Siirry pääsisältöön

Puun markkinahakkuut -tilaston dokumentaatio

Laaturaportti 30.6.2022–5.3.2025

Tilaston kuvaus

Tilaston yleiskuvaus

Tilasto sisältää kuukausi- ja vuositasolla tietoja teollisuuden käyttöön hakatun teollisuus- ja energiapuun hakkuumääristä puutavaralajeittain ja omistajaryhmittäin. Lisäksi tilasto sisältää kuukausitasolla tietoja puunkorjuun työvoimasta ja konemääristä. Kuukausitilasto tuottaa ennakkotiedot kalenterivuoden hakkuista ennen lopullisen tilaston valmistumista. Kuukausitilastossa ei ole aluejakoa, vaan tiedot koskevat koko maata. Vuositilasto tuottaa lopullisen tiedon hakkuumääristä. Hakkuumäärät julkaistaan kunnittain, maakunnittain ja koko maan tasolla. 

Luokitukset

Hakkuita koskevat tiedot kerätään omistajaryhmittäin, joita ovat yksityiset, metsäteollisuusyhtiöt ja Metsähallitus. Yksityismetsiin sisältyvät myös kuntien ja seurakuntien metsät sekä vuoteen 2008 asti ne valtion metsät, jotka eivät olleet Metsähallituksen hallinnassa. Metsäteollisuusyhtiöihin rinnastetaan yhtiöt, joissa metsäyhtiöt ovat osakkaina.

Tilaston teollisuuspuun luokitus on seuraava: mäntytukit, kuusitukit, lehtitukit, mäntykuitupuu, kuusikuitupuu ja lehtikuitupuu. Energiapuun luokat ovat: karsittu ranka, kokopuu, latvusmassa ja kannot. 

Kattavuus

Tilastot kattavat lähes kaikki Suomessa tehdyt markkinapuuhakkuut. 

Tilastolliset käsitteet ja määritelmät

Raakapuulla tarkoitetaan metsästä tulevaa, teollisesti käsittelemätöntä, tuoreena kaadettua runkopuuta. Raakapuun määrät ilmoitetaan kuorellisina kiintokuutiometreinä (m³). Tilasto käsittää kotimaisen raakapuun, joka on hakattu metsäteollisuuden käyttöön tai vietäväksi ulkomaille sekä energiantuotantoon korjatun runkopuun, kannot ja hakkuutähteet. Piensahojen rahti- eli vuokrasahauksen puut ja pientalokiinteistöjen polttopuu jäävät tilaston ulkopuolelle.

Puutavaran läpimitta määrittää teollisuuspuun jaon tukki- ja kuitupuuhun. Puutavaran on myös täytettävä muut yleisesti sovitut mitta- ja laatuvaatimukset.

Teollisuuspuu

  • Puutavaralajeja ovat: mäntytukit, kuusitukit, lehtitukit, mäntykuitupuu, kuusikuitupuu ja lehtikuitupuu.
  • Tukkien minimiläpimitat kuoren päältä mitattuna: mäntytukki 15 cm, kuusitukki 16 cm ja koivutukki 18 cm.
  • Kuitupuuhun luokitellaan kuitupuun lisäksi pikkutukit ja parrunaiheet.

Energiapuu

  • Jaetaan karsittuun rankaan, kokopuuhun, latvusmassaan ja kantoihin.

Hakkuita koskevat tiedot kerätään omistajaryhmittäin:

  • Yksityismetsiin luetaan kuntien ja seurakuntien metsät sekä vuoteen 2008 asti ne valtion metsät, jotka eivät olleet Metsähallituksen hallinnassa.
  • Valtion metsät.
  • Metsäteollisuusyhtiöt, joihin rinnastetaan yritykset, joissa metsäyhtiöt ovat osakkaina.

Yksityismetsien hakkuut on eritelty kauppamuodoittain pystykauppaleimikoiden hakkuisiin ja hankintahakkuisiin:

  • Pystykaupassa myyjä luovuttaa puun ostajalle hakkuuoikeuden metsäänsä ennalta sovitulle alueelle. Ostaja huolehtii puun hakkuusta ja lähikuljetuksesta kaukokuljetusreitin varteen sekä niiden kustannuksista. Puutavaralajien hinnat määritetään kantohintoina. Hakkuun työmittauksen ajankohta määrittää mille kuukaudelle tai kalenterivuodelle määrät tilastoituvat.
  • Hankintakaupassa myyjä vastaa puun korjuusta ja lähikuljetuksesta sovitulle varastopaikalle. Hinta määritetään hankintahintoina. Vastaanottomittauksen ajankohta ratkaisee, mille kuukaudelle tai kalenterivuodelle ko. puuerä kuuluu. 

Puunkorjuun työvoima eritellään puutavaran tekoon ja metsäkuljetukseen. Koneet jaetaan hakkuukoneisiin, metsätraktoreihin ja puutavara-autoihin. Tiedot koskevat yritysten, Metsähallituksen ja metsänhoitoyhdistysten korjuupalvelun tekemiä hakkuita. Metsänomistajien omatoimisen puunkorjuun työvoima ja kalusto jäävät tilaston ulkopuolelle.

Tilastoyksikkö

Puun markkinahakkuita koskevat tiedot kerätään puunostajilta (ml. metsänhoitoyhdistykset) ja Metsähallitukselta.

Tilaston perusjoukko

Hakkuutilaston perusjoukon muodostavat raakapuuta kotimaasta ostavat yritykset (ml. metsänhoitoyhdistykset) ja Metsähallitus. 

Mittayksikkö

Raakapuun määrät ilmoitetaan kuorellisina kiintokuutiometreinä (m3). 

Viiteajankohta

Kuukausi, kalenterivuosi

Viitealue

Kuukausitilastossa ei ole aluejakoa, vaan tiedot koskevat koko maata.

Vuositilastossa alueyksikkönä käytetään maakuntia.

Ajallinen kattavuus

Kuukausitilaston tietoja on saatavilla:

  • teollisuuspuun hakkuut 7/1981
  • energiapuun korjuu 1/2017 
  • hakkuiden työvoima ja korjuukalusto 1/1990   

Vuositilaston tietoja saatavilla:

  • teollisuuspuun hakkuut koko maa 1982
  • teollisuuspuun hakkuut omistajaryhmittäin ja maakunnittain 2015
  • energiapuun korjuu maakunnittain 2016 
  • puun markkinahakkuut 1955

Jakelutiheys

Kuukausittain, vuosittain

Perusajankohta

Kyseessä ei ole indeksitilasto.

Lainsäädäntö ja muut sopimukset

Tilaston tuottaminen perustuu lakiin Luonnonvarakeskuksesta (561/2014), lakiin ruoka- ja luonnonvaratilastoista (562/2014) sekä tilastolakiin (280/2004). 

Lisää tietoa: Tilastolainsäädäntö

Tilastollinen tietosuoja

Tietosuoja on tilastotoimen perusperiaate, johon Luonnonvarakeskus on sitoutunut, ja jolla varmistetaan tiedonantajien luovuttaman tiedon luottamuksellinen käsittely.

Lisää tietoa: Tietosuoja – Tilastot

Julkistamispolitiikka

Luonnonvarakeskuksen tilastojulkistukset julkistetaan arkipäivisin kello 9.00 Luonnonvarakeskuksen verkkosivuilla. Tiedot ovat julkisia sen jälkeen, kun ne ovat päivittyneet verkkosivuille.

Julkistamiskalenteri

Tilastojen julkaisuajankohdat vahvistetaan syksyisin toiminnansuunnittelun yhteydessä. Seuraavan vuoden julkistamiskalenteri julkaistaan käyttäjille loppuvuodesta. Tilastojen julkistamiskalenteri sisältää tiedot tulevien julkistusten ajankohdista. Julkistamisajankohdat julkaistaan julkistamiskalenterissa aluksi viikon tarkkuudella ja päivän tarkkuudelle kaksi kuukautta ennen tilaston julkistamisajankohtaa. Kalenterista on myös suorat linkit jo julkistettuihin tilastojulkistuksiin ja -julkaisuihin. 

Pääsy julkistamiskalenteriin

Julkistamiskalenteri | Luonnonvarakeskus

Laadunhallinta

Laadunvarmistus

Luonnonvarakeskus noudattaa tilastoja laatiessaan Euroopan tilastojen käytännesääntöjä (Code of Practice, CoP) ja niihin pohjautuvaa laadunvarmistuskehikkoa (Quality Assurance Framework, QAF). Käytännesäännöt koskevat tilastoviranomaisten riippumattomuutta ja vastuuvelvollisuutta sekä prosessien ja julkaistavan tiedonlaatua. Periaatteet ovat yhteensopivat YK:n tilastokomission hyväksymien virallisen tilaston periaatteiden kanssa ja täydentävät niitä. Myös Suomen virallisen tilaston laatukriteerit ovat yhteensopivat Euroopan tilastojen käytännesääntöjen kanssa. Periaatteet ovat myös yhteensopivat Euroopan laatupalkintoperiaatteiden (EFQM) kanssa.
 

Laadun arviointi

Tilastossa tarkistetaan ja editoidaan tilaston vastausaineisto kuukausittain ja vuosittain.

Relevanssi

Käyttäjätyytyväisyys

Tilaston käyttäjiltä kerätään palautetta erityisesti tilastojen uudistamisen yhteydessä. Palautetta saadaan myös suorina yhteydenottoina. Lisäksi Luonnonvarakeskuksen tilasto-ohjelman päivityksen yhteydessä selvitimme tilastojen käyttäjien toiveita tilastojen kehittämiseksi syksyllä 2021 ja alkuvuodesta 2022. Saatua palautetta seurataan ja se otetaan huomioon tilastoa kehitettäessä.

Tarkkuus ja luotettavuus

Tarkkuus ja luotettavuus yleisesti

Metsäteollisuus on Suomessa hyvin keskittynyttä, hakkuutilaston tiedonkeruu on lähellä totaaliaineistoa hakkuumäärien suhteen. Otokseen tulee mukaan noin 95 prosenttia hakatusta teollisuuspuusta. 
Kuukausitilaston perusjoukko ja otos uusitaan noin kahden vuoden välein. Kuukausitilastossa ei ole vastauskatoa. Virhelähteitä ovat ostajien toimittamat virheelliset luvut tai puuttuvat tiedot. Vaikka perusjoukkoa on pyritty päivittämään, sen puutteellinen luettelointi antaa mahdollisuuden virheisiin. Puunkorjuun työvoiman ja konemäärien osalta ei ole saatavilla luotettavuuden arviointia tukevia tietoja. 
Vuositilaston kato aluetasolla on jäänyt pieneksi. Virhelähteitä ovat ostajien toimittamat virheelliset luvut tai puuttuvat tiedot. Vaikka perusjoukkoa on pyritty päivittämään, sen puutteellinen luettelointi antaa mahdollisuuden virheisiin.

Puun markkinahakkuut vuositilastossa käytetään ositettua otantaa. Otannan perusjoukkona käytetään verottajan puunostajien vuosi-ilmoitustietoja (vuonna 2020 noin 670 puun ostajaa). Vuositilaston otannassa ovat mukana kaikki suurimmat puunostajat ja valtion metsien tiedoista vastaava Metsähallitus. Vuositilaston otoksessa on 120–130 yritystä. Otanta uusitaan kahden vuoden välein.

Puun markkinahakkuiden kuukausitilastossa käytetään ositettua otantaa. Otannan perusjoukkona käytetään puun markkinahakkuiden vuositilaston tietoja teollisuuspuun hakkuumääristä. Otoksessa ovat mukana aina kaikki suurimmat puunostajat ja valtion metsien tiedoista vastaava Metsähallitus. Otoskokoa on hieman alle 30. Otoskoko tarkistetaan kahden vuoden välein.

Otantavirhe    

Metsäteollisuus on Suomessa hyvin keskittynyttä, hakkuutilaston tiedonkeruu on lähellä totaaliaineistoa hakkuumäärien suhteen. Otantavirhe arvioidaan olevan hyvin pieni. Vuositilastossa keskivirhe on matala (2–3 %).

Katovirhe

Hakkuiden kuukausitilastossa ei ole vastauskatoa. Hakkuiden vuositilastossa vastauskato on noin viisi prosenttia vastaajien määrästä. Vastauskato koskee yleensä pieniä toimijoita.  

Oikea-aikaisuus, johdonmukaisuus ja vertailukelpoisuus

Oikea-aikaisuus

Hakkuutilastoa julkaistaan kuukausittain. Kuukausitilaston tiedot ovat ennakkotietoja. Tilasto valmistuu noin neljä-viiden viikon kuluttua tilastointikuukauden päättymisestä. Vuositilasto valmistuu noin viiden kuukauden kuluttua tilastointivuoden päättymisestä.

Maantieteellinen vertailukelpoisuus

Vuositilaston alueluokitus on muuttunut tilastohistorian aikana siten, että vuoteen 1996 saakka alueet muodostuivat metsälautakuntien (19 kpl) alueista. Vuodesta 1996 lähtien käytössä ovat olleet metsäkeskusten alueet (13 kpl vuonna 2014). Vuodesta 2015 on käytetty maakuntajakoa. Alueittaiset tiedot eivät tästä syystä ole vertailukelpoisia muutosvuodesta lähtien. 

Ajallinen vertailukelpoisuus

Teollisuuspuun puutavaralajiluokitus on säilynyt samana tilastohistorian ajan. Omistajaryhmittäinen tietojen julkaisu muuttui vuonna 2008, josta lähtien Metsähallituksen tiedot on julkaistu yhdistettyinä metsäteollisuusyhtiöiden omien metsien hakkuisiin. Tämä vaikeuttaa omistajaryhmittäisten tietojen ajallista vertailua.

Kuukausitilastossa ei ole julkaistu energiapuun määriä vuosina 2014–2016 tietojen heikon kattavuuden vuoksi. Vuoden 2017 alusta lähtien energiapuun korjuumäärät on pystytty julkaisemaan aiempaa kattavammin ja tarkemmin luokiteltuina. 

Vuositilastossa energiapuun korjuumäärät ovat olleet aliarvioita vuoteen 2014 saakka. Vuosina 2014–2015 energiapuun määriä ei julkaistu lainkaan. Vuoteen 2016 kohdistuvassa kyselyssä energiapuun tilastoinnin kattavuutta saatiin parannettua ja määrät pystyttiin julkaisemaan.

Kuukausitilaston työvoima- ja kalustotietojen kattavuus on vaihdellut. Vuoteen 2012 saakka kuukausitilastoon saatiin myös metsänhoitoyhdistysten korjuupalvelun työvoima- ja kalustoluvut (tammi-, touko- ja syyskuulta). Sen jälkeen vuoden 2016 loppuun saakka tiedot koskivat vain pystyhakkuissa ja valtion metsien hakkuissa käytettyä työvoimaa ja kalustoa. Vuoden 2017 alusta lähtien tiedot metsänhoitoyhdistysten korjuupalvelun työvoima- ja kalustotiedoista ovat mukana kuukausittain.

Yhtenäisyys yli tilastoalueiden

Tilaston tuottamien hakkuulukujen oikeellisuutta voidaan tarkastella metsäteollisuuden puunkäyttötilaston avulla. Tässä tarkastelussa tulee huomioida se, että hakkuumäärät ja käyttömäärät eivät välttämättä osu samoille vuosille.  

Yhtenäisyys osavuosittaisten ja vuosittaisten tilastojen välillä

Kuukausitilasto tuottaa koko maan tasolla ennakkotiedon kalenterivuoden markkinahakkuista. Lopulliset tiedot saadaan myöhemmin valmistuvasta vuositilastosta. Ennakkotietojen ja lopullisten tietojen vertailu on osoittanut, että pääsääntöisesti tilastojen tuottamat hakkuumäärät eivät merkittävästi eroa toisistaan. Poikkeuksena tästä on vuosi 2015, jolloin metsänhoitoyhdistysten mukaantulo vuositilastoon osoitti kuukausitilaston tuottaneen aliarvion hakkuista.   

Sisäinen yhtenäisyys

Tilaston tiedot ovat yhtenäiset. Tilasto on säännöllisesti toteutettava teollisuus- ja energiapuun hakkuumääriä sekä puunkorjuun työvoimaa, ja korjuukaluston määrä selvittävät tutkimus Suomessa. 

Tilastoprosessi

Lähdeaineistot

Tilaston aineisto kerätään Luonnonvarakeskuksen omana tiedonkeruuna kuukausittain ja vuosittain.

Tiedonkeruun tiheys

Kuukausittain, vuosittain

Tiedonkeruumenetelmä

Kuukausitilaston hakkuutiedot kerätään otoksella, jossa ovat aina mukana kaikki suurimmat puunostajat ja valtion metsien tiedoista vastaava Metsähallitus. Otoskokoa on hieman alle 30. Otoskoko tarkistetaan kahden vuoden välein. Kuukausitilaston tiedot markkinapuuhakkuumääristä saadaan puunostajilta tiedostoina ja web-lomakkeilla. 

Vuositilaston hakkuutiedot kerätään otoksella, jossa ovat mukana kaikki suurimmat puunostajat ja valtion metsien tiedoista vastaava Metsähallitus. Vuositilaston otoksessa on 120–130 yritystä. Vuositilaston tiedot markkinapuuhakkuumääristä saadaan puunostajilta tiedostoina, web-lomakkeilla ja paperilomakkeilla. Vuositilastossa aineiston keruu tapahtuu pääasiassa tilastointivuotta seuraavan vuoden kahden ensimmäisen kuukauden aikana, mutta vastausaikaa pidennetään tarvittaessa, sillä tavoitteena on saada tiedot kaikilta otokseen osuneilta.

Aineiston/datan validointi

Aineisto tarkistetaan Luonnonvarakeskuksessa ennen tietojen käsittelyä. Aineistoa verrataan vastaavan ajankohdan tietoihin ja vastaavan kokoluokan tiedonluovuttajan tietoihin.  Mikäli tietojen käsittelyvaiheessa havaitaan poikkeavan havainto, tarkistetaan havainnon oikeellisuus. Virheellisesti ilmoitetut tiedot korjataan vakioitujen ohjeiden mukaisesti.

Tiedon käsittely

Kuukausitilaston otoksessa on viisi ositetta, joista ensimmäinen edustaa suurimpia (hakkuut yli 500 000 m³) puunhankkijoita (ml. Metsähallitus), ja muut ositteet edustavat keskisuuria ja pienempiä yrityksiä. Ykkösositteen yritysten puumäärät summataan tilastoon sellaisinaan ja muiden ositteiden tietoja suurennetaan kertoimilla edustamaan perusjoukkoa. 

Vuositilaston otoksessa on kolme ositetta. Ensimmäisessä otoksessa on sata suurinta ostajaa. Ositteen yritysten hakkuumäärät lasketaan suoraan siihen maakuntaan mihin yritys on ne ilmoittanut. Toinen osite edustaa energiapuun pienostajia ja kolmas teollisuuspuun pienostajia. Näiden kahden ositteen hakkuumääriä suurennetaan kertoimilla edustamaan perusjoukkoa. Laskettu teollisuuspuun hakkuumäärä jyvitetään maakuntiin yksityismetsien puuntuotannon metsämaan pinta-alan suhteen. Energiapuun määrä jyvitetään maakuntiin Puun energiakäyttötilastosta saatavien metsähakkeen kokonaiskäyttömäärien perusteella. Jyvitykseen käytetään kahden viimeisen vuoden tietoja metsähakkeen käyttömääristä maakunnittain. 

Hakkuut kunnittain lasketaan vuositilaston aineistosta. Suurin osa vuositilastoon vastaavista yrityksistä ilmoittaa hakkuutiedot kunnittain. Vuoden 2021 teollisuuspuun hakkuumääristä noin 85 % ja energiapuusta 60 % ilmoitettiin kunnittain. Ensimmäiseen ositteeseen kuuluvien yritysten maakunnittain ilmoitetut hakkuutiedot jaetaan yrityksen hankinta-alueen kuntiin yksityismetsien puuntuotannon metsämaan pinta-alan suhteen. Yritysten hankinta-alueen määrityksessä käytetään saatavilla olevaa tietoa tai oletetaan hankinta-alueen ulottuvan maksimissaan 150 km päähän tuotantolaitoksesta. Ositteen kaksi ja kolme hakkuutiedot jyvitetään maakunnan kuntiin yksityismetsien puuntuotannon metsämaan pinta-alan suhteen.