tietyille toimialoille. Samalla tuotannontekijöitä kuitenkin vapautuu muiden toimialojen käyttöön. Koko maan tasolla vaikutukset yleensä tasoittuvat ajan mittaan talouden sopeutuessa, mutta alueilla vaikutukset voivat olla selvästi suurempia ja sopeutuminen vaikeampaa.

Vaikutusten suuruus riippuu myös tulevista markkinamuutoksista, kuten metsäteollisuuden kehityksestä ja puun tuonnista. Jos teollisuuden tuleva puuntarve eroaa tässä selvityksessä arvioidusta, on sillä vaikutusta myös arvioitujen talousvaikutusten suuruuteen.