Biokiertotaloudesta boostia ravinteiden kierrätykseen

Biomassojen sisältämien ravinteiden ja hiilen tehokas hyödyntäminen parantaa kotimaisen ruuantuotannon kannattavuutta ja huoltovarmuutta sekä vähentää ympäristövaikutuksia. Suomen kasvintuotannon fosforintarve on vuosittain noin 18 000 tonnia, joka voitaisiin kattaa pelkästään kierrätettävissä olevalla fosforilla.

Typen osalta Ukrainan kriisi on osoittanut tarpeen tehostaa ravinteiden kierrätystä osana typpiomavaraisuutemme lisäämistä. Määrällisesti eniten ravinteita on eläinten lannassa, mutta myös muut sivuvirrat tuovat oman lisänsä kierrätysravinnetarjontaan. Ravinteiden kierrätyksen tilanne on viime vuosina parantunut verkkaisesti, siksi Suomen ympäristötavoitteiden ja ravinneomavaraisuuden edistämiseksi tarvitaan edelleen vahvoja toimia. 

Luonnonvarakeskus on tuottanut tietoa ravinnerikkaiden biomassojen alueellisista jakaumista ja niiden suhteesta kasvien lannoitustarpeeseen. Olemme havainnollistaneet, miten kasvien tarpeenmukainen lannoitus vapauttaisi fosforireservejä kierrätyslannoitteiden raaka-aineiksi ja miten ravinteiden kierrätyksen toteuttaminen edelleen vaikuttaisi maatalouden ravinnekuormituksen vähenemiseen. Aktiivinen tutkimus kierrätyslannoitteiden laadun ja turvallisuuden varmistamiseksi on olennainen osa työtämme.  

Tuloksien käytäntöön viemiseksi Luke on valmistellut lukuisia lausuntoja ministeriöille ja valiokunnille maatalousbiomassojen ravinnekierron edistämiseksi. Lausunnoissa on tuotu esiin toimenpiteitä, kehitysehdotuksia ja ohjaustoimenpiteitä, joiden avulla ravinteiden ja hiilen kierron kokonaisuutta voidaan edistää ja samalla vähentää maatalouden ympäristövaikutuksia. 

Tutkimuksemme ovat lisänneet ymmärrystä ravinteiden kierrätyksen hallinnasta ja kierrätyslannoitevalmisteiden prosessoinnin sekä niiden käytön edistämisen mahdollisuuksista ja merkityksestä maataloussektorille. Konkreettisena esimerkkinä esitys lannoitelaista pitää sisällään Luken tutkimukseen perustuvan tavoitteen kasvien tarpeenmukaisesta lannoituksesta, joka on kestävien ravinnekiertojen kannalta keskeistä.  

HELCOM hyödynsi laajasti Luken suosituksia, kun se päivitti Itämeren toimenpideohjelman. Toimenpideohjelma asettaa vesiensuojeluntavoitteet myös maatalouden rehevöittävälle vaikutukselle. Luken osaamista hyödynnettiin myös Itämeren alueen ravinteiden kierrätyksen strategian päivityksessä. 

Lausunnot ovat osaltaan vaikuttaneet lannoitusta koskevan lainsäädännön ja ohjauskeinojen kehittymiseen. Tämän ohelle olemme vaikuttaneet HELCOM:n strategioihin ja yhteisen maatalouspolitiikan valmisteluun. Olemme osaltamme mukana ohjaamassa ruokajärjestelmäämme kohti kestävämpää ja omavaraisempaa, kierrätettävissä olevia ravinnevirtoja hyödyntävää tulevaisuutta.

”Tuottamamme tutkittu tieto on otettu päätöksenteon pohjaksi varmistamaan, että toimenpiteillä saavutetaan toivottuja tavoitteita ravinneomavaraisuuden parantamisessa, ruuantuotannon kestävyyden parantamisessa ja ympäristön hyvän tilan saavuttamisessa,” toteaa erikoistutkija Sari Luostarinen.