Ennallistamisasetuksen edellyttämän turvepeltojen vettämisen vaikutukset maataloudelle riippuvat toteutustavasta

Turvepeltojen vettämisen ilmasto-, ympäristö- ja elinkeinovaikutukset jäävät valtakunnallisella tasolla vähäisiksi. Turvepeltovaltaisilla alueilla vaikutukset voivat kuitenkin olla suurempia, jos vettäminen kohdistuu niihin laajamittaisesti. Vaikutusten suuruus riippuu toimien laajuudesta, kohdentumisesta ja siitä, kuinka paljon joustoalueita voidaan hyödyntää. Luonnonvarakeskuksen (Luke) tuore arvio tarjoaa tietoa kansallisen ennallistamissuunnitelman valmistelun tueksi. 

Luonnonvarakeskus on arvioinut maa- ja metsätalousministeriön toimeksiannosta EU:n ennallistamisasetuksen edellyttämien turvepeltojen vettämistavoitteiden vaikutuksia maataloudelle. Arviossa tarkasteltiin taloudellisten vaikutusten ohella kasvihuonekaasupäästöjä ja vesistökuormitusta. 

”Vaikutukset eivät riipu vain pinta-alasta, vaan ennen kaikkea siitä, mihin toimet kohdistetaan ja millä laajuudella ne toteutetaan. Ratkaisuilla voidaan vaikuttaa merkittävästi sekä ilmasto- että elinkeinovaikutuksiin”, sanoo tutkija Hanna Kekkonen Lukesta. 

Joustoalueilla tarkoitetaan maatalouden ulkopuolisia alueita, kuten entisiä turvetuotantoalueita ja ojitettuja suometsiä, joiden vettämisellä voidaan vähentää maatalouskäytössä oleville turvepelloille kohdistuvaa painetta. 

Toteutustapa vaikuttaa laajuuteen ja kustannuksiin 

Arviossa tarkasteltiin useita skenaarioita, joissa turvepeltoalan määrittely ja toimenpiteiden kohdentaminen vaihtelivat. Eri laskentatavat johtavat erisuuruisiin vettämistavoitteisiin ja kustannuksiin. 

Ruoantuotantoon kohdistuvat vaikutukset voidaan minimoida, jos toimet kohdistuvat vapaaehtoisesti pelloille, joilla on vähäinen merkitys tuotannolle, kuten kesantoihin tai harvoin korjattaviin nurmiin. Sen sijaan vaikutuksia syntyy herkemmin, jos vettäminen kohdistuu laajasti turvevaltaisille ja kotieläintuotantoon painottuville alueille. 

Tutkimusprofessori Heikki Lehtosen mukaan kokonaiskustannukset voisivat nousta enimmillään noin 500 miljoonaan euroon vuoteen 2050 mennessä, mikäli vettämistä ja kosteikkojen hoitoa tuetaan laajasti. Kustannukset voivat kuitenkin jäädä selvästi pienemmiksi, jos toimet kohdistuvat kustannustehokkaisiin kohteisiin ja vaihtoehtoisia alueita hyödynnetään laajasti. 

Vaikutukset kohdistuvat eri tavoin eri alueille ja tuotantosuuntiin  

Arvion mukaan: 

Vähäisiä tai maltillisia vaikutuksia: 

• valtakunnallinen maataloustuotanto 
• elintarvikealan kokonaistuotos 
• työllisyys 
• maakuntatason aluetalous 

Vaihtelevia tai mahdollisesti merkittävämpiä vaikutuksia: 

• paikalliset vaikutukset turvepelto- ja nautakarjavaltaisilla alueilla 
• toteutustavasta riippuvat kustannukset 
• ravinnekuormituksen riskit tietyissä olosuhteissa 

Arviossa tarkasteltiin maatalouden tuotantoon ja aluetalouteen kohdistuvia vaikutuksia. Ennallistamisen mahdollisia ilmasto- ja luontohyötyjä tai niiden taloudellista arvoa ei tässä selvityksessä arvioitu. 

”Oikein kohdennettuna vettäminen ei todennäköisesti aiheuta merkittäviä taloudellisia menetyksiä. Paikalliset vaikutukset voivat kuitenkin korostua alueilla, joilla turvepeltojen ja nautakarjatuotannon osuus on suuri”, Kekkonen toteaa. 

Ravinnekuormituksen epävarmuudet edellyttävät lisätutkimusta 

Turvepeltojen vettämiseen voi liittyä kohonnut riski typen ja etenkin fosforin huuhtoutumiselle. Tutkimustieto vetettyjen turvepeltojen ravinnekuormituksesta on vielä rajallista, ja vaikutusten tarkempi arviointi edellyttää lisäselvityksiä. 

Ilmasto- ja vesistövaikutukset eivät kaikissa tilanteissa kulje samaan suuntaan. Esimerkiksi vesistöjen tilan kannalta perusteltu pintaturpeen poisto voi lisätä ilmastopäästöjä, jos poistettu turve jatkaa hajoamistaan muualla. Vesistövaikutuksia on syytä tarkastella valuma-aluetasolla, kun taas ilmastovaikutukset edellyttävät valtakunnallista näkökulmaa.