Tutkimustieto auttaa kohdentamaan uhanalaisten taimenkantojen elvytystoimet paremmin

Taimenkantojen geneettinen vaihtelu on osa virtavesien monimuotoisuutta. Merkittävä osa Suomen ainutlaatuisista taimenkannoista on jo menetetty, ja jäljellä olevistakin suurin osa on sukupuuttovaarassa. Tutkimustiedon viestiminen ja vieminen käytäntöön ovat keskeisessä roolissa taimenkantojen suojelemisessa ja taimenen elinympäristöjen ennallistamisessa.

Selvitimme pohjoismaisessa tutkimusyhteistyössä taimenpopulaatioiden koostumusta joissa. Tulosten mukaan taimenpopulaatiot ovat pieniä ja paikallisia, eivätkä taimenistutusten vaikutukset näy luonnonkannoissa. Tutkimuksissa selvisi, että yksittäiset lisääntyvät kalayksilöt ovat erittäin tärkeitä kokonaisen taimenpopulaation säilymiselle. Tulos korostaa paikallisen kalastuksensäätelyn tärkeyttä.

Taimenpoikasten elinkelpoisuuteen vaikuttavat vahvasti myös ympäristötekijät. Esimerkiksi valuma-alueelta huuhtoutuvan kiintoaineen on jo pitkään tiedetty heikentävän taimenen mätimunien elossa säilymistä.

Uutena tietona osoitimme, että runsaan kiintoainekuormituksen alaisessa joessa kuoriutuvien taimenenpoikasten elinkelpoisuus on heikompaa kuin puhtaissa soraikoissa kuoriutuneilla poikasilla. Poikaset ovat vielä myöhemminkin pienempiä kooltaan ja niiden aineenvaihdunta on nopeampaa kuin puhtaissa soraikoissa kehittyneillä poikasilla.

Pohjoismaisella tutkijoiden, viranomaisten ja yritysten yhteistyöllä pyritään lisäämään virtavesiluonnon monimuotoisuutta ja parantamaan uhanalaisten taimenkantojen tilaa. Paras keino tukea uhanalaisia taimenkantoja on vahvistaa edellytyksiä taimenen luontaiselle lisääntymiselle.

Taimenkantojen luonnonkierron ennallistaminen vaatii lisää ymmärrystä taimenen käyttäytymisestä, genetiikasta ja sopeutumisesta ilmastonmuutokseen. Emme esimerkiksi vielä täysin ymmärrä, mitkä tekijät vaikuttavat taimenten vaellushalukkuuteen tai missä tilanteissa yksilöt jäävät paikallisiksi taimeniksi. 

Tarvitsemme lisätietoa myös siitä, miten kunnostustoimenpiteissä voitaisiin huomioida entistä tehokkaammin muuttuva ilmasto sekä maankäytön muutoksista johtuvat paineet. Tutkimustieto ja seuranta helpottavat taimenpopulaatioiden elvytystoimien kohdistamista juuri oikeisiin, taimenten selviytymistä auttaviin tekijöihin, jolloin aikaisemmista virheistä voidaan oppia ja siten myös säästää resursseja.  

Uusi tutkimustieto luo mahdollisuuksia kansalaistiedon lisäämiseen. Kokeilimme vuonna 2023 Yleisradion yleishyödyllisiä tietoiskuja uutena viestintäkanavana, tavoitteena lisätä kansalaisten vastuullista toimintaa.

Kesän 2023 aikana toteutettu kampanja saavutti lähes 1,5 miljoonaa suomalaista television ja 0,4 miljoonaa sosiaalisen median kautta. Kampanjassa nostettiin esille yksittäisen kansalaisen vaikutusmahdollisuudet taimenkantojen suojelussa ja niiden elinympäristöjen ennallistamisessa.

“Halusimme korostaa viestiä, että jokainen meistä voi toimia vesiluonnon puolesta ja tukea luonnon monimuotoisuutta omilla toimillaan. Ylen yleishyödyllisillä tietoiskuilla saavutimme paljon laajemman yleisön kuin perinteisellä tutkimusviestinnällä,” kertoo ohjelmajohtaja Meri Kallasvuo.