Viljelysmaan hoito ja kastelu -tilaston dokumentaatio
Tilaston kuvaus
Tilaston yleiskuvaus
Tilasto sisältää tietoja maatalous- ja puutarhayritysten peltomaan perusmuokkauksesta ja talvipeitteisyydestä, saman kasvilajin jatkuvasta viljelystä, karjanlannan levityksestä, kasteltavissa olevasta ja kastellusta pelto- ja puutarha-alasta sekä käytetyistä kastelumenetelmistä ja kasteluveden alkuperästä.
Luokitukset
Alueluokituksena on koko maa, maakunta ja ELY-keskus. Tietoja julkaistaan myös maatalous- ja puutarhayrityksen tuotantosuunnan mukaan jaoteltuna.
Kattavuus
Tiedot viljelysmaan hoidosta ja kastelusta kerätään maatalouden rakennetutkimuksen yhteydessä 3–4 vuoden välein. Maatalouden rakennetutkimus tehdään otostutkimuksena noin kolmasosalle Suomen maatalous- ja puutarhayrityksistä.
Tilastolliset käsitteet ja määritelmät
Kasteltavissa oleva ala on viljelyala, jolle käytettävissä olevat kastelulaitteet voidaan kuljettaa ja jolla niitä voidaan käyttää (kasteluvettä on saatavissa ja laitteiden käyttö on teknisesti mahdollista). Ala voi olla kasteltavissa, vaikka sitä ei olisi kasteltu koskaan. Kasteluun käytettävissä olevan vesimäärän normaali taso tarkoittaa vesimäärää, joka on käytettävissä kasteluun useimpina vuosina.
Kasteluveden alkuperä
1. Pintavesi omalta tilalta: Vesi otetaan esim. lammesta, kastelualtaasta tai patoaltaasta. Vesi voi olla alkuperältään joko sadevettä tai pohjavettä. Jos pohjavettä kerätään kastelu- tai patoaltaaseen vain sadetuskauden aikana, veden alkuperäksi merkitään pohjavesi
2. Pintavesi oman tilan ulkopuolelle ulottuvasta vesistöstä: Vesi otetaan järvestä, joesta tms., joka sijaitsee osittain tai kokonaan tilan ulkopuolella.
3. Pohjavesi omalta tilalta: Vesi otetaan esim. tilalla tai sen lähellä sijaitsevasta kaivosta tai lähteestä, josta vesi tulee suoraan kasteluun tai siirretään ensin kastelualtaaseen.
Maatalous- ja puutarhayritys on maatalous- tai puutarhatuotantoa harjoittava tila, joka taloudellinen koko standardituotosmenetelmällä (Standard Output, SO) laskettuna on vähintään 2 000 €. Määritelmä on otettu käyttöön vuotta 2013 koskevissa tuloksissa.
Ennen vuotta 2013 maatilaksi katsottiin tila, jolla oli käytössä olevaa maatalousmaata vähintään yksi hehtaari tai kotieläimiä vähintään yhden kotieläinyksikön verran. Ennen vuotta 2000 aktiivitilaksi määriteltiin tila, jolla on hallinnassaan vähintään yksi hehtaari peltoa tai puutarhaa ja jolla on maataloustuotantoa tai muuta yritystoimintaa.
Mittayksikkö
Taloudellinen tuotos SO eli Standard Output on maataloustuotteelle saatava keskimääräinen tuotto euroa per hehtaari tai euroa per kotieläin tilahinnoin laskettuna. SO:n laskemisessa hintoina käytetään viiden vuoden keskiarvoja. SO ei huomioi tukia, koska EU:n maatalouspolitiikassa tuet ovat irrotettu tuotannosta. Näin ollen tukia ei voida kohdistaa tuotteelle. Taloudellisen tuoton perusteella maatalous- ja puutarhayrityksille pystytään laskemaan taloudellinen koko. Lisätietoa SO:sta Eurostatin sivuilta osoitteesta: Glossary:Standard output (SO) - Statistics Explained (europa.eu)
Tuotantosuunta määräytyy maatalous- ja puutarhayrityksen taloudellisesti merkittävimmän tuotteen mukaan. Tieto lasketaan käyttäen standardituotosmenetelmää (Standard Output, SO). Jos yli 2/3 tilan kokonaistuotosta tulee yhdestä tuotteesta, kuuluu tila tätä tuotetta vastaavaan tuotantosuuntaan. Ellei tällaista tuotetta löydy, tilan tuotantosuunta on sekamuotoinen tuotanto. Standardituotosmenetelmä on otettu käyttöön vuoden 2013 tuloksissa. Tätä aikaisemmin viljelijä on ilmoittanut tuotantosuuntatiedon tukihaun yhteydessä.
Tilastoyksikkö
Tilastoyksikkö on maatalous- tai puutarhayritys.
Tilaston perusjoukko
Tilaston kohdejoukkoon kuuluvat kaikki aktiiviset tuotantoa harjoittavat maatalous- ja puutarhayritykset. Aktiivisella maatalous- ja puutarhayrityksellä tarkoitetaan tilaa tai yritystä, jonka taloudellinen tuotos on vähintään 2 000 €. Taloudellinen tuotos lasketaan standardituotosmenetelmällä (Standard Output, SO). Määritelmä on otettu käyttöön vuotta 2013 koskevissa tuloksissa.
Viitealue
Tulokset julkaistaan koko maan tasolla. ELY-keskuksittain ja tuotantosuunnittain jaoteltuina.
Ajallinen kattavuus
Suomessa maatalouden rakennetutkimuksia on tehty vuosina 1995, 1997, 2000, 2003, 2005, 2007, 2010, 2013, 2016, 2020 ja 2023.
Perusajankohta
2010
Mittayksikkö
Tilaston mittayksiköt ovat hehtaari (ha) ja osuus alasta (%)
Viiteajankohta
Satovuosi 2022–2023 tai vuosi 2023.
Jakelutiheys
Maatalouden rakennetutkimus tehdään 3–4 vuoden välein. Tiedot viljelysmaan hoidosta ja kastelusta eivät kuulu joka kerta rakennetutkimuksen tietosisältöön.
Lainsäädäntö ja muut sopimukset
Tilaston tuottaminen perustuu lakiin Luonnonvarakeskuksesta (561/2014), lakiin ruoka- ja luonnonvaratilastoista (562/2014), tilastolakiin (280/2004) sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseen 1166/2008.
Lisää tietoa: Tilastolainsäädäntö
Tilastollinen tietosuoja
Tietosuoja on tilastotoimen perusperiaate, johon Luonnonvarakeskus on sitoutunut, ja jolla varmistetaan tiedonantajien luovuttaman tiedon luottamuksellinen käsittely.
Lisää tietoa: Tietosuoja – Tilastot
Julkistamispolitiikka
Luonnonvarakeskuksen tilastojulkistukset julkistetaan arkipäivisin kello 9.00 internetissä. Tiedot ovat julkisia sen jälkeen, kun ne ovat päivittyneet internetsivuille.
Julkistamiskalenteri
Tilastojen julkaisuajankohdat vahvistetaan syksyisin toiminnansuunnittelun yhteydessä. Seuraavan vuoden julkistamiskalenteri julkaistaan käyttäjille loppuvuodesta. Tilastojen julkistamiskalenteri sisältää tiedot tulevien julkistusten ajankohdista. Kalenterista on myös suorat linkit jo julkistettuihin tilastojulkistuksiin ja -julkaisuihin.
Pääsy julkistamiskalenteriin
Laadunhallinta
Laadunvarmistus
Luonnonvarakeskus noudattaa tilastoja laatiessaan Euroopan tilastojen käytännesääntöjä (Code of Practice, CoP) ja niihin pohjautuvaa laadunvarmistuskehikkoa (Quality Assurance Framework, QAF). Käytännesäännöt koskevat tilastoviranomaisten riippumattomuutta ja vastuuvelvollisuutta sekä prosessien ja julkaistavan tiedonlaatua. Periaatteet ovat yhteensopivat YK:n tilastokomission hyväksymien virallisen tilaston periaatteiden kanssa ja täydentävät niitä. Myös Suomen virallisen tilaston laatukriteerit ovat yhteensopivat Euroopan tilastojen käytännesääntöjen kanssa. Periaatteet ovat myös yhteensopivat Euroopan laatupalkintoperiaatteiden (EFQM) kanssa.
Tilastokeskuksessa tehdään vuosittain tilastojen läpivalaisuja myös Luken tuottamien tilastojen osalta, joilla osaltaan varmistetaan tilastojen laatua.
Laadun arviointi
Laatua arvioidaan tietojenkäsittelyprosessin yhteydessä.
Relevanssi
Käyttäjätyytyväisyys
Tilaston käyttäjiltä kerätään palautetta erityisesti tilastojen uudistamisen yhteydessä. Palautetta saadaan myös suorina yhteydenottoina. Lisäksi Luonnonvarakeskuksen tilasto-ohjelman päivityksen yhteydessä selvitimme tilastojen käyttäjien toiveita tilastojen kehittämiseksi syksyllä 2021 ja alkuvuodesta 2022. Saatua palautetta seurataan ja se otetaan huomioon tilastoa kehitettäessä.
Tarkkuus ja luotettavuus
Tarkkuus ja luotettavuus yleisesti
Maatalouden rakennetutkimuksen vastausaste on noin 82-88 %. Rakennetutkimuksen otoksessa on noin kolmasosa viitevuoden maatiloista. Suuresta kohdejoukosta ja hyvästä vastausasteesta johtuen tulokset ovat varsin luotettavia.
Peittovirhe
Maatalous- ja puutarhayritysrekisteri päivitetään vuosittain, ja lopettaneet tilat poistetaan rekisteristä. Tästä syystä tilastossa ei juurikaan ollut ylipeittoa.
Mittausvirhe
Tiedot kasteluun käytetyn veden määrästä perustuvat viljelijöiden arvioon.
Oikea-aikaisuus, johdonmukaisuus ja vertailukelpoisuus
Oikea aikaisuus
Tilaston tiedot julkaistaan mahdollisimman nopeasti tiedonkeruun jälkeen. Tulokset julkaistaan lopullisina.
Maantieteellinen vertailukelpoisuus
Tilasto on vertailukelpoinen kaikkien Euroopan talousalueen maiden tietojen kanssa, jotka on kerätty maatalouden rakennetutkimuksella.
Ajallinen vertailukelpoisuus
Tulokset ovat pääosin vertailukelpoisia keskenään sikäli, kun kyseinen asia on sisältynyt eri vuosien rakennetutkimuksissa.
Yhtenäisyys yli tilastoalueiden
Tilasto sopii yhteen muiden maatalous- ja puutarhayrityksiä kuvaavien tilastojen kanssa.
Tilastoprosessi
Tiedonkeruun tiheys
Maatalouden rakennetutkimus tehdään 3–4 vuoden välein. Tietoja viljelysmaan hoidosta ja kastelusta ei kerätä joka kerta.
Tiedonkeruumenetelmä
Tiedot maatalous- ja puutarhayritysten viljelysmaan hoidosta ja kastelusta kerätään maatalouden rakennetutkimuksen tiedonkeruun yhteydessä. Kerran kymmenessä vuodessa maatalouden rakennetutkimus tehdään totaalitutkimuksena eli maatalouslaskentana. Viimeisin maatalouslaskenta tehtiin Suomessa vuonna 2020.
Tiedonkeruun kohdejoukko on maatalous- ja puutarhayritysrekisteriin kuuluvat tilat. Tiedot kerätään sähköisesti tai puhelinhaastatteluna. Vuonna 2023 maatalous- ja puutarhayritysten määrä Suomessa oli noin 42 700. Näistä rakennetutkimuksen otokseen kuului noin 14 900 tilaa.
Lähtötietoja saadaan myös peltolohkorekisteristä.
Aineiston/datan validointi
Mikäli tietojen käsittelyvaiheessa havaitaan esimerkiksi poikkeavan suuri havainto, tarkistetaan havainnon oikeellisuus.
Tiedonkäsittely
Otantatutkimuksessa kerätyt tiedot estimoidaan käyttämällä normaalia ositetun satunnaisotannan korotuskerroinestimointia. Otantatutkimuksen virheellisiksi tai poikkeaviksi todetut havainnot korjataan tai poistetaan aineistosta. Puuttuvien vastausten osalta aineisto uudelleenositetaan.
